Piinaava pula farmaseuteista – Apteekkari: Henkilökunta tekee työtä niska limassa

Farmaseuttipula ravistelee koko Suomea. Työ- ja elinkeinotoimistojen tuottaman ammattibarometrin mukaan eniten pulaa osaajista on Etelä-Pohjanmaan, Satakunnan ja Kaakkois-Suomen alueilla. Apteekkariliiton vuonna 2019 tuottaman selvityksen mukaan yli puolella Suomen apteekeista on ollut vaikeuksia rekrytoida farmaseuttista henkilökuntaa. Käytännössä tämä näkyy työntekijäpulana.

Avoimia työpaikkoja on alalla paljon. Hakijoita ei kuitenkaan ole. Vaasan Kuninkaanapteekin apteekkari Petter Strömin mukaan heillä on jatkuvasti haku auki, mutta viimeisen vuoden aikana on saatu rekrytoitua vain yksi ihminen.

– Tänä kesänä ei ole yhtään sijaista, eikä ollut edellisenäkään kesänä, summaa Ström.

Kesäsijaisten puuttuminen lisää apteekkeihin kohdistuvaa kuormitusta. Lomia joudutaan sopimaan pidemmälle ajanjaksolle, sillä kaikki farmaseutit eivät voi lomailla yhtä aikaa. Mielenkiintoisen Vaasan tilanteesta tekee myös se, että kahdeksas apteekki avaa ovensa 4. heinäkuuta.

Asiakasapteekkia on toivottu keskussairaalan alueelle pitkään. Apteekin toiminnasta vastaa yrittäjänä apteekkari Samuli Ojala .

. Työvoimapula näkyy käytännössä Strömin mukaan tavallista isompana rasituksena työskenteleville farmaseuteille. Äitiyslomat ovat myös osasyy siihen, miksei työntekijöitä ole tarpeeksi. Sijaisia on vaikea saada jopa henkilöstövuokrausyrityksiltä.

– Heillä ei ole tarjota työntekijöitä, kertoo Ström.

Hän kokee, että suurimmat syyt siihen, miksi ala kärsii työvoimapulasta liittyvät suuriin ikäluokkiin ja eläköitymiseen. Uusia työntekijöitä ei myöskään saavu alalle samaan tahtiin.

– Toinen syy on se, että sairaalat etenkin Uudellamaalla ovat rekrytoineet hyvin paljon farmaseutteja osastofarmaseuteiksi. Tämä on saanut aikaan sen, että markkinoilla on paljon vähemmän farmaseutteja kuin normaalisti.

. Henkilökunta tekee työtä niska limassa Seinäjoen Ideaparkissa sijaitsevan Keskus-Apteekin apteekkari Raija Mattisen mukaan heillä ei tällä hetkellä ole avoimessa haussa työpaikkoja, mutta muutaman määräaikaisen työntekijän hän haluaisi vakinaistaa.

– Kesätyöntekijöistä on ollut pulaa ja heitä on yritetty saada vuokrafirmojen kautta, kuitenkin tuloksetta, kertoo Mattinen.

Apteekit toivovatkin, että oppilaiksi tulevat farmaseutit ja proviisorit jatkaisivat harjoittelun jälkeen työntekijöinä. Vaikka opintojen alussa olevilla ei ole vielä farmaseutin oikeuksia, alan osaajat revitään töihin heti, kun mahdollista. Työntekijöiden puute näkyy esimerkiksi siinä, että asiakkaat joutuvat odottamaan palveluvuoroa normaalia pidempään.

Maailmantilanne tuo mukanaan myös kertauskutsuja, jotka velvoittavat pääasiallisesti miespuoliset alan työntekijät hetkeksi takaisin armeijanvihreisiin.

– Tällainenkin voi aiheuttaa vajetta sen lisäksi, että on kesälomat. Kaikki kesälomat kuitenkin pidetään.

Ongelmia aiheuttaa myös opiskelijoiden opintojen rytmi.

– Farmasian tiedekunnat aloittavat opintonsa jo elokuun puolessa välissä. Elokuu on täyttä kesälomakuukautta, joten se on ongelmallinen. Loppukesä tuottaa suurinta päänvaivaa.

. Sijainti ja pitkät aukioloajat myös viikonloppuisin tekevät työnteosta ajoittain hektistä. Asiakkaiden tarpeisiin yritetään vastata palvelupyynnöstä Seinäjoen alueella.

– Henkilökunta tekee työtä niska limassa ja asiakkaita palvellaan vuoden jokainen päivä, summaa Mattinen.

. Kaksikielisyys erityiskysymyksenä Omat haasteensa Vaasan tilanteeseen tuo myös kaksikielisyys. Ruotsin kielen taidon omaavia farmaseutteja ei ole. Apteekkariliiton farmaseuttisen johtajan Charlotta Sandlerin mukaan Vaasan tilanne on jo pitkään ollut huolenaihe.

– Ruotsinkielinen koulutus on Åbo Akademissa, josta valmistuu vuositasolla noin 25 farmaseuttia, Sandler kertoo.

Sandler kokee, että ruotsinkielisten farmaseuttien saatavuuteen vaikuttaa myös Ruotsissa jo ennen Suomea alkanut farmaseuttipula.

– Ruotsalaiset ottavat tosi mielellään suomalaisia farmaseutteja töihin. Ahvenanmaan tilanne on ajoittain hyvin kriittinen juuri kielitaidon takia.

Työvoimapula koettelee apteekkien lisäksi myös apteekki- ja lääkealan henkilöstövuokrausyrityksiä. Kaikista haastavimpia ovat sesonkiajat ja varsinkin kesätyöntekijöiden rekrytoiminen.

Apteekkialan henkilöstövuokrausyritys Satafarman perustaja farmaseutti Pauliina Reunan mukaan nopeaan tarpeeseen tai pelkkään kesätarpeeseen on vaikea vastata. Yrityksellä on vakioasiakkaita, jotka tietävät jo etukäteen tarvitsevansa työntekijää kiinteästi esimerkiksi kaksi päivää viikossa koko vuoden ajan. Ympärivuotiset asiakkaat täyttävät kalenterin, jolloin pienten maakunta-apteekkien kesätarpeeseen joudutaan myymään ei-oota.

– Aluksi tehtiin paljon vuoroja, joihin lähdettiin nopealla varoitusajalla tai, jotka sijoittuivat sesonkiin. Nyt se on muuttunut siihen suuntaan, että loppuvuodesta myydään jo seuraava vuosi loppuun.

Sesonkiaikana olisi paljon töitä tarjolla, mutta tekijöitä ei ole.

– Meidän kesärekrytointi ei vetänyt ihan toivotulla tavalla. Puhtaita kesätyöntekijöitä ei ole oikeastaan saatu. Silloin on aika vaikea tehostaa sesonkiaikaa, Reuna kertoo.

. Kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa Ala on ollut viime vuosina murroksessa, mikä näkyy esimerkiksi työnkuvien muutoksena. Ajan trendin mukaisesti nuoret haluavat olla paremmin kontrollissa omasta ajankäytöstään, eikä sitoutuminen ammattiin kiinnosta yhtä paljon kuin aiemmin.

– Yhteiskunnassa oman vapaa-ajan arvostus on noussut, kertoo Sandler.

Tästä syystä myös vuokratyöfirmassa työskentely houkuttaa. Satafarman perustaja Reunan mukaan juuri vaihtelevuus ja vapaus päättää omasta työskentelystä kiinnostavat.

Farmaseuttien kysyntään ei kuitenkaan pystytä vastaamaan tämän hetkisellä tarjonnalla.

– Tämä on tällainen noidankehä. Jos farmaseutteja on liian vähän apteekeissa, ne jotka ovat paikalla joutuvat tekemään enemmän. Se altistaa uupumiselle. Tämä on oikeasti vakava tilanne, tiivistää Sandler.

Mahdollisia ratkaisuja ongelmaan on kuitenkin löydettävissä, mutta mitään pikajuoksua ne eivät ole. Sandler ehdottaa esimerkiksi opiskelijamäärien korotusta. Lisäkoulutuksen hyödyt näkyvät kuitenkin vasta 3-5 vuoden kuluttua.

– Kaikki kivet täytyy kääntää. Apteekkien täytyy kuitenkin myös tehdä osansa siinä, että he ovat kiinnostavia työpaikkoja, kiteyttää Sandler.

. Fakta: Farmaseuttien koulutus Suomessa Farmaseutteja koulutetaan vuositasolla noin 350.

Heistä valmistuu vajaa 300. Alalta poistuvien määrä on liian iso.

Farmasian tiedekunnat sijaitsevat Helsingissä ja Kuopiossa.

Åbo Akademilla on Turussa myös pieni farmasian osasto, jossa koulutetaan ruotsinkielisiä farmaseutteja.

Kirjaudu sisään

Piinaava pula farmaseuteista – Apteekkari: Henkilökunta tekee työtä niska limassa

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje