Ruokaviraston henkilöstö huolissaan viraston toimintakyvystä – Talousongelmien taustalla yllättävät syyt

Seinäjoella päätoimipaikkaansa pitävän Ruokaviraston henkilökunta on äärimmäisen huolissaan viraston taloudesta ja toimintakyvystä.

. Henkilöstö pelkää, että Ruokaviraston syöksykierteessä oleva talous johtaa ennen pitkää koviin muutosneuvotteluihin, väen vähentämiseen ja lopulta koko viraston toimintaedellytysten rapautumiseen.

Ruokavirasto vastaa muun muassa elintarviketurvallisuuden valvonnasta ja maatalouteen liittyvien tietojärjestelmän ylläpidosta.

– Kyllä me koemme, että tilanne on vakava ja uhka todellinen. Ruokavirasto on ollut koko toiminta-aikansa jatkuvan säästökierteen alaisena. Vuosien aikana tehtävät ovat lisääntyneet, mutta rekrytointikurin ja nyt alkuvuodesta tulleen rekrytointikiellon vuoksi uutta henkilöstöä ei ole voitu palkata. Rahoitusvajeen takia henkilöstöllä on myös jatkuva huoli omien työpaikkojensa puolesta. Tilanne kuormittaa henkilöstöä hälyttävästi, kertoo Ruokaviraston laboratorioinsinööri ja JHL:n varapääluottamusmies Mira Kankare .

Vuoden 2019 alusta toiminut Ruokavirasto on kärvistellyt rahoitusalijäämän kanssa koko olemassaoloaikansa. Ensimmäiset talouden sopeuttamistoimet virasto aloitti jo vuoden 2019 lokakuussa. Jatkuvista säästötoimista huolimatta viraston toiminnan rahoituksen alijäämä on vuosittain ollut useita miljoonia euroja.

. Ruokaviraston pääjohtaja Antti-Jussi Oikarinen ymmärtää, että viraston taloudellinen tilanne huolestuttaa henkilöstöä. Hänen mukaansa pyrkimys kuitenkin on, ettei muutosneuvotteluihin jouduta.

– Valmisteilla on useita muita kustannussäästöjä talouden sopeuttamiseksi. Säästöjä haetaan muun muassa tehtävien priorisoinnista, rekrytoinneista, toimitilasäästöistä ja toiminnan tehostamisesta, Oikarinen kirjoittaa sähköpostitse.

. Ruokavirasto maksaa IT-järjestelmistä, muut hyötyvät Ruokaviraston talousongelmien taustalla on eri osatekijöitä. Niistä suurin on asiakasvirastoille tuotettavat IT-asiantuntijapalvelut.

– Tietojärjestelmäkustannusten nousu aiheuttaa vaikeuksia viraston taloudelle. Kerran rakennetut tietojärjestelmät vaativat jatkuvaa kehittämistä ja ylläpitoa, kuten muutkin tekniset järjestelmät. Tänä vuonna Ruokavirastolta puuttuu jatkuvasta kehittämisestä ja ylläpidosta noin kahdeksan miljoonaa euroa, Oikarinen valottaa.

Tietojärjestelmiin, joita käyttävät Ruokaviraston asiakasvirastot omissa valvontatoimissaan, on jouduttu käyttämään Ruokaviraston lakisääteiseen toimintaan varattuja rahoja. Oikarisen mukaan järjestelmäkustannuksia on maksettu viraston rahoituksen peruskehyksestä koko sen olemassaolon ajan.

– Virasto on käyttänyt vastuullaan olevien tietojärjestelmien jatkuvaan kehittämiseen ja ylläpitoon sitomatonta siirtyvää erää. Nyt tämä taloudellinen liikkumavara on käytetty loppuun, Oikarinen kertoo.

. Henkilöstö onkin huolissaan siitä, että IT-järjestelmiin uppoavat menot rapauttavat viraston lakisääteisen toiminnan. Tämän huolen myöntää myös viraston johto. Ruokaviraston viime vuoden tilinpäätöksessä todetaan, että "on riskinä, että tietojärjestelmäkokonaisuuden ylläpitoon tarvittavat resurssit vaarantavat perustehtävien ja akuuttien kriisitehtävien hoidon."

Ruokavirasto on maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalaan kuuluva virasto. Maa- ja metsätalousministeri Antti Kurvinen (kesk.) myöntää, että viraston taloustilanne on hankala.

– Se on pitkän aikavälin kehityksen tulos. Seuraavissa hallitusneuvotteluissa Ruokaviraston tilanne on käytävä läpi ja mietittävä, mikä on perusrahoituksen riittävä taso. Toki virastolle on myönnetty vuosien aikana myös lisärahoitusta, esimerkiksi viime vuonna se sai muistaakseni noin kolmen miljoonan euron lisätuen IT-järjestelmiin, Kurvinen sanoo.

. Ruokavirasto pakotettu myymään osaa palveluistaan alihintaan Toinen Ruokaviraston talouteen liittyvä ongelma on viraston maksullisten palveluiden alihinnoittelu. Suomeksi sanottuna virasto joutuu myymään osaa palveluistaan halvemmalla kuin niiden tuottaminen maksaa.

Tilanne on Ruokavirastolle kimurantti, sillä virasto ei saa itse päättää kaikista taksoistaan. Osan hinnoista määrittelee maa- ja metsätalousministeriö.

– Maa- ja metsätalousministeriön maksuasetuksessa on säädetty eräiden suoritteiden hinnoittelu alle omakustannusarvon. Alijäämä, noin miljoona euroa, katetaan Ruokaviraston peruskehyksestä, Oikarinen valottaa.

Asiasta ensimmäisenä uutisoinut Helsingin Sanomat (HS 11.3.) nosti esiin esimerkiksi teurastamoille tehtävät lihantarkastuspalvelut, joka onkin Ruokaviraston suurin yksittäinen maksullinen tarkastuspalvelu.

Vuonna 2022 viraston maksullisen julkisoikeudellisen toiminnan tuotot olivat 20,1 miljoonaa euroa ja kustannukset 24,6 miljoonaa euroa. Lihantarkastuksen osuus tuotoista oli 8,9 miljoonaa euroa.

Oikarisen mukaan viraston maksullisen toiminnan kustannusvastaavuus oli 82 %. Virasto pyrkii nostamaan kustannusvastaavuutta eri keinoin.

. Ruokavirasto on yrittänyt vaikuttaa maa- ja metsätalousministeriöön palveluiden hinnoittelun korjaamiseksi. Suhtautuminen ministeriössä on ollut torjuvaa:

– Tässä maatalouden kannattavuustilanteessa maatalouteen kohdistuvia uusia maksuja ja maksujen korotuksia ei tehdä. Se on Marinin hallituksen hallitusohjelmassa sovittu linja, se on minun linjani ja se on ollut myös edeltäjäni Jari Lepän linja. Suomalaisen kotieläintuotannon kannattavuus on ollut jo pitkään hyvin heikkoa. Näiden hätää kärsimässä olevien tilojen kannattavuutta ei enää rasiteta uusilla maksuilla, Kurvinen jyrähtää.

Maatalouden heikko kannattavuus on kiistaton tosiasia. Sen sijaan alan teollisuudella ja varsinkin kaupalla pyyhkii paremmin. Kurvinen ei kuitenkaan usko, etteikö pienikin kustannusten kasvu heikentäisi tuottajahintoja.

– Ei ne kustannukset pysähdy teollisuuteen, ne vyöryvät tuottajille maksettaviin tuottajahintoihin ja koko ruokaketjuun, Kurvinen sanoo.

. Ammattiliitot kantelivat hinnoittelusta oikeuskanslerille Mira Kankareen mukaan Ruokaviraston luottamushenkilöt ovat koettaneet monin keinoin vaikuttaa hinnoittelutilanteeseen. He ovat olleet yhteydessä maa- ja metsätalousministeriöön, valtiovarainministeriöön, poliitikkoihin ja viimeksi myös oikeuskansleriin.

– Ammattiliitot JHL, Pro ja Juko tekivät muutama viikko sitten yhdessä kantelun Ruokaviraston maksullisten palveluiden hinnoittelusta. Emme nähneet enää muuta keinoa. Katsomme, ettei hinnoittelu ole valtion maksuperustelain mukainen, Kankare sanoo.

Myös Kurvinen toteaa, että tulevaisuudessa Ruokaviraston maksullisten palveluiden taksoja on pakko korottaa.

– On realismia, että tarkastusmaksuja joudutaan jossain vaiheessa korottamaan. Niitä ei ole hetkeen korotettu ja ne ovat matalalla tasolla. Nyt ei kuitenkaan ole oikea korotushetki, koska maataloudella on akuutti kannattavuuskriisi. Meneillään on myös Ukrainan sota ja inflaatio jyllää, joten suomalaisen ruoan hintaa ei pidä korottaa hallinnollisilla päätöksillä, Kurvinen paaluttaa.

Ruokaviraston maksullisten palveluiden hinnoittelu on puhuttanut myös poliittisesti. Vasemmistoliiton kansanedustajat Pia Lohikoski ja Mai Kivelä tekivät tammikuun lopussa kirjallisen kysymyksen, jossa katsoivat alihinnoittelun olevan piilotukea lihantuotannolle.

Kurvinen ottaa piilotukisyytöksen vastaan rinta rottingilla.

– Jos joku sanoo, että minä piilotuen suomalaista lihantuotantoa ja maataloutta, niin minä otan sen suurella kunnialla!

Kirjaudu sisään

Ruokaviraston henkilöstö huolissaan viraston toimintakyvystä – Talousongelmien taustalla yllättävät syyt

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje