Seinäjokelainen arkkitehti herätti historiallisen Rauhalinnan henkiin, hintalappu yli 10 miljoonaa euroa – "Hangon pitsihuvilat ovat lautamökkejä tämän rinnalla"

Pro Finlandia -palkittu seinäjokelainen professori ja arkkitehti Anssi Lassila on parin viime vuoden aikana ollut herättämässä henkiin historiallista Rauhalinnan huvilaa Savonlinnassa.

Rauhalinna edustaa Suomessa tyylissään harvinaista linna-arkkitehtuuria, ja sitä kutsutaan yhdeksi upeimmaksi rakennukseksi suomalaisen arkkitehtuurin historiassa.

– Se on hyvin ekstrovertti, monimutkainen ja monimuotoinen rakennus, jossa yhdistyy monia eri tyylejä. Siinä on nähtävissä jälkiä bysantista ja tsaarinajan Venäjästä sekä paljon sveitsiläistä koristeellisuutta, Lassila kuvailee.

– Se on hyvin sekamuotoinen kokonaisuus. Suunnittelutyö aloitettiin miettimällä, miten sitä voitaisiin täydentää, hän jatkaa.

Rauhalinnassa on Lassilan mukaan käytetty aikanaan erittäin osaavaa puurakentamista.

– Siitä syntyi ajatus, että sitä voisi täydentää nykyaikaisella puurakennuksella, joka pelaa yhteen kokonaisuuden kanssa ja aiheuttaa ikään kuin vuoropuhelua, hän muotoilee.

Rauhalinna valmistui alunperin vuonna 1900. Koristeellisen huvilan suunnitteli ja rakennutti Venäjän keisarillisen linnoitusinsinöörihallituksen kenraalimajuri Nils Henrik Agaton Weckman .

Nykyiselle omistajalle, joensuulaiselle kauppaneuvos Kyösti Kakkoselle Rauhalinna päätyi pakkohuutokaupan kautta vuonna 2019.

. "Montaa vastaavaa ei Suomesta löydy" Huvilan alkuperäiseen asuun kuului lähes 30 metrin korkuinen turkkilaistyylinen minareettitorni, mutta sitä jouduttiin turvallisuussyistä lyhentämään jo 1920-luvulla.

– Torni on tehty uskomattoman monimutkaisia ja innovatiivisia virityksiä. Tornin keskellä on masto, joka ei kuitenkaan jatku alas asti, vaan siinä tulee vastaan monenlaisia rakenteita matkan varrella, Lassila kuvailee.

Kakkonen-Yhtiöt Oy otti Lassilaan yhteyttä vuoden 2020 alussa, ja tiedusteli hänen kiinnostustaan lähteä mukaan hankkeeseen.

– Kävin ensin tutustumassa kohteeseen. Vanha päärakennus on aikamoinen kokonaisuus, montaa vastaavaa ei Suomesta löydy, Lassila toteaa.

– Sen jälkeen tein uudisrakentamisen luonnokset, ja yrityksemme tuli valituksi hankkeen vetäjäksi, arkkitehtitoimisto Oopeaan perustaja ja johtaja jatkaa.

Luonnosteluvaiheeseen kuului lukuisia keskusteluja museoviraston, rakennusvalvonnan ja tilaajan kanssa.

– Pihapiiri on koko päärakennuksen historian toiminut ikään kuin apupihana. Nyt sen dynamiikka oli muuttumassa toisenlaiseksi, ja se vaati paljon kommunikointia eri suuntiin, Lassila toteaa.

Vanhan rakennuksen restaurointityöt yhdistettynä uudisrakentamiseen ovat Lassilan mukaan haastava kokonaisuus.

. Maalikerrosten alta paljastui lahovaurioita Suojeltu huvila entisöitiin ensimmäisen kerran Museoviraston valvonnassa vuonna 1973 ja toistamiseen vuosina 1987–1988. Rauhalinna luokitellaan Museoviraston papereissa Etelä-Savon kolmanneksi merkittävimmäksi rakennuskohteeksi Olavinlinnan ja Kerimäen kirkon jälkeen.

– Tällaisten kohteiden toteuttamisessa pitää olla tiiviisti mukana, Lassila sanoo.

Restaurointivastaavana projektissa oli rakennusarkkitehti ja -konservaattori Marja Luostarinen , joka pystyi reagoimaan työmaalla esiin tuleviin asioihin.

– Hän oli aina tarvittaessa yhteydessä meihin. Eteen tuli aika paljon asioita, joita emme voineet ennakoida.

Tällaisia olivat Lassilan mukaan esimerkiksi talon joissakin osissa esiin tulleet lahovauriot, joita ei voinut nähdä maalikerrosten alta.

– Täytyy sanoa, että huvila on poikkeuksellisen hyvin tehty. Nyt se on palautettu alkuperäiseen loistoonsa.

Vanhan roosan värinen pitsihuvila on Lassilan mukaan nyt valmis. Vanhaa on Lassilan mukaan säästetty mahdollisimman paljon.

– Sisätilojen suhteen emme muuttaneet juuri mitään, vaan palautimme vanhat pinnat ja säädimme jotain sävyjä vastaamaan paremmin alkuperäisiä. Ylempiin kerroksiin teimme kylpyhuonetiloja, joita siellä ei aikaisemmin ole ollut, Lassila kertoo.

Vaativan hankkeen onnistumiseen tarvitaan hänen mukaansa monien osaajien yhteistyötä.

– Eri alan osaajia piti etsiä ympäri Suomea. Esimerkiksi puumateriaalia tuli Pohjanmaalta ja hirrenveistäjiä Karstulasta, Lassila sanoo.

– Käsityötaitoa löytyi aika paljon paikallisesti, hän lisää.

Pitsihuvila sai restaurointitöiden yhteydessä maalämmön, viemärit ja pumppaamon. Uusi talotekniikka löytyy uudisrakennuksen kivijalasta.

. Vanhan viereen uutta puurakentamista Vanhan huvilan viereen on noussut uudisrakennus Käenpoika, jonka sisältä löytyy muun muassa neljä sviittiä.

– Rakennuksen nimi tuli siitä, että se on pihapiirissä ikään kuin käenpoikana kaiken keskellä. Se on tietyllä tapaa samaa sarjaa vanhan kanssa, mutta samalla kuitenkin omalaatuinen oma kokonaisuutensa, Lassila kuvailee.

– Tuossa ympäristössä on vaikea kilpailla kauneudella, hän lisää.

Uudisrakennuksen suunnittelu lähti Lassilan mukaan siitä, miten vanha talouspiha muutetaan yhdeksi tärkeäksi osaksi vanhan rakennuksen toimintaa.

– Se lähti pihan rajauksesta, kuinka paljon ja kuinka lähellä vanhaa rakennusta siinä voi asioita olla, hän kertoo.

Lassilan arkkitehtuurille ominaista on voimakas veistoksellisuus ja se näkyy myös Käenpojassa, jonka runko on kasattu teollisesti valmistetusta CLT-rakenteista ja julkisivut on katettu lohkopaanuilla.

– Käsin viimeistellyillä lohkotuilla paanuilla tuotiin rakennukseen käsityön kerros yhdistämään kokonaisuutta, Lassila muotoilee.

Paanu on Lassilalle tuttu materiaali entuudestaan. Hän käytti sitä jo vuonna 2004 valmistuneessa diplomityössään Kärsämäen paanukirkossa.

– Tässä tapauksessa paanu valikoitui käenpoika ajatuksesta ja päärakennuksen koristeellisuudesta. Sillä saatiin uudisrakennukseen aika koristeellinen julkisivu, Lassila toteaa.

. "Haastavinta on kokonaisuuden pitäminen kasassa" Lassila on suunnitellut Rauhalinnan pihapiiriin myös savusaunan ja rantaan toisen saunan.

– Piharakennusten osalta on vielä töitä työn alla, ja pihojen viimeistely jäi keväälle. Rantaan rakennetaan keväällä lisäksi laituri ja laiturin päähän uimahuone, Lassila listaa.

Arkkitehdin työn luonteeseen ei Lassilan mukaan sovi käsite "vapaat kädet".

– Kohteet sovitetaan aina kokonaisuuteen. Tilaajalla on yleensä voimakas tahto, ja tässä tapauksessa erityisen voimakas. Hyvässä yhteistyössä olemme kuitenkin valintoja tehneet, Lassila sanoo.

Hän kuvailee Rauhalinnan projektia persoonalliseksi ja kiinnostavaksi hankkeeksi.

– Se on ollut monelta osin myös työläs ja haastava. Tällaisissa kansallisesti merkittävissä ja suojelluissa kohteissa on tarkkaan määritetty, mitä siinä voi tehdä. Haastavinta on varmasti kokonaisuuden pitäminen kasassa, Lassila pohtii.

Lassila uskoo tilaajan olevan tyytyväinen kokonaisuuteen.

– Ja varmasti vielä tyytyväisempi, kun hän pääsee käyttämään rakennuksia, hän sanoo.

. Pitsihuvila on palautettu alkuperäiseen käyttöönsä Vanhasta rakennuksesta ei Lassilan mukaan löydy yhtään samanlaista huonetta. Hän kuvailee taloa hyvin moninaiseksi.

– Sieltä löytyy niin paljon erilaisia paikkoja, ettei käyttäjä varmasti pääsee kyllästymään kovin helpolla, Lassila hymyilee.

Mistä olet projektissa erityisen ylpeä?

– Vuoropuhelusta Käenpojan ja vanhan rakennuksen välillä. Se on kiinnostava. Ei ehkä sellainen, josta kaikki voivat tykätä, mutta se on mielenkiintoinen, Lassila vastaa.

Hän sanoo olevansa myös ylpeä Rauhalinnan kokonaisuudesta.

– Kiitos siitä kuuluu Kakkosen-Yhtiölle, joka halusi laittaa projektiin paljon rahaa ja vaivaa. He korjasivat kulttuurihistoriallisesti merkittävän rakennuksen, Lassila kiittelee.

. Rauhalinnassa on yöpynyt presidenttejä ja keisarikin Rauhalinna ei ole varsinaisesti avautumassa suurelle yleisölle, mutta Kyösti Kakkonen kertoo, että ensi kesänä Savonlinna-päivän aikaan huvilassa on avoimet ovet.

– Tämä oli meiltä ensisijaisesti kulttuuriteko. Pelastimme tuleville sukupolville historiallisen rakennuksen, joka olisi muuten parissa vuodessa mennyt korjauskelvottomaan kuntoon, Kakkonen toteaa.

Hän kaavailee Rauhalinnaa muun muassa yritysten käyttöön.

– Ja miksi ei myös valtion käyttöön. Itä-Suomesta ei löydy yhtä laadukasta majoitusvaihtoehtoa. Valtionjohto voi vaikka oopperajuhlien aikaan majoittaa sinne arvokkaita vieraita, Kakkonen kaavailee.

Rauhalinnassa on Kakkosen mukaan yöpynyt vanhojen päiväkirjamerkintöjen mukaan muun muassa presidentti Mauno Koivisto ja myös presidentti Martti Ahtisaari on ottanut siellä vastaan vieraita.

– On siellä joskus yöpynyt Japanin keisarikin. Nyt Rauhalinna jatkaa toimintaansa sellaisena, minä se on joskus aikoinaan ollut, Kakkonen toteaa.

. Rauhalinnan rannassa viihtyy saimaannorppakin Kakkonen sanoo olevansa erittäin tyytyväinen yhteistyöhön Lassilan kanssa. Hänen valintaansa projektin pääarkkitehdiksi vaikuttivat Lassilan pitkä preferenssilista sekä Museoviraston suositus.

– Lassilalla on kokemusta tämän kaltaisista projekteista. Meiltä löytyi samanlainen tahtotila, ja hänen tietotaitonsa jouhevoittaa työn sujuvuutta, Kakkonen sanoo.

Ainoa asia, josta hän omien sanojensa mukaan voi hieman valittaa, on rakentamisen kalleus Suomessa. Kakkonen-Yhtiöt on käyttänyt projektiin yli 10 miljoonaa euroa. Parhaimmillaan työmaalla oli yhtä aikaa 54 rakentamisen ja entisöinnin ammattilaista.

– Rahankulunkia on ollut kovasti. Se tosin johtuu pitkälti siitä, että olemme halunneet tehdä kaiken pieteetillä.

Rauhalinna oli päässyt pahoin rapistumaan ja oli ollut kylmillään usean talven ajan.

– Nyt huvila on taas kuin karkki. Sen ulkokoristeet on käsittämättömän taidokkaasti tehtyjä. Hangon pitsihuvilat ovat lautamökkejä sen rinnalla, Kakkonen nauraa.

Pitsihuvilaa ja uudisrakennusta ympäröi 100 hehtaarin tontti. Rantaviivaa tontilla on Saimaan rannalla 3,2 kilometriä.

– Siellä rantakivillä näkee makoilemassa saimaannorppiakin, Kakkonen sanoo.

Kirjaudu sisään

Seinäjokelainen arkkitehti herätti historiallisen Rauhalinnan henkiin, hintalappu yli 10 miljoonaa euroa – "Hangon pitsihuvilat ovat lautamökkejä tämän rinnalla"

Haluatko jatkaa lukemista?

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

Seinäjokelainen arkkitehti herätti historiallisen Rauhalinnan henkiin, hintalappu yli 10 miljoonaa euroa – "Hangon pitsihuvilat ovat lautamökkejä tämän rinnalla"

Jaa artikkeli

Haluatko jatkaa lukemista?

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje