Pandemia toi haasteita kouluterveydenhoitoon – Osa oppilaista jäänyt ilman laajaa terveystarkastusta

Korona-aika näkyy kouluterveydenhuollossa koko maan tasolla edelleen. Pandemian aikana osa terveystarkastuksista jäi tekemättä, kun kouluterveydenhoitajia siirrettiin muun muassa koronatartuntojen jäljitykseen ja myöhemmin rokotuksiin.

Osa pandemia-aikana esimerkiksi kahdeksannella luokalla olleista oppilaista jäi täysin ilman kahdeksannen luokan laajaa terveystarkastusta.

– Jos oppilas ehti pandemia-aikana siirtyä pois perusopetuksesta, ei terveystarkastusta välttämättä ehditty kaikkialla maassa tehdä, kuvailee Vaasan ja Laihian alueiden kouluterveydenhuollosta vastaava osastonhoitaja Tuulia Saukko .

. Kolme laajaa tarkastusta Laaja terveystarkastus, jossa mukana on myös koululääkäri sekä oppilaan huoltaja, järjestetään ensimmäisellä, viidennellä ja kahdeksannella luokalla.

Muiden vuosiluokkien terveystarkastuksista vastaa kouluterveydenhoitaja.

– Lakisääteisten tarkastusten lisäksi on tärkeää, että kouluterveydenhoitaja on mukana koulun arjessa ja oppilaiden tavoitettavissa. Lähellä oppilaita oleva kouluterveydenhoitaja pystyy puuttumaan nopeasti myös arjesta nouseviin ilmiöihin, toteaa Terveydenhoitajaliiton puheenjohtaja Kirsi Grym .

Jokaisen vuosiluokan terveystarkastusten tavoitteet on määritelty lapsen tai nuoren kehitystasoa vastaaviksi.

– On poikkeuksellista koko maailman mittakaavassa, että nämä tavoitteet ja tarkastusten sisällöt ovat julkisia ja niihin voi tutustua kuka tahansa, Grym sanoo.

. Resurssit vaihtelevat alueittain THL:n tuoreimpien tilastotietojen mukaan jokaisella kouluterveydenhoitajalla on vastuullaan keskimäärin 480 oppilasta. Keskiarvo ei kuitenkaan kerro koko totuutta, vaan määrät vaihtelevat alueittain paljon.

Vuodelta 2004 peräisin oleva henkilöstömitoitussuositus määrittelee, että enimmillään yhden terveydenhoitajan vastuulla saa olla enintään 600 oppilasta.

– Maailma on tuon suosituksen jälkeen muuttunut paljon ja uusi suositus on valmistumassa toivottavasti jo alkuvuoden aikana, Grym kertoo.

Edellisen henkilöstömitoitussuosituksen jälkeen kouluterveydenhoitajien työtehtävät ovat lisääntyneet. Laajoja terveystarkatsuksia, joihin myös oppilaan vanhemmat kutsutaan, ei tuolloin vielä ollut.

– Näihin tarkastuksiin kuluu aikaa enemmän kuin aiemmin.

Myös kouluterveydenhoitajien työnkuva on osittain muuttunut. Erityissairaanhoidosta on tehtävänsiirtoina siirtynyt esimerkiksi neuropsykiatrisiin haasteisiin, kuten adhd:hon liittyviä asioita terveydenhoitajien vastuulle.

– Kouluterveydenhoitajat jatkokouluttautuvat koko ajan, mutta näidenkin tehtävien hoitaminen vie aikaa, Grym kertoo.

. Ennaltaehkäisyä ja jatkuvuutta Kouluterveydenhoitajien tärkein tehtävä on Grymin mukaan ennaltaehkäisy.

– Parasta olisi, että sama kouluterveydenhoitaja hoitaisi oppilaita mahdollisimman pitkään. Silloin hän tuntee oppilaat ja pystyy puuttumaan ongelmatilanteisiin nopeasti.

Siirtymisen hyvinvointialueille Grym näkee mahdollisuutena, jos vain ennaltaehkäisevän terveydenhuoltoon panostetaan riittävästi.

– Toivon, että hyvinvointialueiden resurssit ovat kunnossa. Tulossa oleva henkilöstömitoitussuositus tulee olemaan aiempaa tiukempi. Olisi hienoa, jos hyvinvointialueet tavallaan kilpailisivat siitä, mikä on paras mahdollinen työpaikka.

. Olisi hienoa, jos hyvinvointialueet tavallaan kilpailisivat siitä, mikä on paras mahdollinen työpaikka. Kirsi Grym . Grymin mukaan kouluterveydenhoitajat ovat olleet aiempien kyselytutkimusten mukaan tyytyväisiä työhönsä.

– Resursseja lisättiin aina vuoteen 2019 saakka. Pandemia-aika lisäsi työtaakkaa ja myös huolta oppilaiden hyvinvoinnista, kun kouluterveydenhoitajia siirrettiin muihin tehtäviin. Nyt he ovat päässeet takaisin omaan työhönsä, mutta koska tekemättä jääneitä terveystarkastuksia urakoidaan ilman riittävää aikaresurssia, näkyy se väsymisenä, Grym pahoittelee.

. Vaasan ja Laihian alueella kohtuullisen hyvä tilanne Vaasan ja Laihian alueella jokaisella kouluterveydenhoitajalla on vastuullaan 450–490 oppilasta.

– Jokaisella on vastuullaan useampia yksiköitä, koska koulukoko on kohtuullisen pieni. Tilanne ei ole ideaali, koska kouluterveydenhoitaja ei ole paikalla koko ajan. Oppilaita on kuitenkin kohtuullinen määrä, Tuulia Saukko kertoo.

Sitä, mikä olisi täydellinen määrä yhden kouluterveydenhoitajan vastuulle, Saukko ei ryhdy määrittelemään.

– Se riippuu paljon koulun tilanteesta.

Alueen toimista kaikki ovat täytettynä, mutta sijaispula vaivaa.

. Koronan ja sijaispulan vuoksi terveystarkastuksista on jäänyt jonkin verran tekemättä.

– Tilannetta korjataan koko ajan, Saukko sanoo.

Kouluterveydenhoitajien työssä näkyy Vaasan ja Laihian alueillakin oppilaiden psyykkiset haasteet.

– Psyykkinen terveys on noussut pinnalle. Oppilaita mietityttää arjessa jaksaminen ja myös perheiden ongelmat heijastuvat lapsiin.

Saukko kuitenkin toteaa, että monessa tilanteessa perusasioiden korjaaminen vie tilannetta parempaan suuntaan.

– Säännöllinen uni ja ruokailu auttaa paljon. Pieniin asioihin on helpompi tarttua heti alussa ennen kuin ongelmat kasvavat suuriksi. Lasten ja nuorten terveyden seuraaminen ja ongelmien ennaltaehkäisy onkin kouluterveydenhoitajien tärkein tehtävä.

. Seinäjoella panostettiin tarkastuksiin Seinäjoella ja Isossakyrössä kaikki peruskouluikäisten terveystarkastukset tehtiin viime lukuvuonna.

– Henkilöstöresursseja suunnattiin tarkastuksiin, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon osastonhoitaja Lenita Kangas kertoo.

Kankaan mukaan Seinäjoella jokaisella kouluterveydenhoitajalla on vastuullaan keskimäärin 520 oppilasta.

– Luku on yläkanttiin. Odotamme uutta henkilöstömitoitussuositusta ja sitä, että sen avulla lukua saadaan alaspäin.

. Avoimena oleviin toimiin on Seinäjoella riittänyt tulijoita ja tehtävässä viihdytään usein lähes koko työuran ajan.

– Viimeisimmässä rekrytoinnissa tosin oli pieni muutos. Yleensä hakijoita on ollut noin 30, nyt toimea haki hiukan toistakymmentä henkilöä.

Hyvinvointialueen toiminnan aloitusta Kangas sanoo pitävänsä myönteisenä asiana. Se lisää opiskeluhuollon toimijoiden yhteistyötä ja yhtenäistää käytäntöjä muun muassa terveystarkastuksissa.

– Uskon, että yhteistyö lisääntyy koko maakunnassa. Uudistus on suuri ja tuo mukanaan paljon opeteltavaa, mutta lasten ja heidän vanhempiensa kohtaamiseen muutos ei vaikuta, Kangas toteaa.

Kirjaudu sisään

Pandemia toi haasteita kouluterveydenhoitoon – Osa oppilaista jäänyt ilman laajaa terveystarkastusta

Haluatko jatkaa lukemista?

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

Pandemia toi haasteita kouluterveydenhoitoon – Osa oppilaista jäänyt ilman laajaa terveystarkastusta

Jaa artikkeli

Haluatko jatkaa lukemista?

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje