Politiikan viikkoon mahtui susia, varusmiesten päivärahoja ja kysymys YK:n päätöslauselmasta

Sivistysvaliokuntaa johtava kansanedustaja Paula Risikko (kok.) on tyytyväinen perustuslakivaliokunnan tuoreeseen kantaan, jonka mukaan koulujen juhlia voidaan järjestää kirkkotilassa tai muussa uskonnollisessa tilassa. Valiokunta otti asiaan kantaa käsitellessään oikeusasiamiehen kertomusta vuodelta 2019.

- Kanta selkiyttää oikeustilaa. Kirkkosalissa järjestetty tilaisuus itsessään ei loukkaa oppilaiden yhdenvertaisuutta tai uskonnonvapautta. Olen huojentunut, että aiemmat perinteet ja toimintatavat voivat jatkua, Risikko sanoo.

Apulaisoikeusasiamies on arvioinut lukukauden päättäjäisjuhlan ongelmalliseksi oppilaiden yhdenvertaisuuden, uskonnonvapauden sekä julkiselta vallalta edellytettävän neutraaliuden ja tasapuolisuuden näkökulmasta. Ratkaisu on vuodelta 2018, ja nyt siihen saatiin uusi tulkinta.

- Opetushallituksen on annettava uudet ohjeistukset koulutuksen järjestäjille. On tärkeää, että linjaus etenee myös koulutuskentälle, Risikko korostaa.

Susihuoliin otetaan vihdonkin kiinni Kansanedustaja Anders Norrback (r.) iloitsee suden kannanhoidollisen metsästyksen alkamisesta vuoden 2022 alussa. Maa- ja metsätalousministeriö on vahvistanut metsätyksen sallivan asetuksen. Kiintiö on 20 sutta poronhoitoalueen ulkopuolella, ja se voidaan kohdentaa enintään neljään laumaan tai reviirin merkanneeseen susipariin.

- Tämä on tärkeä signaali siitä, että ihmisten todellisiin susihuoliin Pohjanmaalla vastataan. Kiintiö ei ratkaise kaikkia ongelmia, mutta antaa mahdollisuuden puuttua asiaan pahimmilla ongelma-alueilla, Norrback toteaa.

Luonnonvarakeskus Luken kanta-arvion mukaan Suomessa oli tämän vuoden maaliskuussa 28 susilaumaa. Reviirinsä merkanneita susipareja oli 20. Susikanta on suurin sataan vuoteen.

- Tämä on ensimmäinen askel kohti järkevämpää susipolitiikkaa, joka huomioi susialueilla asuvien ihmisten tarpeita nykyistä paremmin, Norrback sanoo.

. Varusmies ansaitsee munkkinsa Kansanedustaja Juha Mäenpää (ps.) harmittelee varusmiesten saaman päivärahan jälkeenjäänyttä tasoa. Hän nosti asian esille eduskunnan budjettikeskustelussa.

- Hyvinvoivat varusmiehet ovat kullan arvoisia, kyllä sotilas on munkkinsa ansainnut, Mäenpää huomautti.

Mäenpää kantoi huolta myös kertausharjoitusten määrä vähenemisestä. Hän muistutti puolustuksen selkärangasta, joka hänen mukaansa on osaava reservi.

- Osaamisen kannalta tärkeiden kertausharjoitusten määrä on tippunut 2000-luvun alun noin 30 000 sotilaasta 18 000 sotilaaseen vuodessa. Tarvitaan ryhtiliike ja kertausharjoitusten määrän nostamista, Mäenpää totesi.

Mäenpää nosti puheenvuorossaan esiin myös rauhanturvaajien ja kriisinhallintaveteraanien vertaistukitoiminnan rahoituksen, jota on pienennetty nykyhallituksen aikana.

- Tänä vuonna rahoitusta on paikattu puolustusvoimen määrärahoilla. On aika loukkaavaa, että näin tärkeä toiminta jää vaille rahoitusta.

Etelä-Pohjanmaalle hyviä uutisia Kansanedustaja Pasi Kivisaari (kesk.) palaa vuoden viimeisessä kuukausikirjeessään koulutukseen tehtyihin panostuksiin. Hän korostaa kantanaan, että korkeakoulutusta tulee olla kaikkialla Suomessa.

- Näin on myös toimittu. Korkeakouluihin on lisätty kymmenentuhatta aloituspaikkaa ja uusia koulutusvastuita on jaettu ympäri Suomen. Lähiaikoina opetus- ja kulttuuriministeriö päättää uusista koulutusvastuista yliopistoille ja ammattikorkeakouluille, Kivisaari toteaa.

Kivisaari tietää, että myös Etelä-Pohjanmaa on saamapuolella, kun ammattikorkeakoulujen aloituspaikkoja jaetaan.

- Myös yliopistokeskuksiin on panostettu. Etelä-Pohjanmaalle tupsahti yli puoli miljoonaa euroa kolmen miljoonan euron kehittämispotista.

Kivisaari muistuttaa, ettei ilman koulutuksen saatavuutta pystytä osaajapulaa helpottamaan.

- Koulutus ei ole ainoa vastaus, muitakin keinoja on, mutta sillä on valtava merkitys.

. YK:n päätöslauselma ihmetyttää Kristillisdemokraattien varapuheenjohtaja, kansanedustaja Peter Östman kysyy hallitukselta perusteita Suomen äänestyskäyttäytymiseen YK:n yleiskokouksessa joulukuun alussa. Östmanin mukaan YK:n päätöslauselma heijastelee yksipuolista käsitystä Jerusalemin pyhistä paikoista ja erityisesti Temppelivuoren asemasta kolmelle uskonnolle pyhänä paikkana. Suomi äänesti päätöslauselman puolesta.

- Kiinnittäisin huomiota päätöslauselman kieleen. Lähestymistapa on yksipuolinen, eikä se rakenna rauhaa yhdessä maailman moniulotteisimmista konfliktipaikoista, Östman sanoo.

Päätöslauselmassa peräänkuulutetaan kunnioitusta Jerusalemin pyhien paikkojen historiallista status quota kohtaa sekä kehotetaan kaikkia osapuolia purkamaan yhteistyössä jännitteitä ja lopettamaan provokaatio, kiihotus ja väkivalta kaupungin pyhillä paikoilla.

- Päätöslauselmassa kolmelle uskonnolle pyhästä paikasta, Temppelivuoresta, käytetään yksinomaan sen arabiankielistä nimeä Harma al-Sharif, jona muslimit paikan tuntevat. Juutalaisten ja kristittyjen keskuudessa paikka tunnetaan Temppelivuorena. Yksipuolinen kielenkäyttö sivuuttaa paikan merkityksen juutalaisuudelle ja kristinuskolle, Östman paheksuu.

Östman huomauttaa, että moni tosiasian tunnustava länsimaa joko pidättäytyi äänestyksestä tai äänesti päätöslauselman hyväksymistä vastaan.

- Millä perusteella Suomi äänesti lauselman puolesta, jossa paikan historiallinen ja uskonnollinen moninaisuus on tietoisesti unohdettu, kysyy eduskunnan Israel-ystävyysryhmää johtava Östman.

Vihreiltä nuorilta tuki viljelijöille Vihreiden nuorten seinäjokelainen puheenjohtaja Jami Haavisto iloitsee maatalouden ilmastotavoitteista.

- Maatalouden päästöt eivät ole vähentyneet koko 2000-luvulla. Syy ei ole maanviljelijöiden, joista monet ovat jo tehneet ilmastotoimia. Syy on poliitikoissa, jotka eivät ole tehneet päästöjen vähentämisestä viljelijöille kannattavaa, Haavisto toteaa liiton tiedotteessa.

Haaviston mukaan suomalaisella maataloudella on valtavasti potentiaalia ilmastokriisin ja luontokadon torjunnassa.

- Ympäristöhaittojen vähentäminen, kannattavuuden lisääminen ja omavaraisuuden kasvattaminen kulkevat vahvasti käsi kädessä vuoden alussa Vihreiden nuorten puheenjohtajana aloittava Haavisto linjaa.

Marinin hallitus ilmoitti torstaina, että maataloussektorin päästöjä vähennetään 29 prosentilla vuoteen 2035 mennessä.

. Hallituksen verolinjat selville Pohjanmaan Kokoomus perää hallitukselta linjaa maakuntaveroon. Kannanotossaan piirihallitus toteaa yllättyneensä SDP:n varapuheenjohtajan Matias Mäkysen kommentista, jonka mukaan maakuntaveroa ei mahdollisesti tulekaan. Myös keskustaa johtava Annika Saarikko on kokoomuspiirin mukaan todennut, etteivät syntyvät alueet tarvitse verotusoikeutta.

- Miksi hallitus valmistelee maakuntaveroa, ellei sen käyttöönottoon ole poliittisia edellytyksiä, kokoomuspiiri kysyy.

Kokoomus vastustaa maakuntaveroa, koska se katsoo veron johtavan työn verotuksen kiristymiseen ja vaativan veron rinnalle suurta verotulojen tasausjärjestelmää.

- Ilman tasausjärjestelmää hyvinvointialueiden välille voisi muodostua valtavia verotuksellisia tasoeroja, mikä loisi paineita korkealle verotukselle. Verotus kiristäisi työn verotusta osalla alueista, eikä riittäisi kattamaan kustannuksia hyvinvointialueilla, kokoomuspiiri toteaa

Pohjanmaan kokoomuspiirin mielestä hallituksen on vahvistettava kantansa maakuntaveroon ennen aluevaaleja.

Rikoslaissa uudistustarpeita Kansanedustaja Mauri Peltokangas (ps.) pitää rikoslain pykälää kiihottamisesta kansanryhmää kohtaan ongelmallisena.

- Yksilö ei enää välttämättä voi edes tietää, milloin hän mahdollisesti syyllistyy rikokseen arvostellessaan esimerkiksi haitallisen maahanmuuton aiheuttamia lieveilmiöitä, hän toteaa.

Perussuomalaiset on vaatinut pitkään, että kiihottaminen kansanryhmää kohtaan poistetaan nykymuodoissaan rikoslaista.

- Esimerkiksi väkivallalla uhkailu tai siihen yllyttäminen ovat muutenkin rikoksia, kuten niiden kuuluukin olla, Peltokangas toteaa.

Peltokangasta vastaan nostettu syyte kiihottamisesta kansanryhmää vastaan hylättiin viikolla Pohjanmaan käräjäoikeudessa.

CAP-suunnitelma saa kiitosta Maa- ja metsätalousvaliokunnan keskustalaiset kansanedutsajat kiittelevät kansallisen CAP-suunnitelman panostuksia aktiiviseen ruoantuotantoon, maaseudun elinvoimaisuuteen sekä ilmasto- ja ympäristöviisauteen. Suunnitelma on tehty vuosille 2023 - 2027.

Uudessa CAP-suunnitelmassa Suomelle tärkeiden suorien tukien kokonaismäärä säilyy samana kuin kuluvalla kaudella. Niistä merkittävä osa ohjataan tuotantosidonnaisiin tukiin, nuorten viljelijöiden tukeen sekä vapaaehtoisiin ympäristötoimenpiteisiin. Entistä enemmän panostetaan myös maaseudun kehittämiseen, kuten eläinten hyvinvointikorvauksiin ja luonnonmukaiseen tuotantoon.

- Tuottajat tarvitsevat selkeän näkymän eteenpäin ja euroja tilille, jotta kestäviä panostuksia tulevaisuuteen voidaan tehdä. On tärkeää, että tukia vahvistetaan myös investointien osalta. Jatkossa tulisi huolehtia, että tehtyjen investointien hyötyjä voitaisiin ennakoida yli ohjelmakausien, kansanedustaja Mikko Savola toteaa.

. Norrback perää kauppaketjuilta vastuuta Kansanedustaja Anders Norrback (r.) pelkää maatalouden kannattavuuskriisin uhkaavan kotimaisten elintarvikkeiden omavaraisuutta. Hän otti aiheeseen kantaa eduskunnan budjettikeskustelussa.

- Kaikkien elintarvikeketjun toimijoiden on syytä olla huolissaan vallitsevasta tilanteesta. Hintapaine ja tuotantokustannusten nousu on johtanut viljelijät suuriin rahallisiin tappioihin, ja ilman nopeita korjausliikkeitä ollaan kriittisessä tilassa, hän muistutti. Norrbackin mukaan tulojaukauma elintarvikeketjussa ei ole terveellä pohjalla, eikä sitä voida enää selittää. Hän perää kauppaketjuilta toimia ja tekoja tasapuolisempaan jakoon.

- Vähittäiskaupan toimijoilla on tekojen aika, mikäli he ovat valmiita ottamaan yhteiskuntavastuuta kannattavuuskysymyksessä. Luvut kertovat, että kauppa on ainoa elintarvikeketjun toimija, joka pärjää. Nyt on tekojen aika, Norrback patistaa.

Mäenpää tyrmää koronapassin laajentamisen Kansanedustaja Juha Mäenpää (ps.) kritisoi jyrkin sanoin hallituksen esitystä tartuntatautilain väliaikaisesta muuttamisessa. Käytännössä kyse olisi koronapassin laajentamisesta.

- Jos olet saanut kaksi rokotetta ja sinulla on koronapassi, voit silti kantaa virusta. Maalaisjärjellä ajatellen lievempioireinen ei ehkä edes tunnista sairastavansa koronaa, ja menee tapahtumaan levittämään tautia muihin, hän totesi lakimuutoksen käsittelyn yhteydessä eduskunnassa.

Koronapassin sijasta Mäenpää kannustaa pikatestien käyttämiseen. Hän myös muistutti, etteivät pakkorokotukset sovi Suomeen.

- Perussuomalaiset esittää pikatestejä myös terveydenhuoltoon. Rokotekattavuus on korkea, passit ovat käytössä, mutta virus leviää siitä huolimatta. Koronapassi antaa väärän turvallisuudentunteen käyttäjälleen.

Sat, 11/12

Kirjaudu sisään

Sat, 11/12

Politiikan viikkoon mahtui susia, varusmiesten päivärahoja ja kysymys YK:n päätöslauselmasta

Haluatko jatkaa lukemista?

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

Politiikan viikkoon mahtui susia, varusmiesten päivärahoja ja kysymys YK:n päätöslauselmasta

Jaa artikkeli

Haluatko jatkaa lukemista?

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje