<p>Etelä-Pohjanmaan käräjäoikeus tuomitsi rehtorina toimivan pohjalaismiehen sakkoihin lapsen pahoinpitelystä.</p>.<p>Pahoinpitelytuomioon johtanut välikohtaus sattui automatkan yhteydessä joulukuussa vuonna 2020. Tuolloin vastaaja oli syyttäjän mukaan tehnyt ruumiillista väkivaltaa puolisonsa alaikäiselle lapselle. Hän oli ottanut lasta vaatteista kiinni ja ravistellut, jolloin hänen kätensä oli osunut tämän päähän ja pää auton lasiin. Myöhemmin ulkona mies oli vielä ottanut lasta rinnuksista kiinni ja kampannut tämän maahan. Lapselle tuli päähän mustelmia ja kuhmuja sekä niskaan ihonirhaumaa ja kipua.</p>.<p>Yleissivistävää ja ammatillista koulutusta järjestävän oppilaitoksen rehtorina toimiva vastaaja kiisti oikeudessa pahoinpitelysyytteen. Hän puolustautui kertomalla lapsen toistuvasti aggressiivisesta käytöksestä. Tilanteessa hän kertoi lapsen olleen raivon vallassa. Hän itse oli pitänyt lapsesta kiinni ja kantanut tämän autoon, ja myöhemmin hän oli kaatanut tämän maahan. Menettelytapansa hän perusteli sillä, että lapsi oli raivonnut, käynyt veljensä kimppuun ja siihen oli pitänyt puuttua. Hänen mukaansa lapsen vammat ovat voineet syntyä tappelusta veljen kanssa.</p>.<p>Vastaaja kertoi automatkan jälkeen puhuneensa lapselle tämän käytöksestä ja sen vaaroista, ja oli halunnut käydä tilannetta läpi. Hän oli myös ehdottanut lapselle punnerrusten tekemistä. Lapsi oli kieltäytynyt, jonka jälkeen vastaaja oli kertomansa mukaan kaatanut lapsen tuetusti maahan tekemään punnerruksia.</p>.<h2>Lapsi kertoi yksityiskohtaisesti ja loogisesti tapahtumista</h2><p>Lapsen isää kuultiin asian oikeuskäsittelyssä. Isä kertoi oikeudessa saaneensa tapahtumista tiedon veljeltään, jonka poika oli ollut tilanteessa mukana ja kertonut näkemästään itkien isälleen. Kuultuaan tämän pahoinpidellyn lapsen isä oli soittanut lapselleen ja kysynyt asiasta. Lapsi oli kertonut isälleen tapahtumista samoin kuin hän on kertonut esitutkinnassa. Lapsi oli myös todennut, ettei isäpuolen menettely ollut oikein. Lapsen kertoman mukaan sisaruksilla oli ollut riitaa parkkipaikalla, mutta syytteessä kuvattu tilanne oli tapahtunut vasta autossa sisällä.</p>.<p>Käräjäoikeus totesi lapsen vammojen olleen asiassa riidaton seikka. Lääkäri oli todennut vammojen sopivan lapsen kertomukseen. Tästä oikeudessa oli todisteena lääkärintodistus. Riitaista oli se, ovatko vammat syntyneet vastaajan tahallisen pahoinpitelyn seurauksena.</p>.<p>Käräjäoikeus ei pitänyt rehtorina toimivan vastaajan kertomusta kaikilta osin uskottavana. Oikeus katsoi, että lapsen kertomus esitutkinnassa on ollut looginen ja sisältänyt yksityiskohtia. Lapsen kertomusta tukivat myös selvitys vammoista sekä hänen isänsä kertomus. Käräjäoikeus ei pitänyt uskottavana sitä, että lapsi olisi ollut vastaajan kertoman mukaisesti täydellisen raivon vallassa, koska hän pystyi jälkeenpäin esitutkinnassa kertomaan tapahtumista niin tarkasti.</p>.<p>Käräjäoikeuden mukaan myös lapsen kaataminen maahan väkisin punnerruksia tekemään on ollut pahoinpitelyä, eikä kasvatuksellista ojentamista. Vastaajan esittämää vaihtoehtoista tapahtumienkulkua käräjäoikeus ei pitänyt uskottavana.</p>.<p>Näytön arvioiden käräjäoikeus katsoi, että vastaajan tahallinen pahoinpitelytarkoitus tuli oikeudessa toteennäytetyksi. Käräjäoikeus tuomitsi rehtorin pahoinpitelystä 40 päiväsakkoon, mikä on hänen tuloillaan 2 300 euroa. Lisäksi hänen on korvattava lapselle kivusta, särystä ja tilapäisestä haitasta 400 euroa viivästyskorkoineen tapahtumahetkestä lukien.</p><p>Tuomio ei ole lainvoimainen.</p>