Sotaa paenneet ukrainalaiset ikävöivät kotiaan, mutta ovat kiitollisia saamastaan avusta – Ruokajonosta muodostui yhteisöllinen paikka

– Täällä on niin rauhallinen tilanne. Se on tärkeämpää kuin mikään muu, sanoo Suomeen Ukrainasta sotaa paennut Liudmyla Dimitriohlo .

Dimitriohlo on tullut perjantaina tyttärensä Maryna Tsyganenkon kanssa hakemaan ruokaa Seinäjoen helluntaiseurakunnan ruoka-avusta. Mukana ovat myös Dimitriohlon 3-vuotias poika ja Tsyganenkon 2-vuotias tytär. Dimitriohlolla on lisäksi myös 9-vuotias poika.

. Tsyganenko on tullut Suomeen vajaa kolme kuukautta sitten ja Dimitriohlo vähän häntä myöhemmin. Ukrainaan ovat jääneet Tsyganenkon mies ja Dimitriohlon äiti ja poika sekä muut sukulaiset.

Sekä Tsyganenko että Dimitriohlo sanovat sopeutuneensa hyvin Seinäjoelle. Suomen kielen kurssille he eivät ole kuitenkaan vielä päässeet.

– Minulla ei ole polkupyörää, eikä kurssilla saa olla lasta mukana, niin en päässyt, sanoo Tsyganenko 2-vuotias tytär sylissään.

. Molemmat naiset ovat todella kiitollisia helluntaiseurakunnan ihmisille ruoka-avusta ja muusta toiminnasta.

– Kiitos paljon teille. Tästä on meille iso apu. Joku on aina lähellä, kertoo Dimitriohlo.

. "Ihmiset haluavat aina auttaa" Myös Oksana Rumeantseva on tullut perjantaina hakemaan ruokaa helluntaiseurakunnan ruoka-avusta.

– Ensin Suomeen oli todella vaikea sopeutua, kun kotimaahan jäi mies, äiti ja sukulaiset. On ollut ikävä heitä, hän sanoo.

Sukulaisiinsa Rumeantseva pitää yhteyttä Whatsapp-puheluiden avulla. Myös uskonto on tuonut lohtua. Rumeantseva käy kirkossa keskiviikkoisin ja sunnuntaisin.

– Olen todella tyytyväinen, että olen löytänyt täältä kirkon.

. Rumeantseva haluaa opiskella suomen kieltä ja toivoo, että löytäisi töitä Suomesta.

– Ei ole helppoa olla ilman töitä.

Myös Rumeantseva kiittelee ihmisiä avuliaisuudesta. Esimerkiksi kerran, kun kirkossa ei ollut paikalla tulkkia, joku auttoi häntä löytämään oikean Raamatun kohdan.

– On mukavaa, kun ihmiset haluavat aina auttaa.

. Yhteisöllisyys ja hyvä ilmapiiri Monet ukrainalaiset saapuvat helluntaiseurakunnan kirkon pihaan jopa tunteja ennen ruuan jakelun alkua.

– Uskon, että tämä on heille aika yhteisöllinen tapahtuma, sanoo Lakeuden ruoka-avun toiminnanjohtaja ja helluntaiseurakunnan diakoniatyöntekijä Tommi Merivirta .

Kirkon pihalla ukrainalaiset eri puolilta Seinäjokea tapaavat toisiaan ja vaihtavat ajatuksia. Merivirran mukaan se, monentenako paikalle saapuu, ei vaikuta siihen, saako ruokaa.

– Kaikille on riittänyt aina. Meillä on niin paljon hyviä lahjoittajia.

. Merivirta kertoo, että ruoka-apua on järjestetty jo 15 vuoden ajan, ja yhteisöllisyyttä on koettu jo ennen Ukrainan sotaa.

– Ruoka-avun jonosta on tullut avioparejakin, hän hymyilee.

Ruoka-avussa ihmiset ovat tasa-arvoisessa asemassa kansalaisuuteen katsomatta, Merivirta muistuttaa. Ukrainalaiset ja suomalaiset juttelevat toisilleen kääntäjän avulla.

– Täällä on sellainen hyvä ilmapiiri ollut aina.

Merivirta toivoo, että ukrainalaisille jäisi sellainen tunne, että heitä halutaan auttaa.

Tue, 8/9

Kirjaudu sisään

Tue, 8/9

Sotaa paenneet ukrainalaiset ikävöivät kotiaan, mutta ovat kiitollisia saamastaan avusta – Ruokajonosta muodostui yhteisöllinen paikka

Jaa artikkeli

Haluatko lukea artikkelin?

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

Katuosoitteet

Puhelin