Pari pohjalaista pikkukaupunkia sinnittelee pitovoimansa puolesta, mutta suurinta osaa riivaa heikko tunnettuus

Tuore seutukaupunkien vetovoimatutkimus osoittaa, että sekä seutukaupunkien tunnettuus että muuttovetovoima suurista kaupungeista seutukaupunkeihin on kasvussa verrattuna edelliseen tutkimusajankohtaan vuonna 2019.

Vetovoimatutkimuksesta ilmenee, että koronapandemia on vahvistanut Alavuden pitovoimaa. Myös Lapua nauttii voimakkaasta pitovoimasta.

Maamme 57 seutukaupungeissa asuvista 40 prosenttia kertoo korona-ajan lisänneen halukkuutta pysyä nykyisessä kotikaupungissa.

Kysyimme Alavuden kaupunginjohtajalta Liisa Heinämäeltä , mikä Alavuden pitovoimaa selittää.

– Ihmiset arvostavat sekä ilmapiiriä että työllisyysmahdollisuuksia, Heinämäki summaa.

Myös persoonallisuus, erottuvuus, kulttuuri ja vapaa-aika saavat myönteisiä arvioita.

. – Olemme tietoisesti pyrkineet nostamaan esiin, mikä Alavudella on hyvää.

Kun Heinämäki aloitti työnsä Alavudella vuoden 2019 lopussa, monet kertoivat hänelle hyvin avoimesti, miten hyvin asiat kotikaupungissa ovat.

– Mutta asiasta ei puhuttu ikään kuin laajemmin. Siksi käynnistimme alkuvuodesta 2020 kampanjan, kerro Liisalle, mikä on hyvin. Olemme tietoisesti herätelleet ihmisiä katsomaan ympärilleen, mikä täällä on hyvää.

Kampanja jäi hieman pandemian jalkoihin, mutta jo silloin Alavudelta löytyi rutkasti ja voittopuolisesti positiivisia asioita esiin nostettavaksi.

Hyviä puolia kaupunginjohtaja pyrkii tuomaan esille omalla some-tilillään.

. Kaupunkikeskusta viihtyisyys saa risuja – Kaupunkikeskustan viihtyisyys on oikeastaan ainoa niiauskohta, jossa ollaan vähän heikommilla.

Jopa ulkopuoliset arvioivat kaupunkikeskustan alavutelaisia paremmaksi.

– Sitähän olemme toki kehittämissä, sillä meillä olemme tehneet merkittävää kaupunkikeskustan kehittämisen hanketta.

Lue myös: "Mitään rakennuksia koskevia päätöksiä tai linjauksia purkamisista ei ole tässä vaiheessa tehty" – Alavus ryhtyy kehittämään keskustaa 10–15 vuoden tähtäimellä

. Alkuvuodesta muuttovoitto plussalla Tutkimuksen hyvä pitovoima ei ole vielä toteutunut Alavuden väkilukutilastoissa , vaikka alkuvuodesta muuttovoitto on plussalla yli 40 asukkaan verran.

Luonnollinen poistuma laskee väkilukua. Esimerkiksi viime vuonna Alavudella menehtyi 70 ihmistä enemmän kuin syntyi.

Silti Heinämäki luottaa suunnan kääntyneen hienokseltaan parempaan suuntaan.

– Meillähän oli esimerkiksi kaupungin vuokra-asuntoyhtiön käyttöaste alkuvuodesta 98 prosenttia, kun se on normaalisti 95.

Heinämäki kertoo tietävänsä paikkakuntia, joissa kuntien tyhjät vuokratalot laitetaan puskutraktorilla alas.

– Meillä ei todellakaan tämmöistä ongelmaa ole.

. Heikko tunnettuus riivaa pohjalaiskaupunkeja Tutkimuksen perusteella eteläpohjalaiset pikkukaupungit tunnetaan heikosti.

Heinämäki arvelee, että Seinäjoki on monelle yhtä kuin Etelä-Pohjanmaa ja ahmii kaiken huomion, vaikka maakuntakeskus lähes 65 000 asukkaallaan ei edes kuulu seutukuntakaupunkeihin.

– Seinäjoella ovat meidän keskeiset liikennesolmumme ja oppilaitoksemme. Ehkä se sitten sitä kautta nousee esille.

Nelikenttämittarissa Alajärvi, Kurikka, Alavus, Kauhava ja Kauhajoki tunnetaan kaikki melko huonosti.

. Ähtäri erottuu hieman viisikosta edukseen, ja Lapuan tunnettuus on jo melko hyvällä tolalla.

– Lapuallahan on ollut määrätietoista markkinointia ja kampanjointia jo pitkään. Varmaan tunnettuudessa on kysymys niistä molemmista.

Heinämäki arvelee, että maaliskuussa alkanut ja huomiota herättänyt euron tonttikampanja olisi voinut nostaa johtamansa kaupungin tunnettuutta, mutta kyselyn ajankohta oli jo tammi-helmikuussa, eikä täten ehtinyt vaikuttaa.

Lue myös: Alavus käynnisti tonttikampanjan – myynnissä on 130 tonttia euron kappalehinnalla

Tonttikampanja päättyy toukokuun 14. päivä.

– Kaupat tehdään silloin ja kiinnostuneita on paljon. Tosiasiahan on, että Ukrainan sotaan liittyvät materiaalien ja energian hintojen kohoamiset laittavat yksityisihmiset miettimään investointejaan.

. ”Lapsiperheet potentiaalinen kohderyhmä” Suurten kaupunkien näkökulmasta muuttovetovoimaisimmat seutukaupungit ovat Pohjanmaalta Kristiinankaupunki sekä Rauma, Kalajoki ja Iisalmi. Koronapandemia on myös osaltaan lisännyt suurissa kaupungissa asuvien kiinnostusta seutukaupunkeja kohtaan.

Samalla seutukaupungeissa asuvien pitovoima eli halukkuus pysyä asuinkaupungissaan on vahvistunut voimakkaasti.

Seutukaupungeista yhä runsas neljännes piti seutukaupunkien imagoa melko tai erittäin positiivisena. Toisaalta vaikka esimerkiksi alle 10 000 asukkaan Alajärven imagoa pidettiin arvioissa kohtuullisena, Järviseudun suurimman pitäjän tunnettuus on heikko.

– Potentiaalista asukas- ja työvoimakohderyhmää ovat erityisesti luontoa ja harrastuksia arvostavat lapsiperheet. Seutukaupungeilla on tuhannen taalan paikka kohdentaa markkinointia muun muassa paluumuuttoa harkitseville suurten kaupunkien asukkaille. Myös koronapandemian vaikutukset työelämän joustoihin kannattaa hyödyntää kaupungin viesteissä, kannustaa tiedotteessa seutukaupunkiverkoston puheenjohtaja, Kurikan kaupunginjohtaja Anna-Kaisa Pusa .

. Fakta: Seutukaupungit voidaan luokitella väkiluvun mukaan seuraavasti:

Yli 30 000 asukkaan kaupungit (4): Savonlinna, Rauma, Lohja ja Salo.

20 000–29 999 asukkaan kaupungit (11): Varkaus, Kemi, Kurikka, Valkeakoski, Iisalmi, Tornio, Sastamala, Raahe, Imatra, Raasepori ja Riihimäki

10 000–19 999 asukkaan kaupungit (23): Nivala, Lieksa, Paimio, Alavus, Kalajoki, Kankaanpää, Kauhajoki, Lapua, Loviisa, Parainen, Kuusamo, Ylivieska, Uusikaupunki, Kauhava, Loimaa, Akaa, Forssa, Pieksämäki, Heinola, Äänekoski, Pietarsaari, Hamina ja Jämsä

Alle 10 000 asukkaan kaupungit (19): Kannus, Ähtäri, Viitasaari, Parkano, Kristiinankaupunki, Ikaalinen, Suonenjoki, Kokemäki, Oulainen, Kemijärvi, Laitila, Somero, Saarijärvi, Alajärvi, Keuruu, Nurmes, Mänttä-Vilppula, Kitee ja Huittinen

Tutkimukseen saatiin noin 11 100 sisäistä arvioita seutukaupunkien asukkailta sekä noin 2 000 ulkoista arvioita suurten kaupunkien asukkailta.

Seutukaupunkeja ovat seutunsa ja talousalueensa keskukset tai keskusparit, jotka muodostavat ympärilleen työssäkäynti- ja asiointialueen. Seutukaupungeissa asuu lähes miljoona suomalaista. Maakuntakeskuksia ei lasketa seutukaupungeiksi. Tutkimuksen toteutti seutukaupunkiverkoston toimeksiannosta Innolink Research Oy.

Lähde: Suomen Kuntaliitto

Kirjaudu sisään

Pari pohjalaista pikkukaupunkia sinnittelee pitovoimansa puolesta, mutta suurinta osaa riivaa heikko tunnettuus

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje