Pitäisikö Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan maakunnat yhdistää? – Näin eduskuntaehdokkaat vastasivat

Ilkka-Pohjalaisen vaalikoneessa kysyttiin eduskuntavaaliehdokkaiden kantoja Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakuntien yhdistämiseen sekä Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueen yhdistämiseen.

. Maakuntien yhdistämistä koskevaan kysymykseen vastasi 150 ehdokasta. Lähes kaksi kolmasosaa eli 65,33 prosenttia vastaajista vastustaa yhdistymistä. Kahdeksan prosenttia eli 12 vastaajaa kannattaa Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakuntien yhdistämistä. Lisäksi ainakin kaksi muuta ehdokasta kannattaa Pohjanmaan, Etelä-Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakuntien yhdistämistä.

. Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan yhdistymisen vastustamista perustellaan esimerkiksi sillä, että erillisinä maakuntina molemmat kirittävät toisiaan ja kehittyvät omien vahvuuksiensa kautta. Mahdollisen yhdistymisen tuomat pitkät välimatkat ja yhteinen päätöksenteko koetaan vaikeana. Vastauksissa korostetaan kuitenkin yhteistyön merkitystä, mutta erillisinä maakuntina.

Yhdistymistä kannattavat ehdokkaat perustelivat kantaansa esimerkiksi sillä, että nykyinen jako on keinotekoinen ja yhteinen maakunta olisi vahvempi ja kilpailukykyisempi. Yksi ehdokas sanoo maakuntien välisen kissanhännänvedon haittaavan molempien kehitystä, ja lisäksi maakuntaraja mainitaan mahdollisena esteenä hankkeiden rahoitukselle.

. "Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue pärjää hyvin yksinään" . Vaalikoneeseen vastanneista ehdokkaista 57,05 prosenttia vastustaa ja 14,77 prosenttia kannattaa Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueiden yhdistämistä. Asiassa ei ole selvää jakolinjaa eri puolueiden välillä, vaan vastausten jakautuminen on puolueiden sisällä samansuuntainen koko vaalipiirissä.

. Eduskuntapuolueista yhdistyminen saa eniten kannatusta Liike Nyt -puolueesta, jonka kahdeksasta ehdokkaasta neljä yhdistäisi hyvinvointialueet. Isoista puolueista selvimmin yhdistymistä vastaan on keskusta, kukaan puoleen ehdokkaista ei ole yhdistymisen kannalta.

Kokkolalaiset ehdokkaat ovat selvästi yhdistymistä vastaan. Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue lähti osittain pieneltä etumatkalta muihin, sillä maakunnassa on toimittu hyvinvointialueen mallilla jo viisi vuotta. Ehdotusta vastustavissa perusteluissa sanotaan, että Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue on onnistunut hyvin ja se pärjää hyvin yksinään.

. Hyvinvointialueet ovat vasta aloittaneet toimintansa . Muissa hyvinvointialueiden yhdistymistä vastustavissa perusteluissa sanotaan, että päätöksenteon ja palveluiden pitää pysyä ihmisten lähellä, eivätkä välimatkat ja alueet saa kasvaa liian suuriksi. Perusteluiden mukaan hyvinvointialueiden koon kasvattaminen heikentäisi myös paikallistuntemusta.

Mahdollista yhdistymistä perusteltiin sillä, että hyvinvointialueiden rajat ovat tuottaneet ongelmia. Isommat alueet mahdollistaisivat erikoissairaanhoidon ja palveluiden paremman hyödyntämisen.

Pienempiä kustannuksia käytettiin perusteluna sekä yhdistymisen puolesta että sitä vastaan.

Suuri osa vastaajista totesi, että keskustelu yhdistymisestä ei ole vielä sopivaa, sillä hyvinvointialueet ovat vasta aloittaneet toimintansa. Alueille toivottiin työrauhaa, ja mahdollisen yhdistymisen sanottiin olevan ajankohtainen vasta, kun on nähty, miten hyvinvointialueet toimivat.

Hyvinvointialueiden väliselle yhteistyölle nähdään kuitenkin tarvetta jo nyt etenkin eri alueiden rajoilla.

Kirjaudu sisään

Pitäisikö Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan maakunnat yhdistää? – Näin eduskuntaehdokkaat vastasivat

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje