Saako Väinön värinä seurakseen Ukon urahtelun? – Geologi ja kraatteritutkija pitää Järviseudun maanjäristystä täysin mahdollisena

ALAJÄRVI

. Suomen mittaushistorian voimakkain, 3,8 magnitudin, maanjäristys tapahtui helmikuussa 1979 Lappajärven kraatterin kaakkoisreunalla.

. Koska almanakassa seisoi tuolloin Väinön nimipäivä, tapahtuma tunnetaan tänä päivänä Väinön värinänä.

. Filosofian tohtori, geologi ja kraatteritutkija Teemu Öhman piti jo helmikuisessa Ilkka-Pohjalaisen haastattelussa täysin mahdollisena, että Väinön värinöiden kaltainen maanjäristys tärisyttää vielä tulevaisuudessa Lappajärven itälaidan kallioperää.

. Ensimmäisen pääsiäispäivän pamaukset kuuluivat Järvi-Pohjanmaalla usean pitäjän alueella sunnuntaina 4.4., Ukon nimipäivänä.

. Helsingin yliopiston seismologian laitoksen raportissa sunnuntai-illan tapahtuma näkyy "tunnistamattomana" mustana pisteenä lähellä Alajärven Paalijärveä.

. Voivatko Ukon päivän 1,6 magnitudin urahdukset olla jatkoa yli 40 vuotta sitten sattuneelle maanjäristykselle?

. Öhmän pitää maanjäristystä ihan uskottavana selityksenä.

. Miksi Lappajärven seutu on niin järistysherkkää?

. – Lappajärven kraatterin reuna on geologisesti nuori ja se on kohonnut paikkaan, missä sen ei ole hyvä olla. Siitä se hiljalleen nitkahtelee ja etsii omaa paikkaansa, kuuluu Öhmanin tiivistys.

. Koska Länsi-Suomessa ja etenkin rannikolla maa kohoaa reipasta vauhtia, Lappajärven reunan epästabiilisuus on se heinänkorsi, joka katkaisee kamelin selän, Öhman uskoo.

. 76 miljoonaa vuotta sitten tapahtunut asteroidin törmäys vaikuttaa kraatterijärven ja sen lähiympäristön kallioperään edelleen.

. Öhman korostaa, ettei ole seismologi, mutta toivoisi, että asiaa tutkittaisiin vielä syvällisesti.

. – Tavallisen tyhmän geologin järjellä, näin se menee.

. Väinö värisi sadan kilometrin päähän . Voimakkaan jyrinän saattelema Väinön värinän pääjäristys tuntui sadan kilometrin säteellä ja aiheutti vähäisiä vahinkoja, kuten halkeamia rakennusten katoissa ja seinissä.

. Esimerkiksi Vimpelissä vaurioitui vesitorni, kaakeleita irtosi asuntojen seinistä, ikkunoita rikkoutui ja tapetit repeilivät.

. Alueen paloviranomaiset olivat huolissaan savuhormien halkeamista, sillä niiden pelättiin lisäävään tulipalovaraa.

. Päivi Mäntyniemen Helsingin yliopiston Seismologian instituutille tekemässä tieteellisessä artikkelissa on julkaistu kuvia Väinön värinän halkeamista.

. Väinön päävärinästä vajaat kymmenen minuuttia myöhemmin seurasi toinen, Suomen vakaissa oloissa melkoisen voimakas, 2,6 magnitudin järistys.

. Jälkijäristyksestä ihmiset tekivät havaintoja noin 70 kilometrin säteellä. Teemu Öhmanin vuonna 2017 toimittamassa Kraatterijärven Georeitti -raportissa pureudutaan juurevasti vuoden -79 järistyksiin.

. "Vuoden 2002 tutkimusten perusteella Väinön värinän järistykset tapahtuivat kymmenen ja yhdeksän kilometrin syvyyksissä Lakaniemen ja Pyhälahden välillä Vimpelissä.

. Paikannukseen liittyy muutaman kilometrin epätarkkuus, joten käytännössä voi varmuudella sanoa, että Väinön värinä toteutui Vimpelin ja Alajärven rajaseudulla.

. Todennäköisesti Väinön värinän pohjimmainen syy on kraatterin reunan kalliolohkojen liikahtelu niiden yhä edelleen pyrkiessä tasapainotilaan.

. Väinön värinä tapahtui kraatterin reunan sisäpuolella, niin sanotulla terassivyöhykkeellä.

. Törmäyskraattereiden sisäreunojen terassivyöhykkeet ovat alueita, joilla kallioperän asettuminen takaisin tasapainotilaan kestää pitkään.

. Syntyessään Lappajärven kraatteri rouhaisi arviolta viisi kilometriä syvän kuopan, ja törmäyksen synnyttämän voimakkaan rakoilun voi arvioida ulottuneen vähintään noin kymmenen kilometrin syvyyteen.

. Törmäys synnytti merkittävän poikkeaman alueelliseen jännityskenttään."

. Suomi on seismisesti ja geologisesti vakaata aluetta, mutta täällä sattuu vuosittain keskimäärin 15–30 maanjäristystä.

. Kotimaan maanjäristykset ovat globaalissa vertailussa hyvin heikkoja.

. Lähteet: Teemu Öhmanin toimittama Kratteerijärven Georeitti (2017), Päivi Mäntyniemi artikkeli, Macroseismology in Finland from the 1730s to the 2000s. Part 2: From an Obligation of the Learned Elite to Citizen Science (2017)

. Heikki Peltokangas

Tue, 8/9

Kirjaudu sisään

Tue, 8/9

Saako Väinön värinä seurakseen Ukon urahtelun? – Geologi ja kraatteritutkija pitää Järviseudun maanjäristystä täysin mahdollisena

Jaa artikkeli

Haluatko lukea artikkelin?

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

Katuosoitteet

Puhelin