Suomesta puuttuu paikannimilaki, se selkiyttäisi Närpiön siltakiistan kaltaisia tilanteita

Suomessa on monta eri tahoa, jotka päättävät paikannimistä. Kotimaisten kielten keskus (Kotus) yhdessä Maanmittauslaitoksen kanssa on jo vuosia ajanut paikannimilain säätämistä, joka selkeästi määrittäisi, mikä taho mitäkin voi nimetä ja mitä paikannimiä viranomaisten on käytettävä.

Käytännössä tavoitteena on, että viranomaiset velvoitettaisiin käyttämään Maanmittauslaitoksen Paikannimirekisterin paikannimiä, jotka on tarkistettu Kotimaisten kielten keskuksessa.

. Hiljattain julkisuuteen nousi tapaus, jossa Etelä-Pohjanmaan ely-keskuksen siltainsinööri nimesi Närpiöön rakennettavan uuden sillan saarennimen pohjalta suomeksi Koiraluodon sillaksi, vaikka erityisesti paikallinen väki on tuntenut sillan kupeessa sijaitsevan saaren pelkästään nimellä Hundholmen.

Sittemmin ely-keskus päätti, ettei saaren nimeä käännetä sillannimeen.

. On perinnäisiä nimiä ja suunniteltuja nimiä Nimistä päättää nyt moni eri taho riippuen siitä, millaisesta nimestä on kysymys. Puhutaan perinnäistä paikannimistä ja suunnitelluista nimistä.

Perinnäisiä paikannimiä ovat esimerkiksi saarten, järvien ja kylien nimet. Ne eivät kuulu minkään viranomaisen toimivaltaan tai lain piiriin, eikä niitä ole kovin helppo myöskään muuttaa.

. – Nämä nimet ovat periaatteessa yhteistä omaisuuttamme ja ne ovat vakiintuneet käyttöön paikallisesti. Saaren nimi Hundholmen on juuri tällainen nimi, kertoo erityisasiantuntija Ulla Onkamo Kotimaisten kielten keskuksesta.

. Sitten ovat suunnitellut nimet, joiden määrääjätahoja ja lakeja ei edes Kotuksessa tarkalleen tiedetä, mutta niitä selvitetään parhaillaan.

Esimerkiksi kunnat saavat päättää alueensa teiden nimistä, valtioneuvosto ja eduskunta hallintoalueiden nimistä, ely-keskukset vaikkapa kalastusalueiden ja valtateiden siltojen nimistä ja valtion omistama VR-yhtymä rautatieasemien nimistä.

. Kotus on suosittanut yleisesti, että esimerkiksi hälytysturvallisuuden ja kulttuuriperinnön suojelemisen vuoksi olisi kaikissa suunnitelluissa nimissä syytä käyttää aina niitä perinnäisiä nimiä, joita paikallisetkin ihmisetkin käyttävät.

. Paskalampi-nimeä ei helposti muuteta Nimiasioiden kanssa pitää olla tarkkana, kun mennään kaksikieliselle alueelle.

– Lähtökohtaisesti kaksikielisissä kunnissa suunnitellut nimet pitäisi aina olla kahdella kielellä. Mutta sitten on perinnäisiä nimiä, jotka saattavat olla vakiintuneita molempien kieliryhmien käyttöön vain yhdellä kielellä. Ei niitä silloin ryhdytä kääntämään, koska ei se silloin enää viittaa samaan kohteeseen, Onkamo perustelee.

. Niinpä silta Närpiössä on suomenkielisillekin Hundholmeninsilta, samoin kuin Ruuhijärventie Espoossa on ruotsinkielisille Ruuhijärvivägen. Se voi kuulostaa sekakieliseltä, mutta siitä ei ole Onkamon mukaan kysymys.

. Joissakin tilanteissa perinnäinen nimi haluttaisiin muuttaa joksikin muuksi kuin se on. Näin voi olla esimerkiksi markkinointisyistä, jos jollakin matkailukohteella on jotenkin ruma nimi.

. – Periaatteessa kenelläkään ei ole oikeutta suunnitellusti muuttaa perinnäistä paikannimeä. Lähtökohta on aina se, että perinnäisiä nimiä ei muuteta. Jos joku nimi kuulostaa nykykielessä hävyttömältä, se ei oikeuta muutokseen. Esimerkiksi nimi Paskalampi on kuulunut entisaikaan arkisanastoon, eikä sitä silloin ole koettu alatyyliseksi, Onkamo sanoo.

. Kotuksella velvollisuus suojella nimiä Kotuksen kielenhuolto-osaston nimistönhuoltajat toimivat yhteistyössä Maanmittauslaitoksen kartantekijöiden kanssa.

Jos jonkin paikan nimeä ollaan muuttamassa karttaan, nimistönhuoltajat soittavat paikallisille asukkaille ja selvittävät vielä, mikä on paikallisten ihmisten kohteesta käyttämä nimi. Jos muutoksia tehdään, ne siis tapahtuvat yleensä hyvin hitaasti. Karttaan merkityn nimen täytyy olla aidosti myös paikallisen väestön käytössä.

. – Ei meillä Kotuksessa ole päätösvaltaa nimiasioissa, mutta meillä on asiantuntemusta perinnäisistä paikannimistä ja velvollisuus suojella niitä. Meidän on myös huolehdittava siitä, että paikannimet ja niiden käyttö tukevat yhteiskunnan toimivuutta. Paikannimien kirjoitusasuista päätämme itse oikeinkirjoitussuositusten mukaan, Onkamo sanoo.

Fri, 5/20

Kirjaudu sisään

Fri, 5/20

Suomesta puuttuu paikannimilaki, se selkiyttäisi Närpiön siltakiistan kaltaisia tilanteita

Jaa artikkeli

Haluatko lukea artikkelin?

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

Katuosoitteet

Puhelin