<p>SDP:n varapuheenjohtaja, kansanedustaja <strong>Matias Mäkynen</strong> ampuu alas kokoomusjohtaja <strong>Petteri Orpon</strong> verotukseen liittyviä väitteitä. Hän korostaa, ettei SDP halua korottaa pieni- ja keskituloisten veroastetta.</p>.<p>– Piste. Ja tämän myös kokoomus tietää. Puhuessamme Tanskan veromallista haluamme kiinnittää huomiota siihen, että julkisen talouden kestävyysvajetta voidaan paikata myös verotuksen tavoin ja ilman pelkoa, että talouskasvu hidastuu, Mäkynen sanoo.</p><p>Mäkynen muistuttaa, että sekä Ruotsissa että Tanskassa kokonaisveroaste on Suomea korkeampi, ja maiden taloudet ovat silti vahvoja. </p><p>– Kokoomuksen kaavailema miljardin euron veroale ja leikkaukset ihmisten palveluihin, eläkkeisiin ja muuhun sosiaaliturvaan olisivat sen sijaan resepti sekä huonoon talouspolitiikkaan että hyvinvointivaltion heikentämiseen, hän lataa. </p><p>Mäkynen sanoo, ettei SDP halua kopioida Tanskan veropolitiikkaa sellaisenaan. Asumisen ja ruoan verotusta ei hänen mukaansa pidä kiristää. </p><p>– Verotusta pitää sen sijaan uudistaa nykyistä progressiivisemmaksi. Suurituloiset ja yhteiskunnan varakkaimmat voisivat hyvin maksaa nykyistä isompia veroja erityisesti tilanteissa, joissa heidän verotuksensa jää tällä hetkellä alemmaksi kuin muiden saman verran tuloja saavien esimerkiksi pääoma- ja ansiotuloverotuksen erojen vuoksi.</p>.<h2>Päästökauppaa ei vain keskeytetä</h2><p>Europarlamentaarikko <strong>Miapetra Kumpula-Natri</strong> (sd.) kummastelee perussuomalaisten energia- ja ilmastopoliittisia linjauksia, jotka hänen mukaansa lisäisivät epävarmuutta ja uhkaisivat uusia työpaikkoja. </p><p>– Perussuomalaiset ovat esittäneet muun muassa päästökaupan keskeyttämistä. EU-maat ja parlamentti pääsivät juuri neuvottelutulokseen päästökaupan jatkamisesta vuoteen 2030. Sen keskeyttäminen ei ole realistista, ei vaikka perussuomalaiset hallitusvastuuseen pääsisivätkin, Kumpula-Natri korostaa.</p><p>Kumpula-Natri ihmettelee <strong>Riikka Purran</strong> väitteitä, joiden mukaan elinkeinoelämä ja yritykset eivät näe kunnianhimoisia ilmastotoimia omaa liikentoimintaansa vauhdittavina. </p><p>– Tämä on täysin absurdi väite. Päinvastoin. Kisa maailmalla kovenee, kun myös Yhdysvallat alkaa tehdä tosissaan siirtymää puhtaampaan infraan, liikenteeseen ja energiantuotantoon. Kestävä kuluttaminen, päästöjen vähentäminen ja kiertotalous on tehtävä kansalaisille helpoksi toteuttaa.</p>.<h2>Kipuilun keskellä myös hyviä tekoja</h2><p>Kansanedustaja <strong>Pasi Kivisaari</strong> (kesk.) palaa kuukausikirjeessään päättymässä olevan vaalikauden tapahtumiin. Hän toteaa Suomen kansan yhtenäistyvän suurien ratkaisujen hetkellä. </p><p>– Suomi menee Natoon. Toki Turkki ja Unkari elävät yhä omaa iltalypsyään, mutta kyllä sekin siitä vaimentuu, hän arvelee.</p><p>Kivisaari palaa myös hallitustaipaleen ongelmiin. Dramaattisimmaksi hetkeksi hän nostaa Antti Rinteen väistymisen pääministerin paikalta syntyneen luottamuspulan takia.</p><p>– Kauden aikana ministereitä tuli ja meni. Ei ole salaisuus, että omakin joukkue on kipuillut useaan otteeseen. Ilman kriisejä ja sen tuomaa vastuuta nykyhallitus olisi hajonnut, hän kuitenkin muistuttaa.</p><p>Kivisaari muistuttaa, että kipuilun keskellä on saatu myös paljon hyvää aikaiseksi.</p><p>– Tekoja perheiden, koulutuksen, työllisyyden, terveydenhuollon, maanpuolustuksen ja hyvinvoivan Suomen puolesta. Tekoja oman kotiseudun puolesta, kuten aluekehitysrahojen nelinkertaistuminen, sopimuksellinen yhteistyö valtion kanssa ja 31 miljoonan euron investoinnit Seinäjoen ja Lapuan välille. </p>.<h2>Opettajien työtaakkaa pitää tarkistaa</h2><p>Eduskuntaan pyrkivä <strong>Frans Villanen</strong> (r.) haluaa kääntää oppimistulosten negatiivisen trendin ylöspäin. Hän listaa joukon toimenpiteitä, joilla asema huipulla palautetaan.</p><p>– Meidän on tarkistettava opettajien työtaakkaa ja arvioitava tehtäviä uudistuksia. Jos toivottuja tuloksia ei ole saavutettu, on mietittävä uudelleen. Uudistuksia on seurattava, Villanen opastaa lähettämässään tiedotteessa. </p><p>Villanen haluaa opettajille enemmän aikaa keskittyä ydintehtäväänsä sen sijaan, että he jumiutuvat suunnitelmiin ja paperitöihin. </p><p>– Koulut tarvitsevat lisää käsiä, myös erityisopettajia. On myös turvattava pätevien opettajien saanti tulevaisuudessa, ja siinä opettajarekisterin käyttöönotto voisi auttaa.</p>