<p>Hyllykalliolla asuvat <strong>Marja-Liisa Räihä</strong> ja <strong>Kalevi Räihä </strong>saivat postissa iloisen yllätyksen.</p>.<p>Heidän eläkkeensä nousivat, mutta veroprosentit laskivat.</p>.<p>– Ensimmäisenä ajattelin, että tässä on virhe. Kun vaimonkin veroprosentti laski, ajattelimme, että ei kai se voi virhe olla. Tulojen nousu ja veroprosentin lasku eivät periaatteessa kuulosta toimivalta yhtälöltä, Kalevi Räihä sanoo.</p>.<p>Pariskunnan bruttoeläke on vuodessa yhteensä noin 50 000 euroa. Tänä vuonna käteen jää yhteensä noin 3 000 euroa enemmän kuin viime vuonna.</p>.<p>Inflaatio on tällä hetkellä noin yhdeksän prosenttia. Räihät ovat olleet eläkkeellä noin 20 vuotta.</p><p>– Tämä korotus on plusmiinus nolla, kun hinnat ovat nousseet. Ensimmäisen kerran eläkkeellä ollessa, meidän eläkkeidemme taso säilyttää arvonsa.</p>.<h2>Rahat menevät normaaliin elämiseen</h2>.<p><strong>Oletteko jo päättäneet, miten rahat käytetään?</strong></p><p>– Totta kai. Meillä on ollut hevosia, nyt laitamme kaiken Totopeleihin, Kalevi Räihä naurahtaa, mutta vakavoituu pian.</p><p>– Teoriassa siitä voi jotain saadakin, mutta käytännössä ei. Rahat menevät ihan normaaliin elämiseen. Meillä on Ojajärvenkylässä sata vuotta vanha maatalo, jota olemme kunnostaneet. Kun elää nuukasti, pärjää vaikka kuinka hyvin.</p><p>Suuria hankintoja ei ole tulossa.</p><p>– Meille on jäänyt aika hyvin rahaa säästöön parin viime vuoden aikana. Meidän ei tarvitse vaihtaa autoa, emmekä jaksa määräänsä enempää syödäkään.</p>.<p>Kalevi Räihä olisi valmis maksamaan veroja enemmänkin.</p><p>– Voisin maksaa vanhallakin tavalla. Valtiolla on velkaa, ja palveluja pitää rahoittaa. Mieluummin maksaisin palveluista veroina kuin esimerkiksi korotettuina käyttömaksuina.</p>.<p>Danske Bankin pääekonomisti <strong>Pasi Kuoppamäki</strong> pohti Ilkka-Pohjalaisen haastattelussa joulukuussa eläkkeiden nousun vaikutuksia kansantalouteen.</p><p>– Yksi kansantalouden kannalta kiinnostava kysymys on, meneekö eläkeläisten indeksikorotus kulutukseen vai sukanvarteen. Jos merkittävä osa summasta menisi esimerkiksi palveluiden kulutukseen, olisi sillä huomattava merkitys taloudelle ja työllisyydelle, Kuoppamäki sanoi.</p>.<h2>Korotus on suurempi kuin yli 30 vuoteen</h2>.<p>Työeläkkeiden korotuksia laskettaessa korotuksiin vaikuttaa hintojen nousu eli kuluttajahintaindeksi 80 prosentin osuudella ja palkkojen nousu eli ansiotasoindeksi 20 prosentin osuudella.</p><p>Eläketurvakeskuksen mukaan eläkkeet nousevat lähivuosina palkkoja nopeammin. Työeläkkeiden indeksikorotus on tänä vuonna 6,8 prosenttia, mikä on suurempi kuin yli 30 vuoteen.</p>.<p>Verotus keventyy eläkeläisillä, joiden bruttoeläke on kuukaudessa 2000–3500 euroa. Sitä suuremmissa ja pienemmissä tuloluokissa verotus kiristyy viime vuoteen verrattuna. Alle tuhannen euron bruttoeläkkeestä ei makseta veroa.</p>.<h2>"Veroasteen muutokset voivat näyttäytyä vähän omituisina"</h2>.<p><strong>Miksi pienimpien eläkkeiden verotus kiristyy?</strong></p><p>– Etenkin pienten eläkkeiden veroprosentit laskivat vuonna 2022 hiukan, kun muun muassa takuueläkkeisiin ja kansaneläkkeeseen tehtiin elokuussa aikaistettu indeksitarkistus, mikä nosti eläketulovähennyksiä. Nyt veroprosentti palautuu normaalille uralle. Vuosi 2022 oli tässä se poikkeus, Veronmaksajain keskusliiton ekonomisti <strong>Janne Kalluinen</strong> sanoo.</p>.<p><strong>Miksi suurimpien eläkkeiden verotus kiristyy?</strong></p><p>– Verotukseen on tehty vuosittain palkkojen ennustettuun nousuun perustuvat ansiotason tarkistukset. Ne tehtiin kuluvalle vuodelle 3,5 prosentin suuruisena. Suuret eläkkeet nousivatkin melkein seitsemän prosenttia. Eläkkeet nousevat voimakkaampaa tahtia kuin ansiotasotarkistukset, mikä aiheuttaa verotuksen kiristymistä tälle vuodelle.</p>.<p><strong>Mistä keskituloisten eläkkeensaajien veroprosentin pienentyminen johtuu?</strong></p><p>– Sote-uudistus tuli voimaan ja ansiotuloverotukseen tehtiin samalla pientä remonttia. Muutoksen seurauksena tietyn tulotason eläkkeensaajien verotus keventyi. Tavoitteena ei sinänsä ollut kenenkään verotuksen kiristäminen tai keventäminen.</p>.<p>Veronmaksajain keskusliiton pääekonomisti <strong>Mikael Kirkko-Jaakkola</strong> teki syksyllä esimerkkilaskelmia verotuksen muutoksista.</p><p>– Aika sekavaa, kun näitä lukuja itsekin nyt katsoo, Kirkko-Jaakkola sanoi Taloussanomille syyskuussa.</p><p><strong>Jos tilanne näyttää pääekonomistille sekavalta, miltä se näyttää eläkkeensaajalle?</strong></p><p>– Veroasteen muutokset voivat näyttäytyä vähän omituisina, kun joillain kevenee ja joillain kiristyy. Taulukosta ei näe, mistä ne johtuvat, joten niistä on varmaan vaikea saada kiinni, Kalluinen sanoo.</p>