Tällaisena muu Suomi näkee Vaasan – Yksi asia elää yhä vahvana mielikuvana

Vaasan kaupunki on julkistanut imagotutkimuksensa tulokset.

. Nyt toisen kerran järjestetyn tutkimuksen tulokset osoittavat, että mielikuvien muuttaminen on hidasta työtä.

Tiedotteen mukaan Vaasan yleinen tunnettuus oli pysynyt lähes samana kuin edellisessä tutkimuksessa, eli 12 prosenttia vastaajista arvioi tuntevansa Vaasan hyvin. Ruotsinkielisten keskuudessa Vaasa tunnetaan paremmin, siellä prosenttiluku oli 34.

Spontaaneina, yleisimpinä mielikuvina Vaasasta tulee edelleen mieleen meri, kaksikielisyys ja ruotsinkielisyys, Wasalandia ja Tropiclandia sekä aurinko ja idyllisyys.

Edellinen ja ensimmäinen imagotutkimus tehtiin 2019, siinä kaupungin tunnettuusprosentti oli 11.

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, kuinka hyvin Vaasa tunnetaan muualla Suomessa, minkälainen imago Vaasalla on tällä hetkellä ja kuinka houkuttelevana asuinpaikkana Vaasa koetaan. Samalla selvitettiin Vaasan houkuttelevuutta lomakohteena.

Aikanaan vahvaa markkinointia tehnyt, 2015 lopettanut Wasalandia elää yhä vahvasti ihmisten mielikuvissa.

– Toisaalta mielikuvissa on mukana paljon asioita, jotka kuvaavat hyvin tämän päivän Vaasaa, kuten meri, aurinko, kauneus ja idyllisyys, kaupungin viestintä- ja markkinointijohtaja Leena Forsén muistuttaa tiedotteessa.

Koska ruotsinkielinen väestö tuntee Vaasan jo paremmin, on kaupungin valtakunnallisessa markkinoinnissa panostettu suomenkielisten tavoittamiseen.

– Ilahduttavaa onkin, että Vaasa-tuntemus oli vahvistunut erityisesti alle 25-vuotiaiden keskuudessa. Tutkimuksen mukaan Vaasa koetaan myös houkuttelevana opiskelukaupunkina, Forsén kertoo.

. Ruotsinkielinen maine on vahva Kaikista työssäkäyvistä vastaajista joka kymmenes voisi harkita muuttoa Vaasaan töiden perässä, ja kasvua vuoteen 2019 oli kaksi prosenttia. Eniten Vaasa houkuttelee alle 25-vuotiaita.

Tutkimuksen mukaan Vaasaa pidetään vahvasti kaksikielisenä tai ruotsinkielisenä kaupunkina. Enemmistö vastaajista, eli 71 prosenttia kokee Vaasan ennen kaikkea kaksikieliseksi kaupungiksi. Vastaajista 14 prosenttia pitää Vaasaa ensisijaisesti ruotsinkielisenä kaupunkina, heistä 40 prosenttia koki kieliasian positiivisena tai neutraalina ja 60 prosenttia koki ruotsinkielisyyden vaikuttavan muuttohalukkuuteen negatiivisesti.

Meren ohella energia ja onnellisuus osattiin tutkimuksen mukaan liittää hyvin Vaasaan.

– Onnellisuus oli noussut yhtä tunnetuksi kuin energia.

Lopuksi Forsén muistuttaa, että jokainen yritys, organisaatio, yhteisö ja myös jokainen paikallinen kertoo omaa tarinaa kotiseudustaan.

– Voimme kaikki vaikuttaa siihen, minkälainen mielikuva Vaasasta muodostuu muille ihmisille.

Kirjaudu sisään

Tällaisena muu Suomi näkee Vaasan – Yksi asia elää yhä vahvana mielikuvana

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje