Remonttisuunnitelmaa, ulosottoa – Entisen Härmän sairaalan ympärillä tapahtuu taas

Entisen Härmän sairaalan päärakennus on tyhjillään ja kylmillään. Kiinteistön ostaneen BDR-Kamppi Oy:n omistaa nykyään Päijät-Hämeen Senioripalvelut Oy. Suomen Asiakastieto Oy:ssä on merkittävää tietoa yrityksestä.

Suomen Asiakastieto Oy:n mukaan Päijät-Hämeen Senioripalvelut on ollut ulosotossa viime elokuun lopusta lähtien.

Tilatun raportin mukaan yrityksen tilinpäätöksiä ei ole toimitettu Kaupparekisteriin.

Yritys kuuluu vain Kaupparekisteriin. Se ei kuulu ennakkoperintärekisteriin eikä työnantajarekisteriin, eikä se ole arvonlisäverovelvollinen. BDR-Kamppi on vain Kaupparekisterissä.

Yritysten toimitusjohtaja Esa Nieminen ei kommentoi asiaa.

. Alahärmässä sijaitsevassa sairaalarakennuksessa toimi alun perin tuberkuloosiparantola ja sen jälkeen sairaala ja palvelukeskus. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri on myynyt kiinteistön, ja omistus on vaihtunut sen jälkeen.

Rakennuksesta on katkaistu sähköt ja lämmöt ja purettu muun muassa lämmityspattereita ja putkia.

.Härmän entisessä sairaalassa käynnissä irtaimiston ja metallien hävitys, omistaja ei kommentoi .Härmän entisestä sairaalasta tuli kaupungin pulma – laskuja maksamatta, asioita hoitamatta: sairaalakiinteistön ensin ostanut Revels Oy on asetettu konkurssiin. Aiemmin haastattelussa Nieminen kertoi suunnitelmista.

– Ensi keväänä on tarkoitus aloittaa remontti, jossa nykyaikaistetaan lämmitysjärjestelmä ja talotekniikka muutoinkin. Rakennukseen suunnitellaan majoitus- ja yritystoimintaa BDR-Kampin nimissä. Meillä on meneillään rahoitusneuvottelut muutaman ison kansainvälisen toimijan kanssa.

Nieminen ei kertonut sitä, paljonko remontin kustannusarvio olisi eikä sitä, remontoitaisiinko koko rakennus. Lisäksi hän ei kommentoi remonttiasiaa Päijät-Hämeen Senioripalveluiden taloustilanteen valossa.

. Kaikki rakennukset vaativat jatkuvaa hoitoa Rakennustutkija Anni Lehtimäki Etelä-Pohjanmaan alueellisesta vastuumuseosta eli Seinäjoen museoista toivoo, että sairaalakiinteistö saisi hyvän käyttötarkoituksen.

– Alueen kokonaisuus on hieno helmi. Vuonna 1933 valmistuneen päärakennuksen suunnitteli Ilmari Launis . Sitä on verrattu Alvar Aallon suunnittelemaan Paimion parantolaan. Jos päärakennus jäisi kylmilleen, sillä ei olisi edellytyksiä säilyä kunnossa.

. Rakennustutkija toteaa, että kaikki rakennukset vaativat jatkuvaa hoitoa, ja siihen tarvitaan rahaa.

– Olisi suuri menetys, jos sosiaalihistoriallisesti, arkkitehtonisesti tai maisemallisesti arvokkaita alueitamme menisi piloille. Se on eurojen lisäksi kiinni arvostuksista.

. Asemakaavassa on suojelumerkintä Lehtimäki kokosi tiedot siitä, miten Härmän sairaala-alueen merkityksestä ja suojelusta sanotaan.

– Maakuntakaavassa sairaala luokitellaan valtakunnallisesti merkittäväksi, kulttuurihistoriallisesti arvokkaaksi kohteeksi. Etelä-Pohjanmaan liitto uudistaa kaavaa. Uuteen kaavaan aluetta esitetään maakunnallisesti arvokkaaksi, rakennetun kulttuuriympäristön kohteeksi.

. Voimassa olevassa Ylihärmän osayleiskaavassa kokonaisuus mainitaan maisemallisesti arvokkaaksi.

Asemakaavassa on päärakennus suojeltu.

– Sitä ei saa purkaa. Vanhaan osaan ei saa tehdä korjaus- tai muutostöitä, jotka turmelevat ulkokuoren taiteellisia tai historiallisia arvoja. Uudemmassa osassa tehtävien korjaus- ja muutostöiden tulee olla sellaisia, että rakennuksen arvokas, ympäristön kannalta merkittävä luonne säilyy.

Suojelumääräykset eivät ulotu varsinaisesti rakennusten sisätiloihin.

– Rakennusten omistajalla on kuitenkin maankäyttö- ja rakennuslaissa määritelty yleinen kunnossapitovelvollisuus. Suojellun rakennuksen käytössä ja kunnossapitämisessä on otettava huomioon rakennussuojelun tarkoitus.

. Tärkeä osa eteläpohjalaista identiteettiä Minkä verran eteläpohjalaisissa asemakaavoissa on suojeltuja rakennuksia?

– Niitä on monta jokaisessa kunnassa. Härmän sairaala-alueen tyyppisiä kohteita meillä ei oikein ole muita. Siellä toimittiin pitkään, kokonaisuudessa on monen aikakauden rakennuksia. Lailla ja asetuksilla suojeltuja kohteita on harvakseltaan, sellaisia ovat esimerkiksi kirkot.

. Lehtimäki toivoo, että Etelä-Pohjanmaalla pidetään huolta rakennusperinnöstä.

– Vanhat talot ovat historiallisen muistimme tuki ja tärkeä osa eteläpohjalaista identiteettiä. Toivottavasti niitä kohdellaan kunnioittavasti.

Millaisia sanktioita tulee, jos suojelumääräyksiä ei noudateta?

– Sanktiot jäävät usein vähäisiksi, esimerkiksi pieniksi sakkorangaistuksiksi. On toivottavaa, että ratkaisuja saataisiin muulla tavoin. Kulttuuriympäristön olisi tärkeää säilyä hyvien korjaustapojen ja oikea-aikaisen kunnossapidon kautta.

Voiko ulkopuolinen taho tehdä jotain rakennukselle, josta ollaan yleisesti huolissaan?

– Vuonna 2021 muuttui laki rakennusperinnön suojelemisesta. Sen mukaan esimerkiksi kunta, kotiseutuyhdistys tai kyläyhdistys voi esittää ely-keskukselle rakennuksen suojelua lailla. Jos asialla on yhdistys, tämän tehtäviin pitää kuulua kulttuuriperinnön vaaliminen.

. Rakennustutkija sanoo, että ympäristöministeriön ja Suomen ympäristökeskuksen Ryhti-hankkeessa tehdään rakennetun ympäristön tietojärjestelmää. Alueidenkäytön ja rakentamisen tiedot halutaan yhtenäiseen muotoon ja helpommin saataville.

Hankkeessa ovat mukana esimerkiksi kunnat, rakennusalan toimijat, tietojärjestelmätoimittajat, aluehallinto ja virastoja. Tietojärjestelmä avautuu vaiheittain käyttäjille ensi vuonna.

Kirjaudu sisään

Remonttisuunnitelmaa, ulosottoa – Entisen Härmän sairaalan ympärillä tapahtuu taas

Haluatko jatkaa lukemista?

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

Remonttisuunnitelmaa, ulosottoa – Entisen Härmän sairaalan ympärillä tapahtuu taas

Jaa artikkeli

Haluatko jatkaa lukemista?

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje