Pian 140-vuotiaan Bernerin johtaja: "Kerron ylpeänä, että olen Lapualta kotoisin"

Lapualaislähtöinen Antti Korpiniemi astui suuriin saappaisiin, kun hänestä tuli Berner Oy:n toimitusjohtaja. Hän on ensimmäinen perustajasuvun ulkopuolinen henkilö.

Maatalon poika Tiistenjoelta johtaa suomalaista perheyritystä, jolla on noin 800 työntekijää, 7 maassa toimintaa ja satojen miljoonien eurojen liikevaihto.

. Kun Korpiniemi oli nuori, vanhemmat Eero ja Anna-Liisa Korpiniemi pitivät lypsykarjatilaa ja viljelivät muun muassa perunaa.

– Kitkin rikkakasveja jo muutaman vuoden ikäisen ja osallistuin perunannostoon.

Peruna on seurannut miestä näihin päiviin asti. Ensimmäinen kosketus mukulakasviin kotitilan ulkopuolella osuu syksyyn 1980. Kevään ylioppilas mittasi perunakuormista tärkkelyspitoisuuksia Lapuan Peruna Oy:ssä.

– Sitten kutsui intti Oulun Hiukkavaarassa. Minua kannustettiin hakemaan reserviupseerikouluun, mutta kieltäydyin, koska kulkuyhteydet kotitilan hommiin olivat paremmat kuin Haminaan. Kotiuduttuani palasin Lapuan Perunalle toiseksi kaudeksi.

. Päätin, että jos vastedes johonkin pyydettäisiin, olisin valmis. Berner Oy:n toimitusjohtaja Antti Korpiniemi . Maailmalle matkattiin vuonna 1982.

– Aloin opiskella agronomiksi Helsingin yliopiston maatalous- ja metsätieteellisessä tiedekunnassa. Sovin yhteisestä lähtemisestä luokkakaverini kanssa Esson baarissa Lapuanjoen rannassa. Toisena vaihtoehtonani olivat diplomaatin uralle tähtäävät opinnot.

Valmistumisensa jälkeen Korpiniemi tutki Seinäjoella perunan jatkojalostusta.

. Ura eteni, kun hän pääsi Bernerin kasvinsuojeluosaston tuotepäälliköksi.

– Se oli myyntiä, markkinointia ja ulkomaisten valmistajien asioiden hoitamista Suomessa. Pärjäsin alkuun lukion englannin opeilla. Samoihin aikoihin vilahti ajatus töistä ulkomailla, Korpiniemi kertoo.

. Korona-aikana tehtiin sellainenkin yrityskauppa ruotsalaisesta terveydenhuollon toimijasta, ettemme nähneet toisiamme livenä. Berner Oy:n toimitusjohtaja Antti Korpiniemi . Vuonna 1995 hänet nimitettiin osaston johtajaksi.

– Aloimme laajeta Baltiaan ja Ruotsiin. Olen aina halunnut muutakin kuin pitää nykytilanteesta kiinni, sillä se tekee työn ja elämän mielekkääksi. Perheyhtiö oli "nuorelle agronomin plantulle oiva paikka kasvaa". Sain siellä toiset siivet selkään. Minulla oli kuitenkin niin paljon töitä, etten ehtinyt enää tuumailla ulkomaille lähtemistä.

. Kymmenen yrityskauppaa puolessatoista vuodessa Vuonna 2013 Korpiniemestä tuli ruotsalaisen tytäryhtiön ja koko Bernerin toimitusjohtaja.

– Olin aiemmin suorittanut kaupallisen tutkinnon Aalto-yliopistossa, mutta uudessa pestissäni minut lähetettiin vielä London Business Schooliin.

. Kansainväliset työt ovat lisääntyneet roimasti.

– Ennen koronaa kertyi vuosittain yli 50 päivää ulkomailla. Pandemian aikana etäyhteydet ovat laulaneet, ja nyt syksyllä matkustaminen on lähtenyt palautumaan.

. 2020-luvulla Korpiniemi on luotsannut yrityksen kiihkeään kasvuun. Takana on kymmenen yrityskauppaa puolessatoista vuodessa.

– Korona-aikana tehtiin sellainenkin yrityskauppa ruotsalaisesta terveysteknologian toimijasta, ettemme nähneet toisiamme livenä. Aioimme tavata Helsinki-Vantaan lentokentällä, mutta rajoitukset eivät sallineet sitäkään.

Bernerin liikevaihto tuplaantui kahdessa vuodessa.

– Vuonna 2020 liikevaihto oli 325 miljoonaa euroa, ensi vuonna on tarkoitus nousta yli 800 miljoonaan euroon.

. Raaka-aineita pelloista ja metsistä Yritys täyttää ensi vuonna 140 vuotta. Tarina alkoi vuonna 1883, kun Sören Berner tuli Norjan Stavangerista myymään silliä noin 40 000 asukkaan Helsinkiin.

Siihen aikaan Suomen maatalous ei tuottanut tarpeeksi ruokaa parimiljoonaisen väestön tarpeisiin. Siksi yrityksen perustaja alkoi tuoda Amerikasta esimerkiksi Kultamitali-vehnäjauhoa.

. – Tuontiartikkeleihin kuului myös appelsiineja, kahvia ja Chrysler-merkkisiä autoja. Vuonna 1933 yritys toi maahamme ensimmäiset kasvinsuojeluaineet, niiden ansiosta pelloilta saatiin paremmat sadot kuin ennen.

. Nykyiset liiketoiminta-alueet ovat kuluttajatuotteet, teollisuuden raaka-aineet, maatalous sekä terveydenhuolto- ja laboratoriotuotteet.

Johtavia teemoja ovat kierrätysraaka-aineet sekä biopohjaiset raaka-aineet suomalaisista pelloista ja metsistä. Korpiniemi mainitsee esimerkkejä.

– Jalostamme perunaa useaksi tuotteeksi. Käsidesiä valmistamme etanolista, joka tehdään pohjalaisesta ohrasta Anoran tehtaalla Koskenkorvalla. Hoidamme Terrafamen akkukemikaalitehtaalla syntyvän ammoniumsulfaatin jakelun Suomeen ja ulkomaille. Teemme yhteistyötä, jossa liikenneasemaketjujen kahvinporot hyödynnetään kukkamullan valmistukseen.

. Jatkuvaa oppimista ja muiden kanssa toimimista Korpiniemi katsoo Lapuan keskustaa Vanhan paukun nurkilta ja muistaa, kuinka patruunatehdas räjähti vuonna 1976.

– Kaupunkiin on rakennettu paljon uutta, ja tietkin menevät uudella tavalla.

Viime kesänä hän teki kotiseuturetken Tiistenjoen rippikirkkoonsa, Lapuan hautausmaalle ja sankarihaudoille.

. – Sankarihautausmaita kierrellyt tuttavani kertoi, että Lapualla paikat olivat oikein hyvässä kunnossa. Halusin itsekin todeta sen. Siellä tosiaan näkyvät sodissa kaatuneiden ja perinteiden kunnioittaminen. Lapualla kasvaneena koti, uskonto ja isänmaa ovat minulle läheisiä.

. Haastateltava jatkaa siitä, että yhtiössä on hyvä mätsi pohjalaisten arvojen kanssa.

Parhaiksi asioiksi työssään hän mainitsee toisten kanssa toimimisen ja jatkuvan oppimisen.

. – Olisinpa ymmärtänyt, kun Esko Laitamäki opetti ruotsia lukiossa, kuinka tärkeä kieli se onkaan. Sekin kaduttaa, etten mennyt reserviupseerikouluun, olisin saanut hyvää johtamiskoulutusta jo nuorena. Päätin, että jos vastedes johonkin pyydettäisiin, olisin valmis.

Kirjaudu sisään

Pian 140-vuotiaan Bernerin johtaja: "Kerron ylpeänä, että olen Lapualta kotoisin"

Haluatko jatkaa lukemista?

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

Pian 140-vuotiaan Bernerin johtaja: "Kerron ylpeänä, että olen Lapualta kotoisin"

Jaa artikkeli

Haluatko jatkaa lukemista?

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje