<p>Unkarin pääministerinä kaksitoista vuotta vaikuttanut <strong>Viktor Orbán</strong> ponnistaa hurjien vaalilupaustensa siivittämänä neljännelle kaudelleen. Orbánin oikeistopopulistinen Fidesz-puolue otti maan parlamenttivaaleissa murskavoiton, johon hajanaisella oppositiolla ei ollut mitään sanomista.</p><p>Kansallismielisen Orbánin vallassa pysyminen herättää Etelä-Pohjanmaalla asuvissa, Suomeen integroituneissa unkarilaislähtöisissä ristiriitaisia tunteita. Tämän on huomannut Etelä- ja Keski-Pohjanmaan Suomi–Unkari-seuran puheenjohtajana yhdistysväkeään kuunnellut <strong>Kari Maunula</strong>.</p><p>Moni Suomeen asettunut tuntee Maunulan mukaan loitontuneensa Unkarissa vallitsevasta, henkisesti ahtaaksi kokemastaan ilmapiiristä. Unkarilaislähtöiset eivät sulata Orbánin tapaa pyrkiä laajentamaan valtaansa sananvapauden kustannuksella. </p><p>Fidesz-puolue nuiji jo yli 10 vuotta sitten läpi medialain, joka käytännössä luovutti vallan kontrolloida maan mediaa valtion viestintävirastolle. Vallanpitäjää palvelevaa valtamediaa voidaan rangaista maan poliittiseen johtoon kohdistavasta kritiikistä.</p><p>Maunula käyttää Orbánin tavasta hallita maataan rautanyrkin tavoin nimitystä "orbanismi". </p><p>– Suomessa asuvat eivät ole Orbánin ja nykymenon kannalla. Yksikin ihminen totesi, ettei hänellä ole Unkarissa asuvien sukulaistensa kanssa oikein enää mitään yhtymäkohtia. He ovat jotenkin aivopestyjä. Suomessa asuvat ovat tottuneet sallivaan, vapaaseen ja moniarvoiseen yhteiskuntaan, ja pitävät siitä, Maunula toteaa.</p><p>– Täällä saa sanoa mielipiteensä, eikä siitä rangaista. Kanavat ovat avoimia, eikä niitä ole suljettu, kuten Unkarissa.</p><p>Maunula arvioi, ettei Orbáninkaan leirissä juuri nyt tunneta suuria Suomi-sympatioita.</p><p>– Suomi ei ole suosikkiasemassa, koska on aika voimakkaasti ajanut Unkaria nurkkaan katsomalla, ettei EU-tukia pitäisi maksaa maalle, joka ei kunnioita demokraattisia arvoja.</p><p>Merkityksellisiksi Orbánin hallinnon näkemykset saattavat nousta Suomen ja Ruotsin mahdollisen Nato-jäsenyyden kohdalla. Jäsenyys vaatii kaikkien Naton jäsenmaiden, siis myös Unkarin, hyväksynnän. Orbánin kanta asiaan on toistaiseksi arvoitus. </p><p>– Ennustan muuten, että Suomi ja Ruotsi ovat syksyyn mennessä maan jäseniä, Maunula sanoo.</p>.<h2>"Orbán on sementoinut vallan itselleen"</h2><p>Ratkaisevina syinä Orbánin murskavoittoon pidetään rajuja vaalilupauksia, kuten veroalennuksia lapsiperheille, tuloveronpoistoa alle 25-vuotiailta, ja palkankorotuksia sotilaille ja poliiseille. </p><p>– Orbán osti kannatusta antamalla erittäin suuria verohelpotuksia varsinkin niille, joilla on useita lapsia. Sellainen uppoaa peruskansaan, Maunula pohtii.</p><p>– Orbán on sementoinut vallan itselleen, kannattajilleen ja Fidesz-puolueelle. Syrjäyttäminen on valtavan vaikeaa.</p><p>Unkarissa Orbán on onnistunut profiloitumaan maansa turvallisuuden takaajaksi. Vaalien alla Orbán lupasi kansalleen Unkarin pysyvän erossa sodasta Ukrainassa. Lisäksi Unkari on avannut rajansa puolelle miljoonalle ukrainalaispakolaiselle. Samaan aikaan Orbán vaalii läheisiä suhteitaan Putiniin. </p><p>– Nyt Orbán joutuu taiteilemaan. Pakon edessä Unkari on ottanut vastaan pakolaisia, mutta asevientiä Ukrainaan Orbán ei salli. Orbán ei myöskään jyrkin sanoin tuomitse Venäjän sotatoimia. Se on ainoa Euroopan maa siellä suunnalla Eurooppaa, joka ei ole sitä tehnyt. Kiina on asia erikseen, Maunula huomauttaa.</p><p>Suomessa asuvien unkarilaisten ja yhdistysväen silmissä kuvio näyttää ristiriitaiselta.</p><p>– Tilanne harmittaa meitä vietävästi. Unkari on myös matkailullisessa mielessä viehättävä, mukava maa ja ihmiset siellä ovat ystävällisiä ja avuliaita. Mutta Orbán on väheksynyt myös yhdistystoimintaa. Esimerkiksi keskusseuramme Helsingissä joutui muuttamaan, koska Unkarin hallinto nosti tilavuokrat törkeän korkeiksi, Maunula hymähtää.</p><p>– Mutta se on sitä orbanismia.</p>