Pohjalaispoliitikot ihmettelevät Tuomiojan puheita: "Tarpeetonta, hämmentävää ja omituista – sillä kokemuksella pitäisi ymmärtää mitä kannattaa sanoa"

Ulkoasiainvaliokunnan varapuheenjohtajan Erkki Tuomiojan (sd.) lausunnot Suomen ja Ruotsin yhteisestä puolustusliitosta herättävät ihmetystä ulkoasiain- ja puolustusvaliokuntien pohjalaisjäsenissä.

Tuomioja sanoi viikonvaihteessa Hufvudstadsbladetissa, että Ruotsin puolustusministeri Peter Hultqvist (sd.) etsisi Suomen ja Ruotsin mahdollisesta puolustusliitosta vaihtoehtoa Nato-jäsenyydelle. Hultqvist on kiistänyt ehdottaneensa asiaa, eikä liittoa ole puolustusministeri Antti Kaikkosen (kesk.) mukaan valmisteilla.

Ulkoasiainvaliokunnan pohjalaisjäsen, ähtäriläinen kansanedustaja Mikko Savola (kesk.) pitää Tuomiojan lausuntoja harkitsemattomina.

– Puolustusliiton tuominen keskusteluun oli tässä vaiheessa tarpeettoman hämmentävää, eikä se ole Suomen edun mukaista. Tällaisessa maailmanpoliittisessa tilanteessa pitää keskustella Suomen turvallisuutta vahvistavista tekijöistä aidosti, Savola sanoo.

Myös eduskunnan puolustusvaliokunnan pohjalaisjäsen Juha Mäenpää (ps.) pitää Tuomiojan puheita varomattomina.

– Tuomiojan pitäisi omalla kokemuksellaan ymmärtää, mitä julkisuuteen kannattaa sanoa ja mitä tietoja antaa. Itse yritän asemassani säilyttää luottamukseni eri tahoihin. Väistämättä mielessä käy, onko asioiden revittely mediassa tarkoituksellista? Omituiselta tuntuu, Mäenpää kommentoi.

Savola ja Mäenpää muistuttavat, ettei Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyössä sinänsä ole mitään uutta: tietojen vaihtaminen ja harjoittelu on ollut koko ajan tiivistä. Ajatuksen puolustusliitosta Mäenpää kertoo kuulleensa eri yhteyksissä aiemminkin:

– Suomen ja Ruotsin syvä puolustusliitto on monen silmissä yksi ratkaisu maiden väliseen yhteistyöhön.

Savola sanoo, että Suomi ja Ruotsi ovat edenneet ilman niin sanottua perälautaa. Nyt se on määriteltävä uudelleen:

– Perälauta on tässä vaiheessa se, että molemmat maat hakisivat puolustusliitto Naton jäsenyyttä, ja sitä kautta tiivistettäisiin koko Pohjois-Euroopan turvallisuusyhteistyötä. Silloin kaikki Pohjoismaat olisivat Naton lipun alla, Savola sanoo.

– Suomen, Ruotsin ja Norjan puolustusyhteistyö on jo nyt tosi tiivistä ja tärkeää. Se, että puolustussuunnittelussa päästäisiin konkreettisesti pohjoiseurooppalaiselle tasolle, toteutuisi parhaiten Nato-jäsenyyden kautta.

Mäenpää pohtii kantaansa vielä:

– Ehkä omakin kantani kääntyy Natoon päin, mutta tärkeänä näen sen, että Suomi ja Ruotsi tekevät yhtenäisen ratkaisun.

Nato-kantojaan kansanedustajat pääsevät pohtimaan pian, sillä eduskunta käsittelee asiaa koskevaa selontekoa suuressa salissa ja valiokunnissa joitakin viikkoja keväällä. Niiden pohjalta eduskunnan ulkoasiainvaliokunta tekee mietintönsä.

– Toukokuulla selonteosta tehdään johtopäätökset. Uskon, että tämä johtaa siihen, että Madridin kokouksessa kesäkuussa käsitellään ainakin Suomen jäsenhakemusta. Toivottavasti myös Ruotsin, Savola heittää.

. Tuomiojan lausunnot ovat herättäneet julkisuudessa myös keskustelua siitä, onko julkisuuteen mahdollisesti vuotanut salassa pidettäväksi luokiteltavaa tietoa.

– Sellaisessa asemassa olevan ihmisen pitäisi pystyä pitämään asioita sisällään, eikä tuoda julkisuuteen luottamuksellisia asioita, Mäenpää huomauttaa.

Sitä, onko luottamuksellista tietoa sitten vuotanut julkisuuteen, Mäenpää ei asemaansa vedoten kommentoi. Myös Savola asettaa sanansa varovaisesti:

– Sitä on vaikea arvioida. Tuomioja tietysti keskustelee Ruotsin demareiden kanssa tiiviisti. Siellä on varmasti käyty keskustelua tästä vaihtoehdosta (Suomen ja Ruotsin puolustusliitosta) aivan niin kuin mekin puolueessa käymme turvallisuuspoliittista keskustelua Ruotsin keskustalaisten kanssa. Hultqvist ja Kaikkonen ovat kiistäneet viralliset keskustelut, Savola huomauttaa.

Vaasalaiskansanedustaja Matias Mäkynen (sd.) kertoo lukeneensa Tuomiojan lausuntoja Ruotsi-yhteistyön syventämisestä vaihtoehtona Nato-jäsenyyden hakemiselle aiemminkin. Niitä Tuomioja julkaisi jo alkuvuodesta.

– En pidä lausuntoa yllättävänä ja ihmeellisenä, koska Tuomioja on pitänyt asiaa esillä koko ajan. Venäjän hyökkäyksen jälkeen hän on pitänyt muiden puolustus- ja ulkoasiainvaliokunnan jäsenten tavoin tiiviisti yhteyttä Ruotsin demareiden vastaaviin jäseniin, Mäkynen toteaa.

Pohjoismaiden neuvoston puheenjohtajana Tuomioja on Mäkysen arvion mukaan tottunut keskustelevaan yhteistyökulttuuriin.

– Mutta herkässä keskusteluilmapiirissä jokainen lausunto tulkitaan kannanottona suhteessa Venäjään tai Natoon. Nyt on aikakin käydä keskustelua. Lähiviikkoina tehdään Suomen isot puolustuspoliittiset ratkaisut. Jos keskustelua ei käydä nyt, niin koska sitten?

. Tietovuotoa Mäkynen pitää epätodennäköisenä.

– Jos Tuomioja puhuu julkisuuteen ministerin valiokunnalle kertomia asioita, ymmärrän sen aiheuttavan pahennusta tai ihmettelyä. Mutta en usko siihen. Hänellä yhteys Ruotsiin on niin jatkuvaa, luontevaa ja arkipäiväistä, että kysymys tuskin on valiokunta-asioiden vuotamisesta. Kokeneena poliitikkona hän tietää varmasti, missä rajat menevät.

Ulkoasiainvaliokunnassa Tuomiojan lausuntoja ei ole Savolan mukaan käsitelty. Valiokunnan kokouksia ei ole lausunnon jälkeen pidetty, ja seuraava kokous on vasta ensi viikolla.

Fri, 5/20

Kirjaudu sisään

Fri, 5/20

Pohjalaispoliitikot ihmettelevät Tuomiojan puheita: "Tarpeetonta, hämmentävää ja omituista – sillä kokemuksella pitäisi ymmärtää mitä kannattaa sanoa"

Jaa artikkeli

Haluatko lukea artikkelin?

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

Katuosoitteet

Puhelin