Supon tekemien turvallisuusselvitysten määrä on kasvussa – Oman osansa tekee Euroopan muuttunut turvallisuustilanne

Suojelupoliisi tekee vuosittain noin 90 000 turvallisuusselvitystä. Määrä on noussut viime vuosien aikana. Vuonna 2016 turvallisuusselvityksiä tehtiin noin 60 000. Turvallisuusselvitysten tarkoitus on estää Suomen turvallisuuden kannalta olennaisten tietojen päätyminen vääriin käsiin.

Supon turvallisuusselvityksistä vastaavan osastopäällikön Ilkka Hanskin mukaan kasvaneisiin selvitysmääriin on useita syitä.

– Turvallisuusselvityslainsäädäntöä on uusittu. Nyt turvallisuusselvitykset ovat määräaikaisia, ne ovat voimassa viisi vuotta, jonka jälkeen en voidaan uusia. Myös EU:n ilmailuturvallisuusasetus on lisännyt tehtävien selvitysten määrää, esimerkiksi lentokentillä työskentelevistä tehdään aiempaa enemmän selvityksiä. Lisäksi organisaatiot ovat havainneet, että turvallisuusselvityksillä on merkitystä.

Hanski toteaa, että Venäjän hyökkäys Ukrainaan on muuttanut koko Euroopan turvallisuustilannetta.

– Tehtävät turvallisuusselvitykset ovat hyvä keino reagoida muuttuneeseen tilanteeseen. Suomessa voimassa olevien selvitysten kattavuus on hyvä, on paljon voimassa olevia selvityksiä. Mutta luonnollisesti muuttunut turvallisuustilanne lisää turvallisuusselvitysten merkittävyyttä.

. Palvelu toimii normaalitahdilla Kasvaneista turvallisuusselvitysmääristä ja koronatilanteen aiheuttamista haasteista huolimatta turvallisuusselvityksiä on Suojelupoliisissa tehty normaalilla tahdilla.

– Menetelmää on kehitetty vuodesta 2016. Ja vaikka selvitystä varten tutkimus tehdään tarkemmin, on aikataulu saatu pidettyä, Hanski toteaa.

Supon palvelulupauksen mukaan turvallisuusselvitys tehdään 35 arkipäivässä, eli pisimmillään seitsemässä viikossa. Käytännössä turvallisuusselvitys saadaan kuitenkin useimmissa tapauksissa valmiiksi nopeammin.

– Perusmuotoiset turvallisuusselvitykset saadaan tehtyä keskimäärin 11 arkipäivässä, suppeat kuudessa, Hanski toteaa.

Suppea turvallisuusselvitys perustuu pääosin poliisin tietoihin. Perusmuotoisessa käydään läpi myös tiedustelurekisterit Supossa ja rikostiedustelurekisteri keskusrikospoliisissa ja mahdollisesti myös luottotiedot. Myös ulkomaansidonnaisuudet voidaan selvittää.

Laajoja turvallisuusselvityksiä tehdään huomattavasti vähemmän, noin tuhat vuodessa. Niissä saatetaan tutkia myös kohdehenkilön läheiset sekä aina taloudellinen tilanne tarkemmin ja sidonnaisuudet ulkomaille.

– Niissä selvitetään esimerkiksi mahdollisuus siihen, onko vieraalla valtiolla mahdollisuutta painostaa tutkittavaa henkilöä.

. Puolet julkisiin tehtäviin Noin puolet turvallisuusselvityksistä tehdään julkisissa tehtävissä työskenteleville, puolet yksityissektorille. Myös yritysten turvallisuutta selvitetään.

– Yksityissektorilla turvallisuusselvityksiä tehdään esimerkiksi tilanteissa, joissa rekrytoitava on tekemisissä salassa pidettävien tuotekehitystietojen kanssa. Myös kriittisen infran, esimerkiksi ydinvoimaloiden kanssa tekemisissä olevien henkilöiden taustoista voidaan tehdä selvitys, Hanski sanoo.

Jos henkilöstä tai yrityksestä tehdään selvitys, tulee siihen aina antaa lupa. Kenenkään taustoja ei tutkita ilman sitä.

Tue, 8/9

Kirjaudu sisään

Tue, 8/9

Supon tekemien turvallisuusselvitysten määrä on kasvussa – Oman osansa tekee Euroopan muuttunut turvallisuustilanne

Jaa artikkeli

Haluatko lukea artikkelin?

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

Katuosoitteet

Puhelin