Puupellettien menekki nousi viime vuonna ennätystasolle – Etelä-Pohjanmaallakin toimiva valmistaja kertoo, kuinka suuri osa raaka-aineesta aiemmin tuli Venäjältä

Puupelletin kulutus maassamme nousi vuonna 2021 uuteen ennätykseen ja oli yhteensä noin 2,6 terawattituntia (TWh).

Tämä ilmenee Luonnonvarakeskuksen (Luke) maaliskuun lopussa julkaisemasta tilastosta.

Wattitunti on energian yksikkö, ja yksi terawattitunti vastaa tuhatta miljoonaa eli miljardia kilowattituntia (kWh).

Luken yliaktuaari Tuomas Niinistön mukaan puupellettien ja ylipäätään puupolttoaineiden kulutus on ollut viime vuosina kasvussa, kun energiantuotannossa on siirrytty fossiilisista polttoaineista sekä turpeesta kohti uusiutuvaa energiaa.

– Suomessa ainakin toistaiseksi puupolttoaineilla on ollut hyvät edellytykset vastata tähän tarpeeseen. Aurinko- ja tuulivoiman ja muiden uusiutuvien energialähteiden käyttö kasvaa, mutta niiden osuus energian kokonaiskulutuksesta on melko pieni.

Niinistö uumoilee, ettei puupolttoaineiden kulutus tulevaisuudessa olisi ainakaan laskussa.

– Tilastojen pohjalta tämän vuoden näkymistä voimme kuitenkin sanoa vasta vuoden kuluttua.

. "Enää ei tule raaka-aineita Venäjältä" Pelletinvalmistusta on myös Etelä-Pohjanmaalla. Esimerkiksi Neova Oy:llä eli entisellä Vapo Oy:llä on kaksi pellettitehdasta Seinäjoella, toinen Peräseinäjoen Haukinevalla ja toinen Ylistarossa.

– Näiden tuotanto kattaa karkealla tasolla noin neljänneksen meidän pellettituotannostamme, ja laitoksilla työskentelee yhteensä kaksitoista henkilöä. Tämä henkilömäärä on myös noin neljännes kaikkien tehtaidemme työntekijämäärästä, summaa Neovan pellettiliiketoiminnan johtaja Jarkko Kaattari .

Käytettävä raaka-aine on pääasiassa puunjalostuslaitosten sivutuotteita suomalaisilta tuotantolaitoksilta.

– Haukinevalla on kattila- ja kuivurilaitokset, joten raaka-aineena voidaan käyttää niin sanottuja märkiä jakeita, esimerkiksi sahanpurua.

Ylistaron-tehdas käyttää raaka-aineenaan kuivia jakeita, kuten kutteria.

Neovan pellettituotannon raaka-aineista on tullut aiemmin muutama prosentti Venäjältä.

– Nyt meille ei tule enää raaka-ainetoimituksia Venäjältä, linjaa Kaattari.

. Puupelleteillä korkea energiatiheys Luken Niinistö vertailee, että puupellettien osuus kiinteiden puupolttoaineiden kokonaiskäytöstä on alle kaksi prosenttia.

Kiinteisiin puupolttoaineisiin lukeutuvat pellettien lisäksi metsäteollisuuden sivutuotepuuaines, metsähake sekä kierrätyspuu.

– Vaikka puupellettien tuonnista yli puolet vuonna 2021 oli peräisin Venäjältä, niiden merkitys energiantuotannon kokonaisuudessa on vähäinen, eikä suuresta Venäjä-riippuvuudesta pellettien vuoksi voida puhua. Merkittävin Suomeen tuotu puupolttoaine on hake.

Puupellettien etuina Niinistö tietää nimetä muihin kiinteisiin puupolttoaineisiin nähden niiden korkeamman energiatiheyden.

– Tämän merkitys korostuu erityisesti kovilla pakkasilla, ja niin ikään turpeen energiasisältö on metsähaketta tai metsäteollisuuden sivutuotepuuta korkeampi. Pellettien käyttöä on saattanut edistää sekin, että niitä on korkeamman energiatiheyden vuoksi tehokkaampaa varastoida kuin muita kiinteitä puupolttoaineita.

. Joulukuun pakkasjakso näkyi myynnissä Neova toimitti Kaattarin mukaan lämmityspellettiä suomalaisille voima- ja lämpölaitoksille sekä kuluttajille vuoden 2021 aikana yhteensä terawattitunnin verran, mikä vastaa noin 50 000 omakotitalon vuotuista lämmitysenergiantarvetta.

– Suomen puupelletin kulutus nousi lähes 30 prosenttia edellisvuoteen verrattuna ja myös Neovalle vuosi 2021 oli erinomainen. Joulukuu oli suurin yksittäinen kuukausi pelletin toimituksissa erityisesti pitkän pakkasjakson vuoksi.

. Kaattarin mukaan valtaosa Suomen pellettituotannosta käytetään suurissa ja keskisuurissa lämpölaitoksissa.

– Kysyntään suurissa laitoksissa vaikuttaa voimakkaasti muun muassa maakaasun, kivihiilen ja päästöoikeuden hinta. Pienemmissä laitoksissa käytön lisääntymiseen vaikuttaa ensisijaisesti ulkolämpötila.

Yhtiö valmistaa pellettejä myös Pohjois-Karjalassa Ilomantsissa, Pohjois-Pohjanmaalla Kärsämäellä, Kanta-Hämeessä Janakkalan Turengissa ja Pirkanmaalla Mänttä-Vilppulan Vilppulassa.

– Valmistamme puu- ja turvepellettiä energiaksi ja kuivikkeiksi sekä aktiivihiilen raaka-aineeksi.

Tue, 5/17

Kirjaudu sisään

Tue, 5/17

Puupellettien menekki nousi viime vuonna ennätystasolle – Etelä-Pohjanmaallakin toimiva valmistaja kertoo, kuinka suuri osa raaka-aineesta aiemmin tuli Venäjältä

Jaa artikkeli

Haluatko lukea artikkelin?

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

Katuosoitteet

Puhelin