Politiikan viikossa toiveita hallitukselle, mutta myös kiitosta päätöksistä – Koronakin pysyy yhä mukana poliitikkojen puheissa

Sdp:n varapuheenjohtaja, kansanedustaja Matias Mäkynen haluaa vähentää opintotuen lainapainotteisuutta. Hän muistuttaa, että korkeakouluopiskelijat ovat ainoa ryhmä, joka joutuu ottamaan lainaa turvatakseen toimeentulonsa.

– Opintotuki on huomioitava osana sosiaaliturvauudistusta, ja se on joko uudistettava kokonaisuudessaan tai otettava osaksi muuta sosiaaliturvaa. Opintotuen on tuettava joustavasti opinnoissa edistymistä ja huomioitava erilaiset elämäntilanteet, Mäkynen toteaa.

Mäkynen vaatii opintotukeen korotuksia, jotta tuen lainapainotteisuutta voitaisiin vähentää. Hänen mielestään toimeentulon turvaamiseksi on oltava muitakin keinoja kuin laina.

– Tällä hallituskaudella opiskelijoiden tulorajoja on nostettu, mikä oli yksi keino parantaa toimeentuloa. Ensi vaalikaudella on parannettava opintorahaa itsessään, Mäkynen sanoo.

Mäkysen mielestä opintotuki tulisi siirtää sosiaali- ja terveysministeriöön, missä muutakin sosiaaliturvaa käsitellään.

– Opiskelijoiden heikosta toimeentulosta ei hyödy mikään taho. Joka kolmas korkeakouluopiskelija kärsii psyykkisestä kuormituksesta, jonka yleinen syy on toimeentulon riittämättömyys, hän huomauttaa.

. Korona-ajasta tarvitaan kattava arviointi Kansanedustaja Juha Mäenpää (ps.) haluaa selvityksen hoitajien kohtelusta koronapandemian aikana. Hän kysyi aiheesta oikeuskanslerilta, joka osallistui eduskunnan keskusteluun oikeuskanslerin kertomuksen käsittelyn yhteydessä.

– Tartuntatautilakia muutettiin vuoden aikana kolmetoista kertaa. Lakiin lisättiin uusia säädöksiä, ja niistä sosiaali- ja terveydenhuollon henkilökunnan rokotuksia koskeva pakkorokottaminen loukkasi yhdenvertaisuutta kansalaisten keskuudessa, hän totesi.

Mäenpää muisteli valtiosääntöoikeuden dosentin Pauli Rautiaisen blogia, jossa tämä suhtautui hyvin kriittisesti rokottamattomien hoitajien palkanmaksun keskeyttämiseen.

– Menikö tämä asia mielestänne oikein, ja puidaanko sitä vielä jatkossa, hän kysyi oikeuskansleri Tuomas Pöystiltä.

Pöysti totesi vastauksessaan pitävänsä tärkeänä sitä, että korona-ajasta tehdään kattava kokonaisarviointi.

Pöysti korosti, että suomalaisessa järjestelmässä perustuslakivaliokunta ensisijaisesti arvioi lakien perustuslainmukaisuuden, ja että tartuntatautilain muutokset, mukaan lukien rokotussääntely, oli käsitelty siellä.

– Oikeuskansleri seuraa perustuslakivaliokunnan linjaa, mutta yksittäistapausten oikeudenmukaistamiseksi on joitain juttuja vireillä näiden hoitajien aseman osalta, hän totesi.

. Koulunkäynninohjaajien osaamista kaivataan nykyistä enemmän Sivistysvaliokuntaa johtava kansanedustaja Paula Risikko (kok.) haluaisi koulunkäynninohjaajien osaamisen nykyistä parempaan käyttöön oppimisen ja opettamisen tukena. Hän on tehnyt asiasta hallitukselle kirjallisen kysymyksen.

– Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2021 erityistä tukea sai 9,4 prosenttia peruskoulun oppilaista ja tehostettua tukea 13,5 prosenttia. Lähes joka neljännellä oppilaalla on erityisen tai tehostetun tuen päätös, se tarkoittaa noin 130 000 oppilasta, Risikko taustoittaa.

Risikon mukaan nykyresursseilla ei pystytä vastaamaan edes yleisen tuen tarpeeseen. Osalla peruskoulusta valmistuvia on puutteita luku-, kirjoitus- tai laskutaidoissa.

– Oppimisen tukeen tarvitaan moniammatillista tiimityötä ja erityisosaamista. Koulunkäynninohjaajien osaamista tulee hyödyntää nykyistä enemmän, hän sanoo.

Kuntatyönantajan tilastojen mukaan koulunkäynninohjaajia on Suomessa noin 12 000. Risikko katsoo, ettei määrä riitä vastaamaan tämänhetkiseen tarpeeseen.

– Koulunkäynninohjaajat ovat voimavara, jota ei vielä täysimääräisesti hyödynnetä oppimisen ja hyvinvoinnin edistämisessä. Yhdistämällä opettajan ja koulunkäynninohjaajan havainnot ja osaaminen on mahdollisuus saavuttaa laajempi näkemys oppilaan tilanteesta, hän sanoo.

. Vaalipiirin vihreät järjestäytyivät Vaasan vaalipiirin vihreät valitsi seinäjokelaisen järjestelmäasiantuntijan Taavi Horilan uudeksi varapuheenjohtajakseen. Piirihallitus järjestäytyi alkuviikosta. Horila on noussut nopeasti näkyviin tehtäviin puolueessa, sillä hän johtaa Seinäjoen vihreitä, ja on myös puoluevaltuuston varapuheenjohtaja.

Vaalipiirin vihreiden johdossa jatkaa Lotta Alhonnoro , joka valittiin tehtävään jo piirin syyskokouksessa. Hän kuuluu sekä Vaasan kaupunginvaltuustoon että -hallitukseen sekä aluevaltuustoon.

Uusina jäseninä piirihallituksessa aloittivat Horilan ohella prosessi-insinööri Minna Roukkio-Taipale Kokkolasta sekä sivistystoimenjohtaja Sirkka Suurla Närpiöstä. Roukkio-Taipale on aloittamassa vuoden 2023 myös oman paikallisjärjestön johdossa, Keski-Pohjanmaan vihreissä.

Piirihallituksen uusina varajäseninä aloittavat vihreiden nuorten puheenjohtaja, luonnontieteiden kandidaatti Jami Haavisto Seinäjoelta, valtiotieteiden opiskelija Maria Saita Vaasasta sekä kuraattorina toimiva Laura Sahlgren Kokkolasta.

. Strand: Tulevaisuus kohdattava määrätietoisesti Tulevaisuusvaliokuntaa johtava kansanedustaja Joakim Strand (r.) pitää tärkeänä, että etenkin nuorille luodaan uskoa tulevaisuuteen. Hän piti ryhmänsä puheenvuoron, kun eduskunta käsitteli tulevaisuusselontekoa.

– On tärkeää, että kohtaamme tulevaisuuden määrätietoisesti ja varmistamme riittävän osaamisen myös jatkossa. Suomen tulee pyrkiä johtavaan rooliin kestävän tulevaisuuden työssä kehittämällä suunnittelu-, kehitys-, tutkimus- ja liiketoimintaosaamista, hän totesi.

Strand painotti myös sitä, että raportissa korostetaan tulevaisuuteen varautumista. Hänen mukaansa Suomi on saanut aiemmin kansainvälistä tunnustusta osaamisestaan muun muassa vakaan oikeusvaltion turvaamisessa.

– Haluamme nähdä vahvan oikeusvaltion läntisten demokratioiden keskeisenä arvona. Siitä syystä Suomen tulee olla aktiivinen kaikilla eurooppalaisilla ja kansainvälisillä areenoilla, jotta voimme taistella demokratian rappeutumista vastaan, Strand korosti.

. "Ei ole aika raadella veljiä mediassa" Eduskuntavaaleissa ehdolla oleva Susanna Koski (kok.) paheksuu lausuntoa, jonka Suomen Yrittäjät antoi luonnoksesta kansalliseksi luonnon monimuotoisuusstrategiaksi.

– Kiistaton fakta on, että suomalainen kotieläintalous on maailman huippua. Esimerkiksi antibioottien käyttö on vähäisintä maailmassa, eikä niitä käytetä koskaan varmuuden vuoksi, kuten vaikkapa Euroopan suurissa ruokamahdeissa Italiassa ja Saksassa, hän sanoo.

Koski muistuttaa myös kotieläintalouden yksikkökoosta, joka on Suomessa pieni moneen muuhun maahan verrattuna. Hänen mukaansa se tarkoittaa sitä, että eläinten hyvinvoinnille annetaan arvoa, eikä tuijoteta vain taloudellista kannattavuutta.

– Alalla sovelletaan maailman ankarinta lainsäädäntöä, tukijärjestelmiä sekä eläinsuojelulakia, jota meillä valvotaan tarkemmin kuin lastensuojelua tai vanhustenhoitoa, Koski huomauttaa.

Koski muistuttaa, ettei nyt ole aika raadella veljiä mediassa vaan rakentaa yhdessä ratkaisuja myös kabineteissa.

– Riskinoton edistäminen ja turhan byrokratia eli estävän sääntelyn purkaminen pitäisi olla yrittäjäjärjestön leipälaji, sillä siitä hyötyy jokainen suomalainen, hän toteaa.

. Uudistettu postilaki turvaa paikallislehtien tulevaisuutta Kansanedustaja Pasi Kivisaari (kesk.) taustoittaa kuukausikirjeessään viikolla hyväksyttyä uutta postilakia. Hänen mukaansa se tehtiin, jotta jakelun kannattavuus ja kokopäiväiset työpaikat pystyttäisiin turvaamaan.

– Uudistuksen merkittävin sisältö oli, että postin yleispalveluun kuuluvasta viisipäiväisestä keräilystä ja jakelusta siirrytään kolmepäiväiseen.

Lakiin on kirjattu määräaikainen sanomalehtijakelua koskeva valtionavustus niille alueilla, joilla ei ole kaupallisesti toteutettua varhaisjakelua eikä kattavaa viisipäiväistä jakelua.

– Alkuperäisessä esityksessä muhi jäätävä vääryys erityisesti paikallislehdille, jotka eivät mahtuneet sanomalehtien jakelutuen piiriin. Se olisi ollut katastrofi alalle, Kivisaari sanoo.

Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunta kirjasi mietintöönsä lausuman, joka edellyttää, että paikallislehdille maksetaan mediatukea.

– On syytä parantaa postinjakelun täsmällisyyttä ja mainetta, joka on ruohonleikkauksen harharetkillä osin kolhiintunut, Kivisaari sanoo.

. Erikoissairaanhoito eriarvoistuu Kansanedustaja Peter Östman (kd.) edellyttää erikoissairaanhoitoon pääsyä alle kuudessa kuukaudessa, kuten lakiin on kirjattu. Hän on tehnyt hallitukselle kirjallisen kysymyksen aiheesta.

– Käytännössä laki ei toteudu, sillä seuraamukset lain noudattamatta jättämisestä ovat lähes olemattomia, Östman sanoo.

Östman pitää tilannetta huolestuttavana ja muistuttaa, että yli lain kuuden kuukauden enimmäismäärän erikoissairaanhoitoa odottaneiden osuus on kasvussa. Tämä on johtanut siihen, että osa niistä, joille se on mahdollista, hakeutuu hoitoon yksityiselle, vaikka olisi oikeutettu myös julkisen puolen hoitoon.

– Tällainen kehitys johtaa terveydenhoitojärjestelmän eriarvoistumiseen, koska kaikilla ei ole mahdollisuutta yksityisen puolen hoitoon, hän sanoo.

. Pohjanmaa kaipaa lisää liikennehankkeita Kansanedustaja Mikko Ollikainen (r.) vaatii Pohjanmaan huomioimista tulevissa liikennehankkeissa. Hän muistuttaa, että elinvoiman säilyminen edellyttää lisää investointeja tieverkon, rautateiden, satamien, lentokenttien kuin kuituverkonkin kehittämiseen.

– Toimiva infrastruktuuri on kokonaisuus, joka vaikuttaa meihin kaikkiin. Se koskee saavutettavuutta ja turvallisuutta, mutta kyse on myös koko alueen elinvoimaisuudesta, Ollikainen muistuttaa.

Ollikainen nostaa esiin viennin tärkeyden, ja muistuttaa, ettei se onnistu ilman hyviä ja kunnossa pidettyjä teitä ja satamia. Pohjanmaan maakunnalle tämä on erityisen tärkeää, ja tuloksiakin on hänen mukaansa saatu.

– Olemme saaneet useita vientirannikkoamme hyödyttäviä investointeja valtatie 8:lle, mutta jatkossa tarvitsemme investointeja myös satamiin ja rautateille, hän toteaa.

Kuluvalla vaalikaudella Ollikainen on ollut mukana kehittämässä pitkän aikavälin liikenneohjelmaa Liikenne 12, ja hän toimii myös aloitteestaan perustetun VT8-verkoston puheenjohtajana.

. Edit: 28.1. klo 11.38 Päivitetty kuvatekstejä.

Kirjaudu sisään

Politiikan viikossa toiveita hallitukselle, mutta myös kiitosta päätöksistä – Koronakin pysyy yhä mukana poliitikkojen puheissa

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje