Seinäjokelaisneurologi kanteli naispotilaita koskevasta syrjinnästä – Oikeusasiamies vaatii Kelalta toimia

Hedelmällisessä iässä olevia naispotilaita on syrjitty epilepsialääkkeiden Kela-korvauksissa.

Asia ilmenee eduskunnan apulaisoikeusasiamies Maija Sakslinin joulukuussa antamassa päätöksessä.

Syrjinnästä oikeusasiamiehelle kanteli Seinäjoen keskussairaalassa neurologian ylilääkärinä työskentelevä Jari Kankaanpää .

. Kankaanpään mukaan kantelussa on kyse siitä, että hedelmällisessä iässä olevat naiset joutuvat maksamaan epilepsialääkkeistään, kun muut saavat ne ilmaiseksi.

Epilepsian yhden tautimuodon, yleistyvän epilepsian, hoidossa käytetään ensisijaisena lääkkeenä valproaattia, jonka hinnasta Kela korvaa sata prosenttia. Valproaatti ei sovellu hedelmällisessä iässä oleville naisille lääkkeen sikiövaikutusten vuoksi.

Käypä hoito -suosituksen mukaan hedelmällisessä iässä olevilla naisilla epilepsiakohtausten estoon on pyrittävä levetirasetaamilla tai lamotrigiinilla. Nämä eivät ole erityiskorvattavia.

– Tilanne on johtanut siihen, että on olemassa yksittäinen sukupuoleen perustuva ryhmä epilepsiaa sairastavia potilaita, joka ei saa ensisijaiseen lääkkeeseensä täyttä korvattavuutta, vaikka kaikki muut saavat, Kankaanpää sanoo.

Lain mukaan epilepsian hoitoon tarvittavan välttämättömän lääkkeen tulee olla erityiskorvattava, eli Kela korvaa lääkkeen hinnan kokonaisuudessaan.

Nyt naispotilaille koituu vaihtoehtoisista epilepsialääkkeistä 400–600 euron vuosikustannukset.

. Hintalautakunta tekee päätökset Kankaanpää sanoo Kelan aikaisemmin myöntäneen potilaille täysiä korvauksia näistä lääkkeistä, kun asiaa on perusteltu raskaudella tai sillä, että potilas on hedelmällisessä iässä.

– Pari vuotta sitten Kelassa tehtiin hallinnollinen päätös, että korvattavuutta ei enää saa.

Asetelma herätti neurologissa ihmetystä.

– Kesällä 2021 asia tuli taas töissä eteeni ja lähdin ajamaan asiaa. Ajattelin, ettei tämä voi mennä näin.

. Suomessa päätökset lääkkeiden erityiskorvattavuudesta tekee sosiaali- ja terveysministeriön alainen hintalautakunta, joka antaa Kelalle suositukset ja Kela tekee potilaskohtaiset päätökset.

Ongelma on Kankaanpään mukaan siinä, että lääkeyhtiö ei ole hakenut levetirasetaamille ja lamotrigiinille korvattavuutta ensisijaisena epilepsian hoidossa käytettävänä lääkkeenä, ainoastaan lisälääkkeenä.

– Hintalautakunnassa on sitten ajateltu, että he eivät voi poiketa tästä sanamuodosta. Ajattelen, että jos laki ei toimi, sitä pitää muuttaa. Ei voi ajaa ihmisiä epätasa-arvoiseen asemaan vain sen vuoksi, että lainsäädäntö on huono.

. Oikeusasiamies pitää erityisen moitittavana Sosiaali- ja terveysministeriö, Kela ja tasa-arvovaltuutettu eivät ole pitäneet tilannetta ongelmallisena.

Sakslin puolestaan pitää syrjintätapausta erityisen moitittavana ja pyytää STM:ää, Kelaa ja hintalautakuntaa ilmoittamaan toukokuun loppuun mennessä, mihin toimenpiteisiin päätös on antanut aihetta.

Kankaanpää odottaa jo kuumeisesti asiaan ratkaisua.

– Minun on vaikea nähdä muita vaihtoehtoja kuin se, että näille valmisteille annetaan täysi korvattavuus.

Yhdenvertaisuuslaissa kielletään välitön ja välillinen syrjintä muun muassa iän, terveydentilan, vammaisuuden ja muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.

Sakslinin päätöksen mukaan kyse ei suoranaisesti ole yhdenvertaisuuslaissa tarkoitetusta välittömästä syrjinnästä, mutta laissa kielletään myös välillinen syrjintä.

Tasa-arvolain mukaan välittömällä syrjinnällä tarkoitetaan muun ohella naisten ja miesten asettamista eri asemaan sukupuolen perusteella tai raskaudesta tai synnytyksestä johtuvasta syystä.

Kirjaudu sisään

Seinäjokelaisneurologi kanteli naispotilaita koskevasta syrjinnästä – Oikeusasiamies vaatii Kelalta toimia

Haluatko jatkaa lukemista?

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

Seinäjokelaisneurologi kanteli naispotilaita koskevasta syrjinnästä – Oikeusasiamies vaatii Kelalta toimia

Jaa artikkeli

Haluatko jatkaa lukemista?

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje