Politiikan viikossa kuultiin puheenvuoroja Natosta, maataloudesta ja pakolaisista

Kristillisdemokraattien 1. varapuheenjohtaja, kansanedustaja Peter Östman iloitsee puolueensa myönteisestä Nato-kannasta.

– Tässä tilanteessa Nato-option realisoituminen on paras vaihtoehto. Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan on muodostumassa Euroopan turvallisuuden ja Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan vedenjakaja, Östman totesi Kristillisdemokraattien Keski-Pohjanmaan piirin kevätkokouksessa.

Östmanin mukaan Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa on Niinistön kaudella hahmotettu neljän pilarin kautta. Ensimmäinen pylväs on kansallinen puolustus, toinen kansainvälinen puolustusyhteistyö ja laajempi länsi-integraatio. Kolmanneksi tukijalaksi on mielletty Suomen kahdenvälinen suhde Venäjän kanssa ja neljänneksi sääntöpohjainen kansainvälinen järjestelmä.

– Venäjä on omilla toimillaan osoittanut syvää piittaamattomuutta niin ihmisoikeuksista kuin kansainvälisestä oikeudesta ja sopimuksista. Se on murentanut suhteemme pohjana olleen luottamuksen. Venäjä ei haluaisi Suomen liittyvän Natoon, mutta toimii siten, että vaihtoehdot vähenevät koko ajan, Östman totesi.

. Uudet ministerit rakensivat esikuntiaan Kokkolalainen Tuomo Puumala on tiede- ja kulttuuriministeri Petri Honkosen (kesk.) uusi valtiosihteeri. Hän hoiti tehtävää aiemmin opetus- ja kulttuuriministeriössä.

Honkonen on kutsunut avustajikseen Antti Variksen ja Klaara Tapperin . Kumpikin avusti aiemmin ministeri Antti Kurvista.

Maa- ja metsätalousministeri Antti Kurvinen on kutsunut valtiosihteerikseen Ann-Mari Kemellin . Hän toimii jatkossa sekä elinkeinoministeri Mika Lintilän että Kurvisen valtiosihteerinä.

Erityisavustajikseen maa- ja metsätalousministeri Kurvinen kutsuu Jirka Hakalan , Pertti Hakasen ja Lasse Kontiolan .

. Valmiuslaki jäi keskeneräiseksi, sanoo Peltokangas Perussuomalaiset pitää hallituksen uutta valmiuslakipakettia puutteellisena. Syyksi he toteavat, ettei laki sisällä pykäliä, joiden turvin voitaisiin sulkea itäraja tapauksessa, mikäli Venäjä käyttää siirtolaisia hybridisodan välineenä.

– On hyvinkin mahdollista, että Venäjä koittaa horjuttaa yhteiskuntajärjestelmää ohjaamalla siirtolaismassoja rajalle hakemaan "turvapaikkaa". Viimeksi tätä keinoa käytti Valko-Venäjä Puolan vastaisella rajalla, kansanedustaja Mauri Peltokangas (ps.) muistutti eduskunnan kyselytunnilla.

Peltokangas pitää esitystä torsona. Hän ihmettelee, miksi hallitus keskittyy rakennusten ja ajoneuvojen haltuunoton mahdollistamiin pykäliin, eikä puutu itärajan sulkemiseen vaikuttamistilanteessa.

– Tärkeysjärjestyksenne on suorastaan irvokas. Aiotteko tuoda eduskuntaan lainkaan sellaisia pykäliä, joilla ihmismassat voidaan pysäyttää rajalle, Peltokangas kysyi.

Oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonin (r.) mukaan rajamenettelyä ja turvapaikanhakuoikeutta koskevat pykälät tuodaan eduskuntaan vasta myöhemmin. Ne arvioidaan ensin EU:n komissiossa oikeudellisesti.

– Lakiesitysten lähettäminen komissiolle kuulostaa tekosyyltä, koska komissio ei ole puuttunut rajojen sulkemiseen Kreikan, Puolan tai Liettuankaan tapauksissa, Peltokangas totesi.

. Vetykaasu kaipaa myös rahoitusta Kansaedustaja Anders Norrback (r.) haluaa rahoitusta myös muille uusiutuvan energian tuotantomuodoille kuin tuulivoimalle. Esimerkiksi hän on nostanut vetykaasulaitoksen. Hän on tehnyt asiasta kirjallisen kysymyksen hallitukselle.

– Mikäli haluamme saavuttaa hiilineutraalin Suomen vuoteen 2035 mennessä, on tärkeää pohtia, kuinka voimme kehittää erilaisia kestäviä energiantuotannon muotoja tuulivoiman lisäksi. Myös turvallisuuspoliittisen tilanteen ja huoltovarmuutemme kannalta on tärkeää, että tuemme vaihtoehtoisten energialähteiden kehittämistä, Norrback toteaa.

Maakuntaliitot ja kunnat ovat voineet hakea tukea tuulivoiman laajentamiseen ohjattavaa tukea. Vuoden neljännessä lisätalousarviossa tuulivoiman laajentamiseen osoitettiin noin kaksi miljoonaa euroa.

– Tuet ovat tarpeellisia, mutta samaan aikaan kiinnostus vaihtoehtoisiin energiantuotannon muotoihin, kuten vetyyn, on lisääntynyt. Vaihtoehtoisista tuotantomuodoista voisi tulla todellisuutta, mikäli olisi taloudellisia kannustimia. Nopeamman siirtymän edistäminen hyödyttää koko energiasektoria, ja ennen kaikkea alueita, joilla tuulivoimaan on panostettu jo pitkään, Norrback muistuttaa.

. Tekoälyn kehittämiselle luotiin pohja EU:ssa Europarlamentaarikko Miapetra Kumpula-Natri (sd.) iloitsee siitä, että pohja eurooppalaisen tekoälyn kehitykselle on luotu. Parlamentti hyväksyi tekoälyä käsittelevän erityisvaliokunnan loppuraportin viime viikolla. Kumpula-Natri toimi valiokunnan varapuheenjohtajana.

– Raportissa esitellään politiikkavaihtoehtoja, jotka voisivat vapauttaa tekoälyn potentiaalia terveyden, ympäristön ja ilmanmuutoksen alalla, auttaa torjumaan pandemioita ja maailmanlaajuista nälänhätää.

Kumpula-Natri kuitenkin muistuttaa, että raportti korostaa myös tekoälyyn liittyviä riskejä. Tietyt tekniikat mahdollistava datankäsittelyn automatisoinnin, joka taas tasoittaa tietä massavalvonnalle ja uhkaa perusoikeuksia, kuten oikeuksia yksityisyyteen ja tietosuojaan.

– Tekoäly on yksi Euroopan tulevaisuutta eniten määrittävistä kehityksistä. Nyt äänestetty raportti luo eurooppalaisen vaihtoehdon tekoälyaikaan. Me näemme tekoälyn potentiaalina uusien tuotteiden ja innovaatioiden luojana. Esimerkiksi ilmastonmuutoksen torjumisessa ja lääketeollisuudessa sillä voi olla merkittävä rooli, Kumpula-Natri korosti.

. Seinäjoelle ja Vaasalle kehittämisstrategia Kaupunginvaltuutettu Aleksi Koivisto (kesk.) on tehnyt valtuustoaloitteen, jossa hän esittää yhteistä kehittämisstrategiaa Seinäjoen ja Vaasan välille. Koivisto muistuttaa, että useat pohjalaiset pendelöivät, opiskelevat ja harrastavat jopa päivittäin sekä Vaasan että Seinäjoen seuduilla.

– Menneinä vuosikymmeninä maakuntakeskukset ovat kilpailleet ja kasvaneet toisiaan kirittäen. Tulevaisuudessa meidän tulisi tehdä tiiviimpää yhteistyötä. Poliittisten päättäjien ja viranhaltijoiden johdon on luotava yhteisiä strategisia kasvun tavoitteita, joilla tuetaan alueemme kestävyyttä, kulttuuria ja kilpailukykyä, Koivisto toteaa.

Koivisto toivoo, että Vaasa olisi aloitteellinen ja laittaisi liikkeelle prosessin, joka johtaa yhteiseen kehittämisstrategiaan.

– Tarvitaan kohtaamisia ja keskustelua yli maakuntarajan. On luotava askelmerkit, miten kilpailemme yhdessä Helsingin, Tampereen ja Turun kasvukolmiota vastaan.

Koiviston mielestä kahden pohjalaisen maakuntakeskuksen on tehtävä tulevaisuudessa tiiviimpää kumppanuutta kaupunkien elinkeinoyhtiöiden, yritysten sijoittumisen ja liikennehankkeiden osalta.

– Yhdessä voimme luoda Suomen kilpailukykyisimmän kasvuvyöhykkeen.

. Viljankuivauksen verokohtelu kuntoon Kansanedustaja Janne Sankelo (kok.) haluaa viljankuivauksen verokohtelun kuntoon. Hän esittää viljankuivauksessa käytettävän nestekaasun verokohtelun korjaamista ja on tehnyt asiasta lakialoitteen.

– Nestekaasun käyttö on edelleen verotuksellisesti epäreilussa asemassa viljankuivauksessa suhteessa muihin polttoaineisiin tehdystä vaikuttamistyöstä huolimatta. Asian korjaaminen ei vaikuta olevan hallituksen intresseissä, Sankelo kummastelee.

Nestekaasua käytetään polttoaineena monissa uusissa viljankuivaajissa eri puolilla Suomea. Tekniikkaa pidetään ympäristöystävällisenä ja hyötysuhteeltaan hyvänä tapana kuivata viljaa. Nestekaasun käytöstä ei kuitenkaan ole mahdollista saada kuivauksen yhteydessä valmisteveron palautusta samaan tapaan kuin saastuttavammasta kevyestä polttoöljystä.

Eduskunta on hyväksynyt aikaisemmin nestekaasun verokohteluun liittyvän valtionvarainvaliokunnan mietinnön. Lausuma ei ole kuitenkaan johtanut neutraalin palautusjärjestelmän käyttöönottoon.

– Maatalouden kannattavuuden parantamiseksi on tehtävä monia toimia. Viljankuivauksen verokohtelun epäoikeudenmukaisuuden korjaaminen on jäänyt hallitukselta tekemättä, Sankelo toteaa.

Sankelon lakialoitteella on yhteensä 20 allekirjoittajaa.

Tue, 5/17

Kirjaudu sisään

Tue, 5/17

Politiikan viikossa kuultiin puheenvuoroja Natosta, maataloudesta ja pakolaisista

Jaa artikkeli

Haluatko lukea artikkelin?

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

Katuosoitteet

Puhelin