Pienet pohjalaiskunnat haluavat pitää lukionsa – Opiskelijamäärien kehitys huolettaa

Pohjalaismaakuntien lukioverkko on kattava. Etelä-Pohjanmaan 18 kunnasta vain kolmessa, Isojoella, Karijoella ja Soinissa ei ole omaa lukiota.

Pohjanmaalla omaa lukiota ei ole Kaskisissa, Korsnäsissä ja Luodossa.

Lukioiden koko vaihtelee Vaasan lyseon lukion ja Seinäjoen lukion reilusti yli 800 oppilaasta muutaman kymmenen oppilaan lukioihin.

. Lukioiden rehtorien mukaan vahvaa lukioverkkoa tarvitaan koulutuksen saavutettavuuden vuoksi. Muitakin syitä lukioverkon säilyttämiseen on.

– Lukion olemassaolo kunnassa vahvistaa myös perusopetusta. Etenkin pienissä lukioissa monet opettajista ovat yhteisiä yläkoulujen kanssa. Lukion loppuminen tarkoittaisi usein sitä, että opettajien saaminen ainoastaan yläkoulujen virkoihin vaikeutuisi, Alajärven ja Vimpelin lukioiden rehtori Marko Timo toteaa.

. Yhteistyötä tarvitaan Alajärven ja Vimpelin lukiot tekevät paljon yhteistyötä yhteisen rehtorin lisäksi muissakin asioissa. Yhteistyöverkostoon kuuluvat myös muut Järviseudun lukiot.

– Esimerkiksi lyhyiden kielten kursseja järjestetään Alajärvellä, vimpeliläiset opiskelijat voivat osallistua niille etäyhteydellä, Timo kertoo.

Yhteistyötä tehdään myös Kuortaneella, eniten Pohjanmaalla toimivan Vöyrin yhteislukion kanssa, joka on Kuortaneen lisäksi toinen alueen urheilulukioista.

– Esimerkiksi kielten kursseilla tehdään asioita yhdessä. Meidän ruotsin ja Vöyrin suomen kurssit ovat yhteydessä, rehtori Juha Virtanen kertoo.

Virtasen mukaan yhteistyötä kurssien järjestämisessä tulisi vahvistaa entisestään.

– Mikseivät opiskelijat voisi osallistua etäyhteyksillä minkä tahansa alueen lukion kursseille, Virtanen pohtii.

. Järviseudulla selvitettiin Kopa-hankkessa lukion ja perusopetuksen järjestämistä tiiviimmin kuntien yhteistyönä. Jos hanke olisi toteutunut, olisi koulutuksen järjestämisvastuu lukio- ja perusopetuksessa ollut yhdellä kunnalla ja muut olisivat tilanneet palvelun tältä kunnalta.

Hankkeesta kuitenkin luovuttiin kesällä 2022 valtuustojen päätöksillä. Syynä oli puhtaasti raha.

– Alueen oppilaitokset olisivat menettäneet noin miljoonan verran valtionosuuksia, jos koulutuksen järjestäjiä olisi ollut vain yksi. Nykyisellä rahoitusmallilla näin tiivis yhteistyö ei onnistu, mutta tulevaisuudessa, jos seuraavalla hallituskaudella, lukio-opetuksen rahoitusmallia on pohdittava, Timo toteaa.

Valtionhallinnon tavoite on, että noin puolet jokaisesta ikäluokasta päätyisi korkeakouluopintoihin. Rehtoreiden mukaan myös tämä tavoite edellyttää, että Suomessa on kattava lukioverkosto.

. Opiskelijamäärä laskussa, mutta tulevaisuuteen uskotaan Alajärven lukiossa on 150 opiskelijaa, Vimpelin lukiossa 72. Rehtori Marko Timon mukaan molemmissa trendi on laskeva muun muassa vähäisen syntyvyyden vuoksi.

– Ainakin tällä seudulla ammatillinen puoli vetää paremmin, Timo sanoo.

Lähes kaikki Alajärven lukion opiskelijat tulevat Alajärveltä ja Soinista. Vimpelin lukioon opiskelijoita houkuttelee pesä- ja koripalloilu laajemmaltakin alueelta.

– Ja kaukaisimmat opiskelijat ovat Finest Future -hankkeen kautta tulleet vietnamilaiset opiskelijat, Timo toteaa.

Timon mukaan opiskelijamäärien väheneminen tulee jatkossa vaikuttamaan lukio-opetukseen.

– Mutta mitä se on käytännössä. Tarvitaanko vähemmän seiniä ja tehdään enemmän etänä? Kouluverkon pitäisi kuitenkin olla kattava. Moni 16-vuotias ei ole vielä valmis muuttamaa kauas kotoa.

. Timon mukaan koulumaailma muuttuu hitaasti, mutta yksi näkyvä muutos on ollut korkeakoulujen sisäänpääsyssä painottuva pitkän matematiikan osuus.

– Opiskelijat valitsevat sellaisia aineita, jotka vaikuttavat jatko-opintoihin pääsemiseen. Pitkällä tähtäimellä tämä vaikuttaa lukion yleissivistävyyteen, kun sisäänpääsyssä vähemmän merkityksellisiä aineita ei valita.

Timo harmittelee myös lyhyiden kielten opiskelijoiden vähyyttä. Poikkeuksena tästä on Alajärvellä japanin kieli. Lukio tekee yhteistyötä tokiolaisen Jiyu Gakuen high schoolin kanssa. Joka vuosi muutama opiskelija pääsee vaihtoon Japaniin.

. Suomessa kohuttujen Pisa-tulosten lasku näkyy Timon mukaan osaltaan myös lukiossa. Erityisopetuksen tarve lukiossakin on suuri.

– Opettajilta tulee viestiä osaamistason laskusta, mutta mistä se sitten johtuu, en osaa sanoa. Itse ajattelen, että perusopetuksessa pitäisi keskittyä ensimmäiset vuodet puhtaasti perusasioihin, luku- ja laskutaitoon. Ei voi soveltaa, jos perusasiat eivät ole hallussa.

. Opiskelijoita kaikkialta maasta Siinä missä monessa maakuntien lukiossa pohditaan opiskelijamäärien vähyyttä, ollaan Kuortaneella päinvastaisen tilanteen edessä. Syksyllä 2022 lukion aloitti 260 opiskelijaa, ensi syksynä aloituspaikkoja on 280.

– Opiskelijoista 210 käy urheilulukiota, 50 on yleislinjalla, rehtori Juha Virtanen kertoo.

Maantieteellinen kattavuus on laaja, Kuortaneella on edustettuna 82 kuntaa.

– Pari vuotta sitten koulua laajennettiin, ja nyt aletaan olla tilanteessa, että tarvitaan lisää tilaa, Virtanen toteaa.

. Urheilulukiossa opintoja sävyttää vahvasti opiskelijoiden treenaaminen ja kisamatkat. Poissaolojen vuoksi lukiossa on linjattu, että tukiopetusta saa aina sitä tarvitessaan.

– Resursseja siihen on. Tukiopetuksen lisäksi opiskelijat kaipaavat myös muunlaista tukea.

Virtasen mukaan tuen tarve voi tulla esiin esimerkiksi tilanteissa, joissa nuori urheilija päätyy lukiossa tilanteeseen, jossa kilpailutilanne on tiukka verrattuna aiempaan kotipaikkakuntaan. Pitkäjänteisyyttä tarvitaan ja epäonnistumisia on opittava sietämään.

– Täällä ainakin yhtä hyviä onkin yhtäkkiä enemmän. Tilanteeseen pyritään vastaamaan muun muassa sillä, että aikuisia on paljon. Asuntolanvalvojat muistuttelevat jopa nukkumaanmenoajoista. Tämä on edelleen sopivan pieni koulu, jossa opettajat tuntevat opiskelijat ja ongelmiin pystytään tarttumana nopeasti, Virtanen toteaa.

. Urheilulukiostatuksesta huolimatta lukion tärkein tehtävä on Virtasen mukaan edelleen yleissivistys. Perinteisten aamunavausten sijaan kolme kertaa viikossa järjestetään uutiskatsaus, jossa käydään läpi viikon uutisia.

– Molemmat asiat, koulu ja urheilu, pitäisi pystyä hoitamaan kunnialla. Jos tahtoo treenata ja käydä koulua kunnolla, kannattaa urheilulukiossa opiskeluaika jatkaa 3,5–4 vuoteen, Virtanen toteaa.

. Omassa lukiossa viihdytään Toisen vuoden opiskelijat Senja Yliselä ja Jussi Siljamäki ovat lukion vähemmistöä, eli kuortanelaisia. Molemmat käyvät yleislinjaa.

– Halusin lukioon, koska halusin aikaa selvittää sitä, mitä haluan tulevaisuudessa tehdä, Yliselä toteaa.

Molemmat toteavat, että oman kunnan lukio olisi huomattavasti pienempi ilman urheilijoita.

– Tällaisessa koulussa tutustuu uuteenkin porukkaan. Ja kurssivalikoima on laajempi tämän kokoisessa koulussa kuin pienemmässä.

. Ilmajokelainen, ensimmäisen vuoden opiskelija Oona-Maria Köykkä siirtyi Kuortaneelle vasta tammikuussa valmentajansa ehdotuksen innostamana. Muutto lisäsi pikajuoksijan treenimäärää aiemmasta.

– Valmennusta saa täällä paljon enemmän, Köykkä sanoo.

Alkuun yksin asuminen jännitti hiukan, mutta uuteen arkeen on Köykän mukaan tottunut nopeasti.

– Eikä koulun ja treenien yhdistäminen ole tuntunut raskaalta.

. Tyttövoittoisia lukioita pohjalaismaakunnissakin Ilkka-Pohjalainen kysyi lukioiden kuulumisia kaikkiaan 35 Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan lukion rehtoreilta. Vastauksia saatiin 30 koulusta.

Vastauksista käy ilmi, että lähes kaikissa lukioissa on tyttöenemmistö. Poikkeuksen muodostavat ainoastaan alueen urheilulukiot Kuortane ja Vöyri.

Suurimmillaan ero on esimerkiksi Kurikan lukiossa, jossa naisopiskelijoita on 75 prosenttia.

. Kaikissa lukioissa ei ole keskiarvorajaa, mutta niissä joissa se on, on vaihteluväli 6,0:sta noin kahdeksaan.

– Meillä ei ole keskiarvorajaa. Aito kiinnostus ja halu oppia riittää. Koulu antaa tarvittavat työkalut, ja pienessä lukiossa opiskelijoista pidetään huolta, Uudenkaarlepyyn lukion rehtori Katarina Bjurs perustelee.

. Maakuntien pienimmissä lukioissa on opiskelijoita vain muutama kymmenen. Kaikkein pienin lukio on Teuvalla, jossa on 40 opiskelijaa.

– Suurin oppilasmäärän lasku näyttää olevan takana. Lisää opiskelijoita pyrimme löytämään Suomen ulkopuoleltakin Finest Future -hankkeen avulla, rehtori Päivi Viitanen kertoo.

Muut noin 50 oppilaan lukiot löytyvät Evijärveltä, Kurikan Jurvasta, Lappajärveltä, Kauhavan Alahärmästä, Seinäjoen Ylistarosta ja Kristiinankaupungista, jonka suomenkielisessä lukiossa on 52 opiskelijaa.

Pienissäkin lukioissa usko koulutuksen jatkuvuuteen on suuri ja lukioverkon kattavuutta pidetään tarpeellisena. Lisäksi kunnissa, joissa on suomen- ja ruotsinkieliset koulut, tehdään paljon yhteistyötä.

– Opiskelijamäärä vähenee jonkin verran kymmenen vuoden kuluessa. Suomenkielinenkin lukio kuitenkin tarvitaan Pietarsaaressa. Teemme tiivistä yhteistyötä gymnasiumin kanssa, ja opiskelijat voivat valita opintoja molemmista lukioista, Pietarsaaren lukion rehtori Minna Vanhamäki kertoo.

. Rehtoreiden mukaan sitoutuminen lukio-opintoihin on vahvaa. Vuosittain keskeyttäneitä on vain muutamia.

– Nyt kun oppivelvollisuusikä on 18, ei keskeyttäminen ole varsinaisesti mahdollista, vaan lukion keskeyttäneet siirtyvät muihin oppilaitoksiin, Vaasan lyseon lukion rehtori Jaakko Perttu selventää.

Kirjaudu sisään

Pienet pohjalaiskunnat haluavat pitää lukionsa – Opiskelijamäärien kehitys huolettaa

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje