Pitkäkaula on suurin syypää lintujen aiheuttamiin satovahinkoihin – Viljelijöille korvausta yhteensä kymmeniätuhansia euroja

– Isot parvet mustavariksia ja lokkeja hajaantuivat ohrapellolle syyskesällä. Ne marssivat pitkin poikin kaataen viljaa ja söivät jyviä. Onneksi sain puitua ennen kuin kurjet saapuivat.

Näin harmittelee alahärmäläinen viljelijä Juhani Kivihuhta sitä, että linnut tuhosivat ohraa Kurjenluhdalla viime vuonna.

Hän sai menetetystä viljasta korvausta Etelä-Pohjanmaan ely-keskukselta.

– Summa oli vähäinen. Hakemukseni oli ennemminkin kannanotto siihen, mitä luonnonsuojelu on saanut aikaan. Täällä ei ennen niin ollut lokkeja eikä mustavariksia, mutta nyt on pilvin pimein, koska niitä on suojeltu.

. Etelä-Pohjanmaan ely-keskus myönsi viime vuonna lintujen aiheuttamista tuhoista avustuksia yhteensä 85 000 euroa. Summa jakaantui entisen Vaasan läänin alueelle.

– Hakemuksia oli 41 ja vahinkoalaa 325 hehtaaria. Kyseessä piti olla luonnonsuojelulain mukaan rauhoitetun eläimen aiheuttama vahinko, ylitarkastaja Hannu Mahla kertoo.

Hänen mukaansa pienin summa oli yli 200 euroa ja suurin reilut 8 000 euroa. Muita yli 5 000 euron tapauksia oli kaksi. Alle tuhannen euron tapauksia oli kymmenen.

. Ateriointipaikasta voi tulla puintikelvotonta Suurin syypää tuhoihin ovat kurjet.

– 25 tapauksessa asialla olivat kurjet yksin tai muiden lintujen kanssa. Syysmuuttoa varten kokoontuvat kurjet ehtivät yleensä jyvien kimppuun ennen puimureita, Mahla jatkaa.

Parasta herkkua on ohra.

– Korvaustapauksissa ne popsivat myös valkokaalia ja vehnää. Ovat ne sellaisia sankareita, että tykkäsivät nyhtää ylös perunoitakin.

Tuhoa syntyy kahdella muullakin tavalla.

– Kurjet tallaavat peltoa ja ulostavat, joten ateriointipaikasta tulee puintikelvotonta.

. Ylitarkastaja selostaa, miten toimia, jotta viljelijä voi saada korvausta.

– Viljelijä tekee satovahinkoilmoituksen. Maaseutuasiamies arvioi tilanteen paikan päällä. Sitten maaseutuasiamies ja viljelijä laativat hakemuksen ely-keskukselle. Jos kaikki on kunnossa, määritän korvaussumman Ruokaviraston laatiman taulukon mukaan.

Viime vuonna hylkyyn meni muutama hakemus.

– Ne liittyivät siihen, etteivät naakkojen tekemät vahingot ole enää tämän avustuksen piirissä. Siihen eivät kuulu riistaeläintenkään aiheuttamat vahingot.

Mitä viljelijä voisi tehdä estääkseen tuhoja?

– Voisi perustaa lintupeltoja, mutta hankkeet olisivat kalliita. Lisäksi olisi varmaan vaikea saada linnut ymmärtämään, että juuri tietyssä paikassa pitäisi aterioida. Uuden lainsäädännön mukaisista ehkäisevistä toimista ja korvaamisesta tiedotetaan valtakunnallisesti lähiaikoina.

. Toiseksi eniten asialla olivat joutsenet Muutkin vahingon aiheuttajat ovat yleensä lintuja. Kakkossijaa pitävät joutsenet.

– Viime vuonna 20 tapauksessa oli vain joutsenia, tai ne olivat asialla esimerkiksi kurkien kanssa, Mahla toteaa.

Kolmansina tulevat valkoposkihanhet.

– Ne iskevät mielellään lyhyeen kasvustoon ja popsivat ainakin rehuhernettä ja ohraa. Tapauksia oli vähän, mutta Itä-Suomessa laji on tehnyt isoa vahinkoa.

Ylitarkastaja mainitsee, että korppien, mustavaristen ja lokkien tihutöitä oli myös vähän.

– Korpit naputtelivat säilörehupaalien muoveja rikki. Jos reikiä ei huomattu, niistä pääsi ajan ilmaa ja vettä rehuun ja se meni pilalle.

. Juhani Kivihuhta kertoo mielipiteensä siitä, miten suojeleminen on vaikuttanut alueen perinteisiin lintulajeihin.

– Omat lintumme ovat vähentyneet, sillä esimeriksi naakat hävittävät pienempiään. Osa houkuttelee kuovin tai töyhtöhyypän pois pesästä, ja toiset ryöstävät sillä aikaa munat tai poikaset. Tulokkaiden vuoksi meiltä häviää myös pieniä laululintuja.

Kirjaudu sisään

Pitkäkaula on suurin syypää lintujen aiheuttamiin satovahinkoihin – Viljelijöille korvausta yhteensä kymmeniätuhansia euroja

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje