Suomen merkittävimmät ay-johtajat kokoontuivat Ilmajoella: Pöydällä eläkeläisten kova verotus, myös työperäinen maahanmuutto kirvoitti keskustelua

Teknologinen kehitys ja vihreä siirtymä tulevat asettamaan uudenlaisia vaatimuksia työntekijöiden osaamiselle.

Ilmajoella työväenyhdistyksen kulttuuripäivässä vieraillut STTK:n puheenjohtaja Antti Palola näkee tulevaisuuden työelämän näiden kahden megatrendin kautta. Vihreä siirtymä tulisi toteuttaa alueellisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti oikeudenmukaisella tavalla.

– Tiedetään, että joiltakin katoaa työ näiden megatrendien vaikutuksesta, ja siihen tulisi varautua. Täytyy pohtia, tarvitaanko uudelleenkoulutusta, mikä on jo työelämässä oleville iso haaste ja yhteiskunnan tulisi tarjota valmiudet tähän.

Palola uskoo, että työelämässä nähdään tulevaisuudessa myös nykyistä lyhyempää työaikaa. Nuoret ikäluokat arvostavat vapaa-aikaa huomattavasti enemmän kuin vanhempansa.

Teknologisen muutoksen seurauksena voidaan joillain aloilla joutua jakamaan työtä eri tavalla. Palolan mukaan toimialakohtaisia eroavaisuuksia kuitenkin löytyy. Esimerkiksi sote-sektorilla voi olla utopiaa puhua työajan lyhentämisestä, sillä nykyisiinkään työtehtäviin ei riitä tekijöitä.

. Ostovoima heikkenee Ostovoima heikkenee tänä vuonna ja se luo paineita palkankorotusneuvotteluihin syksyllä, kun vientiteollisuus neuvottelee ensi vuoden palkankorotukset.

– Vuodenvaihteessa sovittiin vuoden 2022 palkoista täysin erilaisissa talousnäkymissä kuin missä nyt olemme tai mitä tästä eteenpäin on ennustettu. Hintojen noususta kiihtynyt inflaatio, nousevat korot sekä talouspakotteiden luoma epävarmuus ovat heikentäneet ostovoimaa nopeasti. Kuluttajien luottamus on myös koetuksella. Tämä lisää painetta neuvotteluihin vuoden 2023 palkankorotuksista, Palola sanoo.

Palolan mukaan pyynnöt tulevat olemaan kovempia kuin mitä nyt tehtiin ensi vuodelle. Jos palkankorotukset nousevat kovin korkeiksi, on riskinä inflaation kiihtyminen entisestään.

– On mahdotonta arvioida, missä vaiheessa inflaatio taittuu. Suurin osa tämän hetken inflaatiosta tulee energian ja ruuan kohonneista hinnoista ja näille on hyvin vaikea finanssipoliittisesti tehdä mitään.

. Palola näkee, että sosiaalietuuksien indeksikorotuksien aikaistamisesta tehty päätös oli hyvä ratkaisu. Työssäkäyville matkakulujen verovähennystä pitäisi lisätä vielä enemmän ja verotusta pitäisi keventää jollain tavalla pieni- ja keskituloisten osalta.

Polttoaineveron alentamisen Palola näkee ongelmallisena, sillä se ei välttämättä näkyisi kuluttajahinnoissa, vaan jäisi jonnekin väliportaaseen eikä myöskään palvelisi vihreän siirtymän tavoitetta.

Ensin kuritti korona, sitten Ukrainan sota. Usean vuoden jatkuva epävarmuus näkyy Palolan mukaan ihmisten kestokyvyssä.

– Tämä on laajempi huoleni yhteiskunnasta. Saimme pitkään elää vuosia vakaassa, turvallisessa ja ennakoivassa yhteiskunnassa. Nyt kukaan ei voi ennakoida, miten Ukrainan tilanne etenee ja millaiset ovat seuraukset. Välitön seuraus tuntuu kukkarossa pitkään.

. Työelämän ja eläkeläisten tulevaisuus työväentalojen varjossa Ilmajoen työväenyhdistyksen kulttuuripäivän paneelikeskustelussa käytiin keskustelua teemalla "Työelämän ja eläkeläisten tulevaisuus työväentalojen varjossa". Keskustelijoina olivat STTK:n Antti Palola , PAM:n Jaana Ylitalo , JHL:n Päivi Niemi-Laine ja Tampereen apulaispormestari Pekka Salmi .

Vaasan kaupunginhallituksen puheenjohtaja Maria Tolppanen peräsi tervehdyksessään heti alkuun panelisteilta, miksi eläkeläistä verotetaan kovempaa kuin työssäkäyvää.

– Ensimmäinen parannus voisi olla kansaneläkkeen ja takuueläkkeen nosto. Puolella eläkeläisistä eläke on alle 1500 euroa kuussa ja kolmanneksella alle 1250 euroa kuussa, miinus verot. Näillä luvuilla ei juhlita. Verotuksen tarkistaminen parantaisi asiaa, Tolppanen herätteli keskustelua.

– Eläkeikäisten ja työllisten määrä ei kohtaa. Nykyinen työikäinen väestö ei kykene huolehtimaan lopuista ihmisistä nykyjärjestelmän puitteissa. Olen samaa mieltä, että työeläkettä ja kansaneläkettä pitäisi nostaa, mutta näen sen poliittisena päätöksenä, Palola sanoo.

Eläkejärjestelmien kestävyydessä puhutaan kolmesta asiasta: täystyöllisyydestä, maksujen tasosta ja sijoitustuotoista.

– Jos joku näistä pettää, ollaan vaikeuksissa. Muutokset pitäisi lähteä välittömästi, nyt ollaan jo kriisissä, Palola vastaa.

Palola pohti eläkeiän nostamista, mutta korosti vision toteutumisen vain työhyvinvointia parantamalla.

– Osatyökykyiset ja muut täytyy saada töihin. Työperäinen maahanmuutto on myös iso kysymys. Ollaan vaikeuksissa, jos ei saada työllisyysastetta korkeammaksi, ettei eläketasoa tarvitse ryhtyä laskemaan, Ylitalo pohtii.

– Eläkeläisköyhyys on tuonut työelämään paljon eläkeläisiä. Miten uusi sukupolvi pääsee työelämään silloin kiinni? Työmarkkinajärjestöissä meidän tulee näitä miettiä, Niemi-Laine tuo esille.

– Itse en usko syntyvyyden merkittävään kasvuun. 2030-luvun alussa Suomen väkiluku lähtee laskuun ilman työperäistä maahanmuuttoa. Työvoiman ulkopuolella on paljon väkeä esimerkiksi hoitovapaalla ja eläkkeellä. Näiden ja esimerkiksi vammaisten työllistämistä tulisi miettiä enemmän. Tulisi etsiä keinoja, mitkä kannattavat molempia osapuolia, Salmi pohtii.

. Asenteiden täytyy muuttua Työperäinen maahanmuutto kirvoitti keskustelua. Kaikki panelistit olivat yhtä mieltä siitä, että suomalaisten asenteiden täytyy muuttua, että ulkomailta saadaan lisää osaavaa työvoimaa.

Salmi toi esille, että maahanmuuttajataustaisella on neljä kertaa huonompi todennäköisyys päästä haastatteluun kantasuomalaiseen verrattuna, vaikka koulutustaso ja kielitaito olisivat samalla tasolla.

Palola puolestaan tiesi, että Suomi on EU-tutkimuksen mukaan EU:n ulkomaalaisvastaisin maa.

– Meillä ja työnantajilla on peiliinkatsomisen paikka, miten suhtaudutaan maahanmuuttajataustaisiin ihmisiin. Työvoiman hyväksikäyttöä ei myöskään tule hyväksyä, Palola sanoo.

– Pitäisi syntyä yli 30 000 henkeä enemmän vuodessa siihen nähden, paljonko työvoimaa tarvittaisiin. Meidän täytyy nyt vain päättää, että tämä työperäinen maahanmuutto käy, Ylitalo toteaa.

. Lopuksi pohdittiin, miten koviin leikkauksiin Suomessa joudutaan, mikäli korkomenot vielä nousevat.

Palola toteaa, että eurooppatasolla Suomi ei ole erityisen velkaantunut maa.

– Tärkeämpää on miettiä, miten kykenemme hoitamaan omaa velkaamme. Nollille emme tule sitä koskaan saamaan, Niemi-Laine päättää.

.Ay-johtajat kokoontuivat Ilmajoella – Katso tallenne täältä

Kirjaudu sisään

Suomen merkittävimmät ay-johtajat kokoontuivat Ilmajoella: Pöydällä eläkeläisten kova verotus, myös työperäinen maahanmuutto kirvoitti keskustelua

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje