Ylilääkäri myönsi kuulemistilaisuudessa, että hän ja eräs sairaanhoitopiirin työntekijä olivat huutaneet ja nimitelleet toisiaan. Lääkäri kuitenkin kielsi koskeneensa toiseen henkilöön fyysisesti.
– (Lääkäri) myöntää todenneensa (toiselle osapuolelle), että sairaanhoitopiirin kanta kuristamisiin on vain varoitus.
Näin lukee Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin viranhaltijan kuulemistilaisuuden pöytäkirjassa. Työnantajan mukaan lääkäri oli myös kieltänyt toista työntekijää kertomasta tapahtuneesta.
Lääkäri myönsi, että saman kuukauden aikana hän oli myös antanut eräälle toiselle kollegalleen tiukkaa palautetta, kuitenkin ilman uhkailua.
Sairaanhoitopiiri antoi vuonna 2019 ylilääkärille varoituksen väkivallalla uhkaamisesta ja epäasiallisesta käytöksestä liittyen kuristusuhkaukseen.
Rikkeitä näpistyksestä potilastietojen katsomiseen
Ilkka-Pohjalainen pyysi Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan hyvinvointialueilta ja niitä edeltäviltä sairaanhoitopiireiltä tietoja lääkäreiden ja hoitajien saamista varoituksista ja irtisanomisista tammikuusta 2018 alkaen.
Pohjanmaalla tiedot oli merkitty lukuisten esihenkilöiden fyysisiin lähiarkistoihin, joten niitä ei pystytty toimittamaan.
Etelä-Pohjanmaalta ilmoitettiin 32 varoitusta ja 11 irtisanomista tai työsuhteen purkua. Luvussa ei välttämättä ole kaikkia rikosepäiltyjä tai tuomittuja, sillä he ovat vetäneet johtopäätöksensä ja irtisanoutuneet tai purkaneet työsuhteen itse.
Irtisanomisten syyt olivat muun muassa työkyvyn merkittävä aleneminen, potilastietojen katsominen lainvastaisesti, jatkuva näpistely, epäasiallisen käytöksen jatkuminen varoituksen jälkeen ja se, että henkilö ei ollut saapunut työpaikalle pitkään aikaan.
Noin kolmasosa varoituksista tuli epäasiallisesta käyttäytymisestä.
Se saattoi olla esimerkiksi töykeää ja eriarvoistavaa käytöstä tai äänen korottamista ja kiroilua. Eräässä tapauksessa sairaanhoitaja nimitti esihenkilöään lehmäksi ja tyranniksi.
Osaan varoituksista liittyi humalatila. Eräässä tapauksessa humalainen hoitaja oli pyytänyt ambulanssikyydin Provinssi-festivaaliviikonloppuna.
Muut syyt vaihtelivat kielletyllä parvekkeella tupakoimisesta siihen, että henkilö ei sopeutunut työyhteisön pelisääntöihin.
Viesti pomolle: "Voi vittu.. Taas työpari tupakalla"
Vuonna 2019 sairaanhoitopiirin ambulanssi sai tehtävän koodilla 790B. Silloin ambulanssi hälytetään kiireellisesti kohteeseen ja tehtäväkoodi tarkentuu kesken olevan hätäpuhelun aikana.
Auton liikkeellelähtö kesti huomattavan pitkään, sillä sairaanhoitaja halusi tupakoida ennen lähtöä.
Kun lähtö viivästyi, sairaanhoitajan työpari laittoi esihenkilön puhelimeen viestin:
– Voi vittu.. Taas työpari tupakalla vaikka tehtävä 790B.
Auto liikkui vasta noin seitsemän minuuttia hälytyksen jälkeen. Sairaanhoitaja merkkasi auton tilaksi virheellisesti ”matkalla”, vaikka auto ei ollut vielä lähtenytkään.
– Itse olen omissa vuoroissani havainnut, että (sairaanhoitajan) ollessa työvuorossa ko. yksikön keikoille lähteminen on hidasta, esihenkilö kirjoitti.
Keikka paljastui rytmihäiriöpotilaaksi.
Kun ambulanssi toi sydänpotilaan sairaalaan, lääkärit ihmettelivät, miksi perustason ensihoitaja hoiti ja lääkitsi potilasta sairaanhoitajan sijaan. Ensihoitajalla on suppeammat työtehtävät kuin sairaanhoitajalla.
Sairaanhoitajan olisi pitänyt hoitaa potilas varsinkin, koska tämä tarvitsi lääkitystä. Sairaanhoitaja oli ohjeistanut työpariaan hoitamaan potilaan ja lääkitsemään tätä.
– Kuitenkin lopputulemana perustasoinen (ensihoitaja) hoiti ja se meni mielestäni täysin väärin, esihenkilö kirjoitti lausunnossaan.
Sairaanhoitaja myönsi tupakoinnin kesken kiireellisen tehtävän, virheellisen autostatuksen ja sen, että antoi työparinsa tehdä hoitotason tehtäviä. Sairaanhoitopiiri antoi hänelle varoituksen.
Hoitaja tuputti uskoaan
Eräs perushoitaja käyttäytyi vuonna 2018 epäasiallisesti.
– Saadun tiedon mukaan hän on sättinyt sairaanhoito-opiskelijaa ja työntänyt virtsasta kastuneet potilashousut opiskelijan syliin, kohti kasvoja, työntekijän kuulemistilaisuuden pöytäkirjassa kerrotaan.
Myöhemmin hän soitti potilaan läsnä ollessa opiskelijan ohjaajalle ja arvosteli opiskelijaa. Oman näkemyksensä mukaan hän soitti puhelun yksin eikä ollut epäasiallinen. Hoitaja sai varoituksen.
Seuraavana vuonna hän käyttäytyi epäasiallisesti potilasta kohtaan, kertoi tälle toisten potilaiden sairauksista ja häiritsi lääkäreiden työrauhaa.
– Epäasiallinen käyttäytyminen ja uskonasioista puhuminen potilaille tulevat esiin aika ajoin. (Perushoitaja) on toistuvasti työvuorojen aikana puhunut potilaille uskon asioista ja esiintynyt pelottavasti ja manipuloivasti potilaita kohtaan, esihenkilö kertoi lausunnossaan.
Potilas kertoi, että hoitaja yritti tuputtaa omaa uskontoaan.
– Potilaalle jäi erittäin epämiellyttävä ja pelottava tunne tästä hoitajasta, esihenkilö kertoi.
Lisäksi hänen kykyään huolehtia potilaista epäiltiin, koska hän ei osannut noudattaa hoitomääräyksiä.
Esihenkilöt olivat keskustelleet samoista asioista useissa neuvotteluissa vuosien aikana. Hoitajan käytös ei muuttunut, vaan hän jatkoi uskosta puhumista potilaille. Potilaista hän oli pelottava.
Sairaanhoitopiiri irtisanoi hoitajan.
Lääkäri jankkasi kännissä
Vuonna 2019 eräs väliaikainen ylilääkäri esiintyi humalaisena työnantajan kustantamassa koulutuksessa toisella paikkakunnalla.
Esihenkilö sai viikkoja tapahtuman jälkeen tiedon, että humalainen Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin työntekijä esiintyi juopuneena koulutuksessa.
Esihenkilön kysyessä asiasta koulutuksenjärjestäjältä kävi ilmi, että vahvasti humaltunut henkilö häiritsi tilaisuutta kysymällä toistuvasti pitkiä kysymyksiä.
Muiden osallistujien mukaan lääkäri oli ollut aamulla humalassa ja iltapäivällä humala oli voimistunut tilaisuutta häiritseväksi. Iltapäivän lopulla henkilö oli nukkunut eikä häntä nähty seuraavana päivänä.
Hän myönsi juoneensa kaksi lasillista viiniä koulutuspäivän aikana. Toisena päivänä hän sanoi olleensa migreenin vuoksi poissa.
Henkilö sai varoituksen sairaanhoitopiiriltä.
Tervehtimättä jättäminenkin voi olla epäasiallista
Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueella on käytössä häirinnän ja epäasiallisen kohtelun toimintamalli, kertoo vuoden alussa hyvinvointialueen henkilöstöjohtajana aloittanut Terhi Haapala. Epäasiallisuuksiin puututaan sen avulla.
– Osapuolten kanssa on tarpeen keskustella asiasta ja kysyä, miksi he ovat toimineet näin. Monesti taustalla on väärinymmärrystäkin, Haapala kertoo.
Tilanteeseen yritetään löytää ratkaisu ja tietyn ajan kuluttua pidetään seurantakeskustelu.
Haapala kannustaa epäasiallisen käytöksen kohteeksi joutuneita mutta myös sitä ylipäänsä havainneita työntekijöitä ottamaan asian puheeksi matalalla kynnyksellä.
Epäasiallisen käytöksen kokemus riippuu ihmisestä ja työyhteisöstä.
– Siihen kuuluvat esimerkiksi tervehtimättä jättäminen ja ilmeet eli sanaton viestintä. Ilmenemismuotoja voi olla, että ei puhuta jollekulle, puhutaan selän takana tai jätetään asiat tiedottamatta, Haapala kertoo.
Jos tilanne ei ole poikkeuksellinen vakava, epäasiallisesti käyttäytyneelle henkilölle voidaan antaa suullinen tai kirjallinen huomautus merkiksi, että toimintaa ei hyväksytä. Jos käytös toistuu, työntekijää kuullaan ja hänelle voidaan antaa varoitus. Sen jälkeen hän voi vielä korjata käytöstään.
Äärimmillään työntekijä irtisanotaan, mikä on kuitenkin harvinaista.
– Asioihin pitäisi puuttua ajoissa ja matalalla kynnyksellä. Siinä työsuojelu on avainasemassa, Haapala sanoo.
Hyvinvointialueella on työyhteisösovittelijoita. Organisaatioon on myös perustettu uusi työhyvinvointi- ja rekrytointijohtajan virka työhyvinvoinnin parantamiseksi.
Hierarkkisuutta yritetään vähentää
Sairaala on perinteisesti ollut hierarkkinen työpaikka, mitä nuoret sukupolvet eivät välttämättä hyväksy automaattisesti.
Haapala sanoo, että uudessa organisaatiossa pyritään vähempään hierarkkisuuteen.
– Se vaatii joustavuutta esihenkilöiltä. Johtamista ei enää tehdä ylhäältä alaspäin, vaan johtajuuden pitäisi olla palvelevaa. Esihenkilön pitäisi luoda sellaiset puitteet, että työntekijällä on hyvä olla töissä.
Tavoitteena on, että johtamisessa ei olisi useita pomoportaita ja varsinaisen työn tekijöitä olisi enemmän.
Jo pelkästään valtavan henkilöstöpulan vuoksi työntekijät yritetään saada voimaan hyvin ja pysymään organisaatiossa.
Hyvinvointialueella on yli 10 000 työntekijää useilla toimialoilla.
– Epäasiallista kohtelua ja häirintää on aina jonkin verran, mutta niihin pitää puuttua. Turvallisuutta ja työhyvinvointia voi jo luoda tieto siitä, että häirintää tai epäasiallista kohtelua ei hyväksytä, Haapala sanoo.
