Poikkeukselliset viime vuodet näkyvät nyt yleistyvänä ilmiönä lukioissa – Kaksi lukiolaista kertoo päätöksensä hyvistä puolista

Lukion suorittaminen neljässä vuodessa on kasvattanut suosiotaan pohjalaislukioissa. Syynä siihen ovat monet tekijät, mutta yksi erityisesti viime vuosia leimannut tilanne.

Seinäjoen lukion rehtori Teijo Päkkilä laskee, että viime vuonna neljännelle opintovuodelle jatkoi 90 opiskelijaa. Lisäystä edellisvuoteen siinä on 30 opiskelijaa. Osa neljännen vuoden opiskelijoista saa opintonsa valmiiksi kolmessa ja puolessa vuodessa. Seinäjoen lukiossa 90 jatkaneesta kolmessa ja puolessa vuodessa valmistui 45.

Tämän vuoden abeista kohti neljättä lukiovuotta on menossa 86.

Päkkilä listaa, että syitä nelivuotiseen opiskeluun on monia. Yksi on korkeakouluvalintojen pohjautuminen ylioppilastutkintotodistukseen. Toinen syy on se, että opiskelija ei vielä tiedä, minne haluaisi jatkaa lukio-opintojen jälkeen.

– Kirjoituksia uusitaan ja yritetään parantaa sekä laajentaa oppiaineita, se pidentää opiskeluaikaa. (Korkeakoulujen valinnan) uudistuksessa oli selkeästi odotettavissa, että näin käy.

. Opiskelurauhaa yli kolmesta vuodesta Rehtori Jaakko Perttu taustoittaa, että Vaasan lyseon lukiossa on ollut laskeva trendi nelivuotisiin opintoihin, mutta nyt määrä on nousussa. Elokuussa lukiossa jatkoi neljännelle vuodelle 49 oppilasta. Se on tuplasti enemmän kuin edellisenä vuonna.

– Viime syksynä tuli tämä pompahdus ensimmäistä kertaa. Onko tämä sitten pysyvää vai onko kyse koronan tuomasta oppimisvajeesta.

Perttu nostaa yhden opiskeluajan pidentymisen merkittäväksi syyksi juuri oppimisvajeen, joka on syntynyt koronan tuomasta etäopetuksesta. Pertun mukaan nuoret ovat itse avoimesti sanoneet, että etäopiskelussa keskittyminen ei täysin pysy mukana.

– Läppäri laitetaan päälle kahdeksalta aamulla, mutta etätunnilla saatetaan vielä nukahtaa. Kyllä joskus avoimeksi jääneestä mikrofonista on kuorsausta kuullut.

. Neljä vuotta tuo hyvät tulokset Perttu korostaa, että usein neljä vuotta lukiota käyvät saavat lukiosta parhaimmat tulokset.

– Neljän vuoden lukio-opiskelu ei mitenkään ole sen merkki, että ei olisi onnistunut, päinvastoin. Lukion oppimäärä on 75 kurssia. Neljännen vuoden opiskelijoilla saattaa olla satakin kurssia ja se on todella paljon.

Perttu listaa, että myös tavoitteellisesti urheilevat tähtäävät jo opintojen aluksi neljään vuoteen, kuten myös ne, joilla äidinkieli on toisena kielenä. Opintoajalla moni haluaa myös vähentää omaa stressiään.

Lapuan lukion rehtori Kaisa Piiparinen nostaa esiin, että hänen kokemuksensa mukaan opiskelijat tähtäävät yli kolmen vuoden opintoaikaan aikaisempaa suunnitelmallisemmin.

– Aiempaa enempää heti opintoja aloitettaessa tähdätään suoraan yli kolmen vuoden aikaan, Piiparinen sanoo.

Yksi syy on tavoitteellinen urheilu esimerkiksi Etelä-Pohjanmaan urheiluakatemiassa tai muu paljon aikaa vievä harrastus.

– Tietysti paljon puhuttaa lukiolaisten jaksaminen. Yli kolmen vuoden opinnot antavat opiskelurauhaa ja aikaa miettiä tulevaisuutta.

. Tabu rikkoutuu Piiparisen mukaan syksyllä lukiosta valmistumisessa on ollut kalskea leima, mutta joka on nyt hälvennyt.

– Ei syksyllä valmistuminen ole enää sitä, että on aiemmista kokeista tullut hylätyksi. Syksyllä valmistumisen leimasta ollaan onneksi pääsemässä eroon. Syksy on aivan tasavertainen valmistumisajankohta kuin kevät.

. Suomen Lukiolaisten Liiton puheenjohtaja Lukas Virtala iloitsee samasta asiasta: leima yli kolmen vuoden lukio-opiskeluun on hälvennyt.

– Lukio-opintojen pidentäminen ei ole yhtä tabu enää kuin se on ollut aikaisemmin. Enää se ei tarkoita sitä, ettei pärjää tai pysty opintoihin kolmessa vuodessa, vaan haluaa ehkä keskittyä opintoihin tai haluaa suorittaa paljon kursseja.

Virtala itse suoritti lukion kolmessa ja puolessa vuodessa. Hän valmistui lukiosta viime joulukuussa kirjoitettuaan kahdeksan ainetta ylioppilaskirjoituksissa ja suoritettuaan “aika paljon” kursseja.

– Sellainen mutu-tuntuma on, että korona-aikana moni päätti pidentää lukioaikaa. Koronalla on ollut viime kahden vuoden aikana tosi suuri vaikutus.

. Syksyn ylioppilaiden määrä on kasvanut Virtala viittaa, että syksyllä ylioppilaaksi valmistuneiden määrä antaa jotain suuntaa opiskeluajoista, sillä useimmiten 3,5 vuodessa lukion suorittava valmistuu syksyllä. Ylioppilastutkintolautakunnan mukaan viime syksynä ylioppilaaksi valmistui noin 4200 henkilöä. Vuoden 2020 syksyllä määrä oli 3500 ja vuonna 2019 3010. Syksyllä 2018 määrä oli 2700.

Lukion oppimäärä on laajuudeltaan kolmivuotinen. Lukiolain mukaan oppimäärä tulee suorittaa enintään neljässä vuodessa.

Virtala toivoo, että koronan aiheuttama ilmiö tekee vain hyvää. Hän huomauttaa, että todennäköisesti valtaosa suorittaa opinnot edelleen kolmessa vuodessa.

– Toivoisin, että tämä (pidempi opiskeluaika) jäisi vähän päälle ja sitä myöten lukion opiskeluajan stigmasta päästäisiin kokonaan eroon eikä tämä olisi vain parin vuoden trendi.

. Kaikki irti lukiosta Vaasan lyseon lukiossa neljättä vuotta opiskeleva Ottilia Saharinen kertaa, että päätös neljän vuoden lukioajasta oli vaikea ja harmitti ensin. Sitä seurasi tunne, ettei jostain syystä pysty samaan kuin muut.

Suurin syy neljän vuoden opiskeluajalle oli kuitenkin se, että Saharinen halusi opiskella mahdollisimman paljon kursseja.

– Junnuvuoden puolessa välissä todellisuudentaju iski, että kaikki lukion tarjonta ei millään mahdu kolmeen vuoteen. Halusin panostaa kaikkeen ja sitä ei millään ehdi kolmen vuoden suunnitelmalla.

Lukion loppuessa Saharisen opintorekisterissä on 110 kurssia. Lukion vähimmäismäärä on 75. Saharinen nimeää, että korkeakouluihin pääsy on yksi suuri motiivi kattavalle opiskelulle.

– Neljä vuotta siksikin, että saisin aikaa panostaa kirjoituksiin ja papereilla pääsisin heti kouluun. Inhotti ajatus siitä, että sitten raskaan kirjoitusurakan jälkeen alkaisi pääsykokeiden takia uusi urakka.

Saharinen kannustaa miettimään neljää vuotta, jos lukion tarjonnasta haluaa kaiken irti tai lukio-opiskeluaan haluaa keventää. Hän huomauttaa, että varmuutta pitää siinä tilanteessa olla. Saharinen on saanut omasta opintoajastaan jonkin verran hämmästyneitä kommentteja.

– Tavallinen lukiosetti on aika rankka. Valtavirta tekee sen kolmessa vuodessa, joten täytyy olla varmuutta tehdä se valinta, että käy omaa polkua pitkin.

Saharinen sanoo, että neljäs vuosi voi olla myös aika yksinäinen, jos sosiaalisuudesta ei huolehdi erikseen.

– Kaikki koulukaverit suorittivat lukion kolmessa vuodessa, joten heitä ei nähnytkään enää koulussa luonnostaan. Sosiaalisuudesta piti huolehtia sitten erikseen. Välillä sille on löytynyt tilaa ja välillä sille on tehty tilaa, Saharinen kertaa.

. Jaottelu teki vain hyvää Seinäjoen lukiossa opiskeleva Venla Vornanen päätti nopeasti lukion alettua, että neljän vuoden opiskelu voisi sopia itselle kolmea vuotta paremmin. Päätös oli helppo.

– Varmaan lukion alussa se ajatus oli kolmen vuoden opinnoista, mutta nopeasti huomasin, että tarvitsen enemmän opintojen tasaista jakamista ja aikaa omaan opiskeluun, että opin asiat mahdollisimman hyvin.

Ylioppilaskirjoitukset Vornanen on jaksottanut kolmeen eri erään. Tänä keväänä Vornanen osallistuu äidinkielen ja biologian kokeisiin. Viime syksynä vuorossa oli filosofia ja viime keväänä englanti ja lyhyt matematiikka.

– Hain senkin takia neljälle vuodelle, että saisin tasaisemmin kirjoituksia jaoteltua pieniin paloihin, jolloin niihin pystyy helpommin lukemaan. Jos kaikki kirjoituskerrat olisi samalla, en varmasti suoriutuisi niin hyvin.

Vornanen sanoo huomanneensa, että neljän vuoden opiskelu on lisännyt suosiotaan. Myös moni hänen kavereistaan opiskelee lukion neljässä vuodessa. Vornanen pohtii, että neljän vuoden opiskeluaika on hyvä vaihtoehto, jos kokee suorituspaineita tai on jokin opiskeluun vaikuttava tekijä, kuten vaikkapa elämäntilanne tai lukihäiriö. Vornanen ei ole kokenut erikoista suhtautumista neljän vuoden opiskeluun.

– Jos neljästä vuodesta saa itselleen hyötyä ja jos se auttaa, mitä pahaa siinä loppujen lopuksi edes on.

Vornasen mielestä tärkeintä on miettiä, mikä on itselle hyväksi.

– Stressi on vähentynyt huomattavasti siihen verrattuna kuin ajattelin suorittavani lukion kolmessa vuodessa. Kolmessa vuodessa lukio ei välttämättä itselläni olisi mennyt niin hyvin. Olisin saattanut kokea jotain burn outin -tyylistä. Joillekin kolmen vuoden tahti toki sopii.

Tue, 7/5

Kirjaudu sisään

Tue, 7/5

Poikkeukselliset viime vuodet näkyvät nyt yleistyvänä ilmiönä lukioissa – Kaksi lukiolaista kertoo päätöksensä hyvistä puolista

Jaa artikkeli

Haluatko lukea artikkelin?

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

Katuosoitteet

Puhelin