Ruokajonot ovat kasvaneet Vaasassa dramaattisesti, Seinäjoella maltillisemmin – Vapaaehtoisia riittää Seinäjoella, Vaasassa kaivataan lisää

Ruoka-avun tarve on kasvanut merkittävästi Vaasassa.

. Tilanteessa on selviä eroja Vaasan ja Seinäjoen välillä. Siinä missä Seinäjoella avuntarvitsijoiden määrä on ainakin puolivuotta pysynyt 150–200 henkilössä, on Vaasassa ruokajonojen henkilömäärä kasvaneet reilussa vuodessa noin 700 henkilöllä.

Tilannetta ei auta se, että ruoka-avussa työskenteleviä vapaaehtoisia tarvittaisiin Vaasaan lisää.

Vaasan ruoka-apu ry kaipaisi viittäkymmentä lisätyöntekijää, kun taas Seinäjoen helluntaiseurakunnan ruoka-avussa uusia jakajia riittää jopa toiminnasta lähtevien tilalle.

. Matti Tampio on työskennellyt Seinäjoen helluntaiseurakunnan ruoka-avussa lähes kymmenen vuotta. Vapaaehtoistyöhön hän lähti eläköidyttyään sekä halusta auttaa apua tarvitsevia ihmisiä.

– Tottahan siitä tulee itselle hyvä mieli, kun saa auttaa toisia, Tampio kertoo.

Helluntaiseurakunnan ruoka-aputoiminnassa on tällä hetkellä mukana noin 35 henkilöä. Ruokaa jaetaan maanantaista perjantaihin, eli viitenä päivänä viikossa. Jakopäivinä töissä on 6–7 henkilöä.

Vapaaehtoisia riittää Tampion mukaan hyvin ja tarvittaessa uusia saadaan mukaan.

– Kun sana uusien jakajien tarpeesta kiertää, niin joku tulee jo kysymään, saisiko tulla toimintaan mukaan, Tampio sanoo.

. Tampio vastaa myös vapaaehtoistyöhön haluavien haastattelemisesta. Rekrytoinnissa otetaan huomioon muun muassa se, täyttääkö hakija seurakunnan arvot.

– Se on tärkeä juttu, sillä työ tapahtuu kuitenkin seurakunnan tiloissa, Tampio muistuttaa.

Seinäjoella ruoka-avussa työskentelevien vapaaehtoisten keski-ikä on 71 vuotta. Auttajista vanhin on ollut 86-vuotias ja nuorin noin 60-vuotias.

– On kiva nähdä henkilöitä, jotka laittavat itsensä vielä likoon tällaiseen työhön. Siinä näkee, kuinka ihania ihmiset ovat, kun tulevat auttamaan toisiaan, Matti Tampio toteaa.

. Apua hakee arkisin 150–200 henkilöä Seinäjoen helluntaiseurakunta järjestää ruuanjaon lisäksi kuukausittain diakoniaruokailun.

Elintarvikejaosta vastaava diakoniatyöntekijä ja Lakeuden ruoka-apu ry:n toiminnanjohtaja Tommi Merivirta on Tampion kanssa samoilla linjoilla siitä, ettei Seinäjoella ole pulaa ruoka-avussa työskentelevistä vapaaehtoisista.

– Toki porukka on iäkästä, mutta mitään akuuttia hätää ei ole, Merivirta kertoo.

Ruoka-avun hakijoiden määrä nousi korona-ajan alkaessa sekä Ukrainan sotaa Suomeen paenneiden saapuessa, mutta viime aikoina luvuissa ei ole näkynyt muutosta suuntaan tai toiseen. Ruoka-apua hakee arkipäivisin 150–200 henkilöä.

. Seinäjoella toimii myös Seinäjoen seurakunnan ylläpitämä Ruokapankki, josta ruoka-apua on mahdollista saada sitä erikseen diakoniatoimistosta hakemalla.

Tommi Merivirran mukaan Seinäjoelle ei olisi mahdollista järjestää enempää ruoka-aputoimintaa, sillä kaikki ruokalahjoituksia tekevät kaupat ovat jo käytössä.

– Pitää olla melkein itse ostamassa ruokaa, jos vielä meinaa täällä toimintaa jotenkin laajentaa, Merivirta toteaa.

. Vapaaehtoisille on tarvetta Vaasassa Vaasan ruoka-apu ry jakaa viitenä päivänä viikosta ruoka-apua eri puolella Vaasaa ja sen lähialueita ja tekee yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa.

– Vaikka yhdistyksen nimessä on Vaasa, voidaan sanoa, että Mustasaaren kunta on kokonaisuudessa myös mukana toiminnassa, yhdistyksen perustaja ja puheenjohtaja John Åsvik toteaa.

Hänen mukaansa aktiivisia toimijoita yhdistyksessä on noin kahdeksankymmentä. Päivisin vapaaehtoisia työvuoroissa on noin 15–20.

– Kyllä me tarvitsemme lisääkin vapaaehtoisia. Tänne mahtuu pari-kolmekymmentä, jopa viisikymmentäkin. Etenkin autonkuljettajista on välillä pulaa.

Suurin osa yhdistyksen vapaaehtoisista ovat eläkeikäisiä.

– Ei ole kovin monta, joka olisi alle 65 vuotta. Olemme eläkeläisiä. On toki nuorempiakin, mutta eläkeläisiä on täällä noin 80 prosenttia, Åsvik sanoo.

Hän jatkaa, että toiminnassa on ollut mukana myös esimerkiksi kuntouttavan työkeskuksen kautta tulleita ja suomen kieltä opettelevia henkilöitä.

. Ruokajonot ovat kasvaneet Ruoka-avun tarve on kasvanut paljon Vaasan ruoka-avun piirissä reilun vuoden aikana.

– Vuoden 2022 helmikuussa ruoka-apua tarvitsevia oli noin 900, tänä päivänä se luku on noin 1600, Åsvik kertoo.

Myös yli kolme vuotta yhdistyksessä vapaaehtoisena ollut Margareta Håkans on huomannut ruokajonojen kasvaneen.

– Sanoisin, että jonot ovat kasvaneet. Alussa ne olivat lyhyempiä, jolloin ihmisille annettiin kahdetkin ruokapussit, nyt vain yhdet.

Håkans lähti ruoka-avun toimintaan mukaan jäätyään eläkkeelle terveydenhoitajan työtehtävistä.

– Parasta vapaaehtoisena olemisessa on se, kun pääsee tekemään jotain hyödyllistä ja auttamaan ihmisiä. Toiminnan kautta pääsee olemaan ihmisten kanssa tekemisessä, joten sosiaalinenkin puoli tässä täyttyy.

. Yhteistyö Vaasan kaupungin kanssa keskiössä Åsvikin mukaan vapaaehtoisia voi tulla toimintaan mukaan koska tahansa.

– Ruoka-avun toiminta on maanantaista perjantaihin noin seitsemältä aamusta kolmeen iltapäivään ja lauantaisin seitsemältä kahteentoista päivään asti. Jos haluaa toimintaan mukaan, voi soittaa minulle tai tulla käymään paikan päällä.

Vapaaehtoistyö ruoka-avussa koostuu muun muassa ruokamateriaalien ja ruokien kuljetuksesta sekä ruokien lajittelusta, valmistamisesta ja jakamisesta.

– Suurin osa ajasta menee ruokien lajitteluun. Me otamme huomioon täällä myös erikoisruokavaliot. Järjestelyyn menee yleensä koko aamupäivä, Håkans kertoo.

Vaasan ruoka-apu ry toimii vapaaehtoisten avulla. Åsvikin mukaan yhdistys on saanut jonkin verran avustuksia valtiolta, mutta korostaa yhteistyön Vaasan kaupungin kanssa olevan erityisen tärkeää.

– Nämä tilat, jotka ovat meillä, ovat kaupungin. Emme maksa vuokraa, sähköstä tai vedestä, emmekä siivouksestakaan. Myös jätehuollon maksaa kaupunki. Olemme hyvin kiitollisia yhteistyöstä kaupungin kanssa.

. Diakoniaruokailut ovat olleet suosittuja Vaasan suomalaisen seurakunnan diakoniajohtajan Hanna Ehrnroothin mukaan koronan jälkeen ihmiset ovat löytäneet seurakunnan diakoniaruokailut uudelleen.

– Ruoka-avustuksien tarve kasvaa, Ehrnrooth toteaa.

Hänen mukaansa diakoniaruokailun aamupalat ja Ristinummen Olkkarissa pidettävät lounaat ovat olleet hyvin suosittuja.

– Meillä käy esimerkiksi tässä keskikaupungin aamupalalla kahdestakymmenestä neljäänkymmeneen ihmistä joka viikko. Ne ovat joko samoja tai sitten eri ihmisiä.

Ehrnroothin mukaan diakonian viranhaltijan lisäksi aamupala- ja lounasvuoroilla on noin 1–2 vapaaehtoista.

– Eläkeikäisiä on aktiivisesti mukana, mutta sitten Nummen Olkkarissa on myös nuorempia työikäisiä ihmisiä, jotka ovat ehkä tällä hetkellä työelämän ulkopuolella.

Vaasan suomalaisen seurakunnan vapaaehtoistyöhön pääsee mukaan seuraamalla vapaaehtoistyo.fi verkkosivua, joka toimii kirkon pääasiallisena rekrytointipaikkana.

– Koko ajan sivustolla on tarjolla paikkoja, myös tarjoilutehtäviin ja aamupaloille. Vapaaehtoisia tarvitaan, Ehrnrooth kertoo.

Kirjaudu sisään

Ruokajonot ovat kasvaneet Vaasassa dramaattisesti, Seinäjoella maltillisemmin – Vapaaehtoisia riittää Seinäjoella, Vaasassa kaivataan lisää

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje