"Suurin koetinkivi ei ole, haetaanko jäsenyyttä vaan koska sitä haetaan" – Mikko Savola ratkaisi Nato-kantansa

Keskustan kansanedustaja Mikko Savola (kesk.) on tehnyt päätöksensä. Turvallisuusympäristön pysyvä muutos ja Venäjä-suhteiden pohjan putoaminen vahvistivat hänen kantansa tukea Suomen Nato-jäsenyyden hakemista.

– Venäjään ei voi luottaa, eikä sen käyttäytymistä voi perustaa puheiden varaan. Tällä hetkellä Venäjä on arvaamaton maa, Savola sanoo.

Suomen turvallisuus on pysynyt keskusteluissa koko vaalikauden ajan. Päätökset Hornetit korvaavista F-35-hävittäjistä tehtiin joulukuussa, ja myös merivoimien kalustoa ollaan uusimassa. Tiistain kehysriihessä syntyi linjauksia maavoimien hankinnoista. Savola pitää ratkaisuja keskeisinä Suomen turvallisuuden kannalta.

– Reilu kymmenen vuotta sitten [ Jyrki ] Kataisen hallitus laittoi puolustusvoimat suurimmalle leikkauslistalle, mitä on ollut. Silloin meni muun muassa Kauhavan Lentosotakoulu. Nyt analyysi siitä, mitä tarvitaan, on aivan eri, ja hyvä niin, Savola toteaa.

Savola pitää kansallista puolustuskykyä perusasiana, joka on pidettävä vahvana. Hän mainitsee usein toistetut elementit eli yleisen asevelvollisuuden, koulutetun reservin, koko maan puolustamisen.

– Näiden lisäksi puolustuskyky pohjautuu vahvoihin kumppanuuksiin. Ollaan Naton edistyksellinen kumppani, ollaan ytimessä kehittämässä EU-yhteistyötä, ollaan mukana pohjoismaisessa yhteistyössä ja brittivetoisessa Jef-yhteistyössä, Savola listaa.

. Suomi koetaan osaksi Nato-perhettä Presidentti ja valtioneuvosto valmistelevat parhaillaan selontekoa Suomen turvallisuustilanteesta. Selonteko on tulossa eduskuntaan heti pääsiäisen jälkeen, ja Savolan mukaan se koskettaa lähes kaikkia valiokuntia.

– Mietintö tehdään ulkoasiainvaliokunnassa, jolle muut valiokunnat antavat lausuntonsa. Johtopäätökset saataneen valmiiksi toukokuussa, hän sanoo.

Mahdollista on, että Natosta tehdään vielä toinen selonteko jopa samanaikaisesti nyt meneillään olevan työn kanssa, tai pian sen valmistumisen jälkeen. Päätöksiä ei Savolan mukaan ole kuitenkaan vielä tehty.

. – Nato-jäsenyyden suhteen on oltava erittäin päättäväinen ja looginen. Suurin koetinkivi ei ole se, haetaanko jäsenyyttä, vaan suurempi on se, koska jäsenyyttä haetaan, hän huomauttaa.

. Suomeen suhtaudutaan myönteisesti. Olemme hoitaneet tonttimme esimerkillisesti ja meidät koetaan osaksi samaa perhettä. Mikko Savola . Naton huippukokous on koolla Madridissa kesäkuun lopussa. Savolan mukaan se voisi olla ajankohta, jolloin neuvottelut Suomen ja mahdollisesti myös Ruotsin jäsenyydestä alkavat virallisesti.

– Mikäli maat ovat siinä pisteessä, että se on mahdollista. Hyvä olisi, että hakemus olisi silloin sisällä, hän sanoo.

Toukokuussa on koolla Naton parlamentaarinen yleiskokous, jonka fokuksen Savola uskoo olevan Suomen ja Ruotsin mahdollisessa jäsenyydessä.

. – Suomeen suhtaudutaan myönteisesti. Olemme hoitaneet tonttimme esimerkillisesti, ja meidät koetaan osaksi samaa perhettä, Suomen valtuuskunnan varapuheenjohtaja toteaa.

Savola muistuttaa, ettei jäsenyys Natossa poista kansallisen puolustuskyvyn tarvetta. Hän on havainnut julkisuudessa olettamuksia, joiden mukaan Naton jäsenenä voisimme vain olla.

– Entistä tiukemmin on pidettävä kiinni asevelvollisuudesta ja reserviläisistä. Itse me joka tapauksessa vastaamme omasta puolustuksestamme, Savola korostaa.

. Yksi Suomen suurimmista päätöksistä Savola kuuluu eduskunnan ulkoasiainvaliokuntaan ja vetää Keskustan ulko- ja turvallisuuspoliittista työryhmää. Ryhmä oli koolla viimeksi tiistaina, ja silloin sovittiin juoksutus, jolla puolueen ulko- ja turvallisuuspoliittinen ohjelma päivitetään. Syksyllä hyväksytty ohjelma on jo päivityksen tarpeessa.

– Puolueessa on käyty keskustelua koko alkukevät, on kuultu asiantuntijoita ja jokainen edustaja on voinut muodostaa kantansa asiaan, Savola toteaa.

. Viikonlopun puoluevaltuustossa Vaasassa keskustelun painopiste on ulko- ja turvallisuuspolitiikassa. Savola pitää tärkeänä, että puheenjohtaja Annika Saarikko saa valtuustolta mandaatin tarvittaville ratkaisuille.

– Omalta osaltani aion edistää Suomen turvallisuuden kannalta kestävintä ratkaisua ja uskon sen olevan puolustusliiton jäsenyyden hakeminen, hän sanoo.

Savola pitää Suomen Nato-ratkaisua yhtenä itsenäistymisen jälkeisistä suurista kysymyksistä.

– Mihin päädytäänkin, on se ratkaisu hamaan tulevaisuuteen. Jokaisen päättäjän pitää ymmärtää, miten iso päätös on kyseessä, ja siksi tivaaminen kyllä/ei-kannasta ei ole kestävää. Pitää oikeasti miettiä perusteet ja se, mihin me sitoudumme.

Tue, 5/17

Kirjaudu sisään

Tue, 5/17

"Suurin koetinkivi ei ole, haetaanko jäsenyyttä vaan koska sitä haetaan" – Mikko Savola ratkaisi Nato-kantansa

Jaa artikkeli

Haluatko lukea artikkelin?

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

Katuosoitteet

Puhelin