Säästöpuusto on luonnon pienimpien mieleen, ja maisemakin ehtii komistua ja pehmentyä – "Järeistä havu- ja lehtipuista kehittyy aikaa myöten järeää lahopuuta"

Hakkuissa jätetyn säästöpuuston määrä yksityismetsissä on kasvanut vuodesta 2015 ja kokonaistilavuus vuodesta 2017 lähtien. Myös järeiden säästöpuiden kokonaismäärä on kasvanut viime vuosien aikana. Luonnonhoidon laadulle ja monimuotoisuudelle arvokkaimpia säästöpuita ovat järeät havu- ja lehtipuut.

– Noin neljännes elävästä säästöpuustosta on kuitenkin edelleen pieniläpimittaista havupuuta. Järeistä havu- tai lehtipuista olisi mahdollista aikaa myöten kehittyä järeää lahopuuta, vinkkaa rahoitus- ja tarkastuspäällikkö Jarkko Partanen Suomen metsäkeskuksesta.

Hän selventää, että säästöpuustolla on merkitystä luonnon monimuotoisuudelle, kuten kääpä-, sammal- tai hyönteislajistolle.

– Säästöpuilla on myös maisemallista arvoa esimerkiksi vesistöjen rannoilla. Samaten kaukomaisemassa, sijoittelusta ja määrästä riippuen, säästöpuut pehmentävät näkymää.

Partanen arvioi, että säästöpuuston määrän ja järeyden kasvun taustatekijöitä ovat tiedotus, neuvonta ja koulutus.

– Lisäksi monilla metsäalan toimijoilla on omia säästöpuu- ja monimuotoisuusohjelmia.

. Jos mahdollista, säästä jalo lehtipuu Vuonna 2021 säästöpuustoa oli jätetty hakkuissa yksityismetsiin selvästi PEFC-sertifioinnin vähimmäisvaatimusta enemmän, keskimäärin 20 runkoa hehtaarille. Säästöpuustoa tulee jättää vähintään kymmenen runkoa hehtaarille.

Säästöpuuston tilavuus oli keskimäärin 5,7 kuutiometriä hehtaarilla. Säästöpuustosta 77 prosenttia oli elävää puustoa.

– Säästöpuiksi tulisi valita monimuotoisuuden kannalta arvokkaimpia puulajeja, kuten haapoja, raitoja tai jaloja lehtipuita, aina kun se on mahdollista. Säästöpuut kannattaa jättää ryhmiksi hakkuualoilla olevien arvokkaiden luontokohteiden yhteyteen ja vesistöjen läheisyyteen, evästää Partanen.

. PEFC on kansainvälinen järjestelmä, jonka tehtävä on edistää metsien kestävää käyttöä. Sertifioinnin tarkoitus on varmistaa, että markkinoille saapuvat puupohjaiset tuotteet on hankittu laillisesti ja kestävästi hoidetuista metsistä.

Kestävän metsätalouden yhdistys ry:n (KMY) ylläpitämän kestavametsa.fi-sivuston mukaan maailman sertifioiduista metsistä kolme neljäsosaa eli noin 330 miljoonaa hehtaaria on PEFC-sertifioituja. Suomen PEFC sai kansainvälisen hyväksynnän vuonna 2000, ja Suomen metsistä noin 90 prosenttia on PEFC-sertifioituja.

Kestävän metsätalouden yhdistyksen hallituksessa on edustajat muun muassa Metsäteollisuus ry:stä, Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto (MTK) ry:stä, Sahateollisuus ry:stä ja Metsäalan yrittäjät (METO) ry:stä.

. Jokaista hehtaaria ei voi tarkastaa Suomen metsäkeskus arvioi vuosittain, kuinka luontoarvot on huomioitu yksityismetsien hakkuiden suunnittelussa ja toteutuksessa.

Viime vuonna metsäkeskus teki havaintoja luonnonhoidon laadusta yksityismetsissä yli 1 300 hehtaarilla ja noin 350 leimikolla.

– Näistä suunnatulla otannalla arvioitiin 76 leimikkoa, joilla tiedettiin olevan merkittäviä luontoarvoja, perustelee Partanen.

Hän suhteuttaa, että havaintoalat ovat kuitenkin kohtalaisen pienet verrattuina hakkuiden määrään.

– Maakuntatasolla arvioitujen alojen määrä on jo sen verran pieni, että tilastollisesti luotettavia ja kattavia summauksia esimerkiksi Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan alueilta ei voi tehdä.

. Prosentin verran heikkoa luonnonhoitoa Puunkorjuun luonnonhoidon laatu oli arvioinnin mukaan erinomaista tai hyvää 86 prosentilla arvioiduista hakkuista.

Välttävää luonnonhoito oli 13 prosentilla ja heikkoa yhdellä prosentilla arvioiduista kohteista.

. Pääosa arvioiduista luontokohteista oli metsälain erityisen tärkeitä elinympäristöjä, joista 95 prosenttia oli säilynyt hakkuissa ennallaan.

Hakkuut olivat aiheuttaneet muutoksia viidellä prosentilla tarkastetuista elinympäristöistä.

– Näiden elinympäristöjen huomioimisessa hakkuiden toteuttajilla on edelleen parannettavaa, ohjeistaa Partanen.

Tue, 7/5

Kirjaudu sisään

Tue, 7/5

Säästöpuusto on luonnon pienimpien mieleen, ja maisemakin ehtii komistua ja pehmentyä – "Järeistä havu- ja lehtipuista kehittyy aikaa myöten järeää lahopuuta"

Jaa artikkeli

Haluatko lukea artikkelin?

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

Katuosoitteet

Puhelin