Putki meni tukkoon! – Tätä kaikkea pohjalaiset heittävät viemäreihin

– Terveyssiteet, tamponit, kondomit, savetit ja vanupuikot eivät kuulu missään nimessä vessanpönttöön. Pönttöön saa laittaa vain vessapaperia ja sitä, mitä ihmisestä tulee.

Näin neuvoo Seinäjoen Energia Oy:n Seinäjoen Veden vesihuoltomestari Joonas Marttila .

– Luullaan, että säästytään pieneltä vaivalta, kun nakataan vaikka käsipapereita pönttöön. Nekään eivät hajoa vedessä vaan voivat tukkia viemärin.

. Kurikan Vesihuolto Oy:n toimitusjohtaja Juha Kotiranta ottaa puheeksi sen, että pannulle jäänyttä sulaa voita ei saa lorauttaa viemäriin. Siellä rasva jähmettyy ja saattaa jäädä jumiin.

Vaasan Veden verkostopäällikkö Jari Jantunen korostaa, että rasva ja ruuantähteet ovat jätevesiverkostossa viihtyvien rottien ravintoa.

– Joudumme toimittamaan puhdistamolle kertyneen ruoka-aineksen jätteenkäsittelyyn Stormossenille ja maksamme siitäkin lietemaksua.

Kauhavan Vesi Oy:n toimitusjohtaja Tomi Saari muistelee, mitä alkoi löytyä tavallista useammin koronan alettua.

– Pöntöstä ruvettiin vetämään alas kuituliinoja ja desinfiointipyyhkeitä.

. Ajattelemattomasta toiminnasta voi koitua moninkertainen haitta.

Vaasan Vedellä on Jantusen mukaan keskimäärin kaksi runkoviemäritukosta kuukaudessa. Tukoskustannukset ovat yhteensä alle viisi tuhatta euroa. Kiinteistöjen tonttitukoksia on viikoittain.

Kuka maksaa tukoksesta aiheutuvat kustannukset?

– Asemakaava-alueella vastuualueen rajana on tontin raja ja haja-asutusalueella jäteveden liitoskohta runkoviemäriin. Kiinteistötukoksista vastaa kiinteistön omistaja. Tontin ulkopuolella olevan tukoksen kulut hoitaa vesilaitos, vaikka tukos olisi lähtöisin kiinteistöstä, Jantunen vastaa.

. Jos runkolinjaan tulee tukos eikä kellarillisessa rakennuksessa ole toimivaa padotusventtiiliä, kunnallinen jätevesi pääse kellariin ja aiheuttaa mittavaa vahinkoa. Jos kiinteistössä on padotuskorkeuden alapuolisia tiloja, vesilaitos ei ole korvausvastuussa.

. Koko Seinäjoella tulee tietoon yhteensä satakunta kiinteistö- ja runkoviemäritukosta vuodessa.

– Osaa on edesauttanut se, jos putkessa on viallinen kohta, kuten painuma tai vanhassa betoniputkessa rapautuma. Vieraat ainekset ja esineet voivat aiheuttaa ongelmia edempänäkin verkostossa, jätevedenpumppaamolla ja -puhdistamolla, Marttila kertoo.

Kotiranta pohtii tukoksia aiheuttavia seikkoja.

– Esimerkiksi meillä on pitkiä viemärilinjoja ja niiden varrella vähän kiinteistöjä. Niissä on huuhtelevaa virtausta vähemmän kuin linjoilla, joihin kuuluu paljon kiinteistöjä. Sen vuoksi vedensäästöpytty ei sovi kaikkiin paikkoihin. Kunnon huuhtelulla pönttö voisi toimia paremmin.

. Paistipannu, kännykkä, jalkapallo ja seksilelu Palataan viemäristä löytyneisiin artikkeleihin. Kauhavalla on poimittu vuoden sisällä jätevedenpuhdistamoilta seksilelu, pari kissanpennun raatoa, tekohampaita ja kännykkä. Kurikan Vesihuollon alueelta mainitaan sukkahousut ja alushousut.

. Vaasan Veden kaivojen listalla ovat paistinpannu, jalkapallo, lapio, taltta ja lapasia.

– Vanhusten palvelutalojen linjoilta löytyy välillä vaippoja ja käsipapereita. Joskus teollisuuslaitokselta kerrotaan, että haitallista ainetta on päässyt viemäriin. Se saattaa tuhota jätevedenpuhdistamolla toimivat pöpöt. Elvytämme pöpöt ennalleen, Jantunen kertoo.

. Seinäjoen Veden löydöksiin kuuluvat koru, rannekello ja lelut. Oma lukunsa ovat lasten kepposet ulkona olevilla tarkastuskaivoilla.

– Lapset pudottavat kannen reiästä kiviä ja oksia. Joskus on kansi avattu ja viskattu alas isoja kiviä. Mitä isompi molskahdus, sitä hauskempaa on, Marttila kuvailee.

Kauhavalaisetkin ovat saaneet päähänsä tunkea monenmoista kaivoihin.

– Joskus on ollut oluttölkkejä ja aurauskeppejä. Isoin on ollut muksujen potkumopo, Saari sanoo.

Jantunen tietää, että Vaasan tietyillä asuntoalueilla on lapsilla usein tapana pudotella tikkuja kaivoihin.

. Haastateltavat ovat sitä mieltä, että kaikki lähtee kasvatuksesta.

– Vanhempien, päiväkotien ja koulujen tulee opettaa lapsille ja nuorille oikeanlaista käyttäytymistä tässäkin asiassa. Mielestäni lasten ja nuorten aiheuttamat viemäritukokset ovat vähentyneet, Marttila sanoo.

– Kyllä, tapakasvatus on mennyt perille. Tukoksia ei olisi paljoakaan, jos viemäriin laitettaisiin vain sitä, mitä sinne oikeasti saa laittaa, Kotiranta vahvistaa.

. Jätevesiviemäreihin on yhdistetty salaojat ja rännit Marttila vinkkaa, että kodin lattiakaivot ja hajulukot on puhdistettava säännöllisesti.

– On hyvä käyttää altaissa ja lattiakaivoissa sihtejä. Näihin kertynyt lika kuuluu roskikseen. Tukoksen varalta on hyvä tietää, missä on kiinteistön tarkastuskaivo.

. Jantunen harmittelee sitä, että jätevesiviemäreihin pääsee sade- ja hulevesiä turhan monessa kiinteistössä.

– Ne hankaloittavat jäteveden puhdistusprosessia. Suurten sateiden ja tulvien aikana ei kannattaisi rasittaa viemäriputken kapasiteettia sinne kuulumattomilla vesillä. On paljon kiinteistöjä, kerrostalojakin, joiden jätevesiviemäreihin on vielä yhdistetty salaojat ja rännit. Teemme töitä sen eteen, että sekaviemäröinnin piirissä olevat kiinteistöt vähenisivät.

– Kiinteistöjen omistajiltakin edellytetään toimia, Marttila lisää.

Kirjaudu sisään

Putki meni tukkoon! – Tätä kaikkea pohjalaiset heittävät viemäreihin

Haluatko jatkaa lukemista?

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

Putki meni tukkoon! – Tätä kaikkea pohjalaiset heittävät viemäreihin

Jaa artikkeli

Haluatko jatkaa lukemista?

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje