Reikäinen nähtävyys joutuu taas remonttiin – Museovirasto ja Alvar Aalto -säätiö kavahtavat seurakunnan ehdotusta kellotornin rappauksesta

Lakeuden Ristin kellotornin tiilipinnoitteen rapautuminen aiheuttaa sen, että tornia pitää korjata kohtuullisen usein.

Viimeisin pintasaneeraus 65 metriä korkeaan maamerkkiin ja arkkitehtuuriseen nähtävyyteen on tehty kesällä 2016.

Pinta pysyi kunnossa ainoastaan muutaman vuoden.

– Pari vuotta sitten tiili alkoi korkata, kun pinta jäätyi ja se putosi pois. Se on aika pahan näköinen ja samassa kunnossa kuin kuusi vuotta sitten, Seinäjoen seurakunnan kiinteistöpäällikkö Timo Mäki kertoo.

Toukokuun aikana tehtävään pintaremonttiin on varattu rahaa seurakunnan talousarviossa reilut 50 000 euroa.

Lakeuden Ristin kellotornin tiilipinnoitteena on ohut yksikerros- /kuultorappaus.

– Rappausta joudutaan uusimaan rapautumisen takia kohtuu usein, koska torni on säärasitukselle erittäin altis. Lisäksi rappauksen alla oleva alusta eli tiili vaurioituu kosteuden ja pakkasen takia.

Rapautumista nopeuttaa lisäksi se, että rakennus on täysin kylmää tilaa.

. Erilaiset näkemykset korjaustavoista – Seurakunnalla olisi tavoitteena korjata kellotorni siten, että elinkaari olisi pidempi, noin 20–30 vuotta huoltojen välillä, mutta Alvar Aalto -säätiö ja Museovirasto näkevät asian hiukan toisin ja sovituilla korjausmenetelmillä elinkaari on maksimissaan noin 8–10 vuotta, Mäki avaa näkemyseroja.

Kellotorniin tehdään pintakorjauksia toukokuun aikana, jotta reikäisen näköisestä maamerkistä saadaan esteettisesti silmää kestävä.

– Vuonna 2016 on tietysti noudatettu samaa Museovirastolta ja säätiöltä saatua korjausohjeistusta, mutta se ei ole välttämättä oikea tapa korjata, Mäki huomauttaa.

. Käytännössä tulevassa saneerauksessa käytetään samoja materiaaleja kuin vuonna 2016.

– Toivottavasti saamme ainakin viisi vuotta jatkettua tornin pinnan elinkaarta samalla menetelmällä. Katsomme sitten uudelleen, ja mietimme, pitääkö kellotorniin tehdä raskaampi remontti, jos säätiö ja Museovirasto vaativat museaalisesta näkökulmasta julkisivun pysymistä saman näköisenä.

Mäki ottaa esimerkiksi remontin alla olevan kirkkokanslian, jonka kolmikerrosrappaus on kestänyt aikaa todella hyvin.

– Oli tarkoitus, että kellotapuliin saataisiin tehtyä sama. Mutta siihen rappausta ei saa käyttää, koska julkisivussa tiilikuvion täytyy olla näkyvillä. Muuta vaihtoehtoa ei ole kuin käyttää samoja ja aikaisempia korjausmenetelmiä, että fasadi pysyy samana, Mäki kertoo.

. Museovirasto kannustaa seurakuntaa tutkimaan erilaisia korjaustapoja – Olemme yhdessä Alvar Aalto -säätiön rakennustutkijan kanssa käyneet katselmoimassa kellotornia alkuvuodesta 2021. Tässä yhteydessä keskustelussa oli myös mukana kellotornin rappaaminen. Kuitenkin tornin arkkitehtuurille on ollut ominaista valkoiseksi slammattu tiilipinta, joten emme pitäneet kolmikerrosrappausta ensisijaisena korjaustapana, kertoo Museoviraston intendentti Jaakko Holma .

Museoviraston ja säätiön näkemys on, että esitetty rappauspinta poistaa pinnan struktuurin ja muuttaa julkisivua merkittävästi.

. Intendentti Holman mukaan vaihtoehtoisia korjaustapoja on löydettävissä.

– Kuitenkin olemme yhtä mieltä julkisivukorjauksen erityisestä vaikeudesta, mutta ehdottaneet tutkittavaksi korjaustapoja, joissa pinnan ilme pystytään säilyttämään. Mahdollisia referenssejä tai korjaustapoja voi hakea sekä majakoiden ylläpidosta että korkeiden savupiippujen kunnostusten tavoista. Näissä on yhteistä kylmät säälle rasitetut julkisivupinnat.

Holman mukaan yhteistyö seurakunnan kanssa on ollut hyvää ja käynnissä on normaali suojelukohteen korjaamiseen liittyvä oikeiden korjaustapojen etsintä.

– Uskoisin että löydämme hyvän ratkaisun, jolla saamme asian ratkaistua, Holma päättää.

. ”Tiiliä uusitaan tarpeen mukaan” Seinäjoen seurakunnan eläkkeellä olevan kiinteistöpäällikön Juha Tupelin työvuosina kellotornia oli remontoitava noin viiden vuoden välein.

Kellotornia onkin korjattu tällä vuosituhannella kesäisin 2001, 2006, 2012 ja 2016.

Toimitukseen sähköpostilla yhteyttä ottanut Tupeli kertoo, että sai Seinäjoelle paikan päälle käymään kirkkohallituksesta yliarkkitehti Antti Pihkalan , Museovirastosta yliarkkitehti Martti Jokisen sekä Alvar Aalto -säätiön arkkitehdin Joonas Malmbergin .

Kolmikko ohjeisti, mitä kellotornille tehdään.

– Tuolla reissulla he määräsivät tornin yläosaan lämmityksen, joka oli toteutustavallaan ensimmäinen Suomessa, Tupeli muistelee sähköpostiviestissään.

Nykyinen kiinteistöpäällikkö Mäki vahvistaa, että tornin yläosan lämmitys on myös toteutettu.

– En tiedä, kuinka paljon se lämmitys on antanut elinkaarta. Torni on ylhäältä auki ja lämpö pakenee heti ylös. Suurta merkitystä sillä ei ole ollut. Torni rapautuu yhä samoista kulmista. Sen pitäisi olla eristetty lämpimäksi myös sisäpuolelta, että lämmön saisi pysymään tornin sisällä, Mäki arvioi.

Aikoinaan VTT suositteli kellotornin remontissa käytettäväksi valkoista betonivalupintaa. Arkkitehtuurisesti se ei käy, sillä muutoksiin ei saada lupaa.

Tornissa on pintaneliöitä reilut 2 000.

Koko tiiliverhouksen uusimiseen menisi valtava määrä tiiliä. Esimerkiksi kesällä 2006 tiiliä kului kellotornin remonttiin noin 5 000.

”Tuolloin rikkoutuneet tiilet otettiin pois ja tilalle laitettiin uudet. Muurauslaastin kuivuttua tiilet saivat valkoisen pinnan. Pintaan laitettiin karhea maalintyyppinen pinnoite, jonka täytyy hengittää”, ilmenee kellotornin saneerausta käsittelevästä jutustamme heinäkuulta 2006.

– Tiiliä uusitaan vain tarpeen mukaan. Määrää ei ole tässä vaiheessa tiedossa. Mutta arvioidaan, että tiiliä vaihdetaan vähemmän, kuin edellisessä remontissa, kiinteistöpäällikkö Mäki arvioi tässä kuussa toteutettavaa saneerausta.

. Seurakuntakeskuksen kellariin arkistotilat Seinäjoen seurakunnalla on luvassa muitakin isoja remontteja Seinäjoen Aalto-keskukseen kuuluvassa kokonaisuudessa.

Meneillään oleva kirkkokanslian 1,3 miljoonan euron saneeraus on ykkösvaiheen kohde. Viime vuodet yli 300-neliöiset kirkkokanslian tilat ovat olleet tyhjillään sisäilmaongelmien ja vähäisen käyttötarkoituksen vuoksi.

Lue myös: Kirkkokanslian saneeraus maksaa 1,3 miljoonaa – Seurakunta vuokraa tilat ulkopuoliselle

Toukokuussa lähtee kilpailutukseen vaihe kaksi.

– Seuraava vaihe käsittää seurakuntakeskuksen kellarin, johon tulee Kansallisarkiston määräykset täyttävä päätearkisto. Sen on määrä valmistua 2023 kesäkuuhun mennessä.

Kellariarkiston lisäksi tiloihin rakennetaan kokous- ja tutkijatilaa.

– Päätearkistossa säilytetään seurakunnan pysyvästi säilytettävää arkistoaineistoa, kuten kirkonkirjoja.

. Keskitetty päätearkistotila mahdollistaa Seinäjoen seurakunnan ja lakkautettujen seurakuntien arkistojen kokoamisen samaan paikkaan.

Vanhat arkistotilat eivät ole täyttäneet arkistotiloille määrättyjä vaatimuksia.

Remonttialue on kokonaisuudessaan 380 neliötä, josta arkistotilaa on noin 150 neliötä.

Arkistotilat on mitoitettu siten, että sieltä löytyy vuokrattavaksi hyllymetrejä myös pienempien seurakuntien päätearkistokäyttöön.

Kaksi kolmasosaa riittää Seinäjoen seurakunnalle.

– Kansallisarkiston määräykset täyttävää vuokrattavaa päätearkistotilaa ei ole tässä lähiseuduilla, Mäki arvioi.

. Kiinteistöstrategia työn alla Seinäjoen seurakunta on laatimassa kiinteistöstrategiaa, joka ulottuu vuoteen 2028 saakka.

– Strategiassa otetaan huomioon seurakunnan kiinteistöihin kohdistuva korjausvelan määrä, sekä vuosittainen kuluma. Lisäksi tarkastellaan kiinteistöjen tehokkuutta ja käyttöastetta. Kiinteistöt salkutetaan säilytettäviin, kehitettäviin ja luovutettaviin kiinteistöihin, Mäki luettelee.

Kiinteistöstrategian on määrä valmistua ennen vuodenvaihdetta.

. Kiinteistöstrategia ja siihen liittyvä korjausvelan kokonaismäärä esitellään, kun strategia on valmis ja kirkkovaltuusto on strategian hyväksynyt.

– Mutta voidaan todeta, että korjausvelasta suurin osuus kohdistuu selkeästi arkkitehti Alvar Aallon suunnittelemaan seurakuntakeskukseen ja siihen liittyvään kokonaisuuteen.

Seurakunnalla on kaiken kaikkiaan noin nelisen hehtaaria rakennuspinta-alaa ja reilu sata rakennusta.

– Osa tiloista on kohtuu vähäisellä käytöllä ja tehostamisen tarvetta riittää, Mäki näkee.

Juttuun on lisätty 5.5. 2022 kello 15.43 seurakunnan eläkkeellä olevalta kiinteistöpäälliköltä saatuja tietoja ja korjattu viimeisimmän kellotornin remonttivuodeksi 2016.

Sun, 5/29

Kirjaudu sisään

Sun, 5/29

Reikäinen nähtävyys joutuu taas remonttiin – Museovirasto ja Alvar Aalto -säätiö kavahtavat seurakunnan ehdotusta kellotornin rappauksesta

Jaa artikkeli

Haluatko lukea artikkelin?

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

Katuosoitteet

Puhelin