Törnävälle irtosi lähes 3 miljoonan lisämääräraha – Kirkkokadulle mielivät sedulaiset joutuvat odottamaan oikeuden päätöstä väistötiloissa

Aluksi maakunnan toisen asteen tuleville opiskelijoille on kerrottava hyvät uutiset.

Seinäjoen koulutuskuntayhtymä investoi uusiin oppimisympäristöihin yhteensä 90 miljoonaa euroa vuosina 2016–2025.

Kuntayhtymän rehtori, johtaja Pasi Artikainen pitää edellisen yhtymävaltuuston aikana tehtyjä investointipäätöksiä Sedun rakennushankkeista onnistuneina, vaikka maailmantalous tuo mutkia matkaan.

Samalla on voitu ennakoida tulevien ikäluokkien laskevia opiskelijamääriä tekemällä tehokkaita ja aikaisempaa pienempiä yhteiskampuksia maakuntalukioiden kanssa.

Toisaalta on jouduttu myös pakon edessä tekemään uutta ja purkamaan vanhoiksi käyneiden opiskelutilojen sisäilmaongelmien takia.

. Kirkkokatu kymppi puheenaiheena Yhtymävaltuuston seminaarissa puitiin kattavasti Sedun suurimman uudiskampuksen, Kirkkokatu kympin, tilannetta.

Yhteensä 2 000 opiskelijan ja henkilökunnan tarpeisiin tulevaa jättikampusta piti päästä rakentamaan Seinäjoen keskustan paraatipaikalle jo lokakuussa 2021.

Etelä-Pohjanmaan kotiseutu- ja museoyhdistys ry:n rakennusperintötyöryhmä teki kuitenkin Vaasan hallinto-oikeuteen kesäkuussa 2021 valituksen Seinäjoen kaavoitusjohtajan poikkeamislupapäätöksestä.

Seinäjoen kaupungin vastine ja Sedun selitys on toimitettu hallinto-oikeuteen, mutta päätös on jo nyt venynyt vuodesta puoleentoista.

Aikaisintaan hallinto-oikeuden ratkaisua on lupa odottaa tämän vuoden lopulla. Silloinkin kyse on arvioidusta aikataulusta.

Rakennuslupapäätöksen ehtona on, että rakennustöitä ei saa Sedun omalla tontilla aloittaa ennen kuin poikkeamislupapäätös saa lainvoiman.

. Urakkatarjousten voimassaoloaikaa on jo kertaalleen neuvotellen jatkettu ensi kuun loppuun. Yhtymävaltuuston siunaama investointimääräraha on 25 miljoonaa 630 tuhatta euroa.

Jos hallinto-oikeuden päätös on Sedulle myönteinen, urakkatarjousten voimassaoloaikaa pyritään jatkamaan vuoden 2023 kesäkuun loppuun saakka.

Yhtymävaltuutettu Johannes Karhu (kesk.) kysyi onko urakkatarjous sidottu rakennuskustannusindeksiin.

– Hankintalaki lähtee siitä, että urakkasopimukset tulee tehdä niillä hinnoilla, mitkä silloin ovat olleet tarjottuina, Sedun tekninen johtaja Matti Yli-Lahti selvitti.

Teknisen johtajan mukaan urakoitsijalla on silti mahdollisuus edelleen vetäytyä.

– Siksi jokaisesta urakka-alueesta on tehty oma päätöksensä. Jos joku yksittäinen urakoitsija päättää vetäytyä, se kilpailutetaan uudelleen. Vielä on menty hyvässä yhteishengessä eteenpäin, Yli-Lahti vakuuttelee.

Valituksella tehdään yhtymävaltuutettu Erkki Valtamäen (ps.) mielestä hallaa paitsi Seinäjoen kaupungille koko maakunnalle.

. Väistötiloja on kohennettu Pahimmassa tapauksessa jättikampuksen rakentamisen aloitus siirtyy yhä, jos valituksen tehnyt yhdistys haluaa ja saa jatkovalitusluvan korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

Yli-Lahti tiesi, että valituksen käsittelijä on hallinto-oikeudessa ehtinyt kertaalleen myös vaihtua.

– He ovat kertoneet, että kaksi asiaa on jonossa ennen meitä.

Valtuutettu Karhu tiedusteli myös, olisiko Suupohjantien väistötiloja mahdollista ostaa Keskolta ja tehdä entisen K-Citymarketin tiloihin pysyvä kampus.

Yli-Lahti kuitenkin arvioi, että kaavamuutoksessa kestäisi vuosia, sillä aluetta ei ole kaavoitettu oppimisympäristöksi, vaan se on tällä hetkellä liikerakennusten korttelialue, jolle saa sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikön.

Yli-Lahti ei ole niinkään huolissaan Keskon vuokralaisena olosta, vaan siitä, että pitkittynyt rakentamisprosessi nostaa uuden kampuksen rakentamiskustannuksia huomattavasti.

Suupohjantien väistötilojen välttämättömiin muutostöihin on investoitu jo kaksi miljoonaa euroa.

Melua on torjuttu rakentamalla käytävän väliseiniä ylös saakka ja tekemällä luokkatiloihin alakattoja. Sekä Artikainen että Yli-Lahti sanovat väistötilojen ihmisten olevan tyytyväisiä parannustöihin.

. Tiukkaa rahasta ja nuorista Artikainen nosti esiin, miten korkojen nousu aiheuttaa lisämenoja. Vaikka lainaa ei tällä hetkellä rasitteena ole, tulevat isot investoinnit edellyttävät lainanottoa.

Sedun huippulukemissa oleva 82,7 prosentin omavaraisuusaste laskee tulevina vuosina lainanoton jälkeen.

Sedun talousjohtaja Arja Ylitalo näytti, miten koulutuskuntayhtymän taseeseen on kertynyt ylijäämää peräti yli 28 miljoonaa euroa, joka toimii vielä toistaiseksi puskurina taloudellisesti haasteellisiin lähivuosiin.

Myös ammatilliseen koulutuksen rahoitusjärjestelmään vuodesta 2025 alkaen kaavaillut lakimuutokset jättävät ilmaan paljon kysymysmerkkejä.

Vaikka lain etenemisestä ei ole vielä takeita, Artikainen ainakin uskoo, että tulevaisuudessa valtionosuudet määrittyvät tiukasti oppivelvollisten pääluvun mukaan.

Edessä on siis kamppailua opiskelijoista eri opinahjojen mutta myös maakuntien kesken. Etelä-Pohjanmaalla ikäluokat alkavat laskea vuonna 2012 syntyneiden lasten määrästä alkaen.

Irene Turenius (kesk.) piti ensiarvoisen tärkeänä, että kunnat miettivät omaa vetovoimaansa, sillä nuoret eivät tule tai pysy pelkästään toimivien luokkatilojen perässä.

Myös vapaa-ajan- ja kulttuuritarjonnan on oltava kunnossa. Eikä maakunnan henkisen, nykyistä sallivamman ja monimuotoisemman ilmapiirin merkitystäkään kannata vähätellä aivovuodon pelossa.

. Myös Ähtäri uudelleen pöydälle Kirkkokadun lisäksi valtuutettuja huolestutti Ähtärin kampuksen viivästyminen.

Ähtärissä tilat suunnitellaan Sedun ja lukion tarpeisiin, kuten on tehty aiemmin muun muassa Lapualla ja Kurikassa.

Yhtymähallitus päätti heinäkuussa palauttaa hankkeen uudelleen suunniteltavaksi, koska rakentamisen kokonaisinvestoinnit nousivat yli 19 miljoonaan euroon, eli lähes viisi miljoonaa euroa ja 34,5 prosenttia yli investointimäärärahan.

Alkuperäisestä 14, 3 miljoonan euron investointimäärärahasta kuntayhtymän osuus on 12,7 miljoonaa.

Yli-Lahden mukaan kustannusten nousulle ei voi antaa periksi ja jotain täytyy yrittää tehdä, vaikka maailmantilanne ja sota Euroopassa on nostanut rakentamiskustannuksia huomattavasti.

Kampukseen uudelleensuunnittelua ennen on tarkoitus käydä läpi Ähtäriin tuleva koulutustarjonta ja sovittaa tarvittava tilamäärä tulevien koulutuspaikkojen määrään.

Tällä hetkellä Ähtärissä opiskellaan kahdella pienellä kampuksella muun muassa metsäalan perustutkintoja, puutarha-, rakennus- ja matkailualaa, kone- ja tuotantotekniikkaa, ravintola- ja catering-alaa, sosiaali- ja terveysalaa ja sähkö- ja automaatioalaa.

. Ähtäriläisvaltuutettu ja kansanedustaja Mikko Savola (kesk.) kysyi, onko realistista, että rakentamaan päästään ensi keväänä.

Yli-Lahden mukaan hankkeen kokoluokka ennakoi, että aikaa kuluu minimissään yhdeksän kuukautta. Jos kuntayhtymän hallitus tekee syyskuussa päätöksen, mitä tutkintoja kampuksella opetetaan, sen jälkeen alkaa uusien tilasuunnitelmien teko.

Jos rakennusmassasta saadaan nipistettyä vielä pois 800 neliötä, laskee se kustannuksia arviolta 1,5-2 miljoonaa euroa, tekninen johtaja arvioi.

– Jos rakentaminen siirtyy vuodella rakennuskustannukset nousevat varmuudella noin 5 prosentilla ja tilasuunnittelusta tulee lisäkustannuksia.

Yli-Lahti ennakoi, että Ähtärissä joudutaan tekemään myös arkkitehtoonisia ja rakenteellisia yksinkertaistuksia edelliseen suunnitelmaan verrattuna.

Mikäli Tuomarniemessä päädytään purkamaan kolme jo tyhjillään olevaa koulutustilaa Sedun omana työnä, aikataulussa voidaan vielä kiriä kiinni viitisen kuukautta.

– Silloin uudisrakentamaan voisi päästä voisi päästä kevätkesällä 2023, mutta kaiken pitää mennä sujuvasti.

Ähtärissä purkulupapäätökset ovat lainvoimaisia. Rakennuslupa haetaan uudelleen suunnitelmapäivityksen jälkeen.

. Lisämääräraha meni läpi Seminaarin jälkeen yhtymävaltuusto hyväksyi 2,9 miljoonan euron lisämäärärahan, joka tarvitaan Törnäväntiellä ensimmäisen urakkavaiheen loppuun saattamiseksi, toiseen urakkavaiheeseen liittyvän A-rakennuksen laajentamiseksi sekä F-rakennuksen osittaiseen tiivistyskorjaukseen

Törnäväntien kokonaisinvestointimääräraha kasvaa 16,4 miljoonaan euroon.

Lisämääräraha kohdentuu taloussuunnitelmavuosille 2023–2024, eikä aiheuta muutosta kuluvan vuoden talousarvioon.

. Törnäväntien toisessa urakkavaiheessa puretaan vanha A-rakennus ja ravintokeskus, ja tehdään aikaisempaa kompaktimpi uudisrakennus entisen Törnävä-salikiinteistön kylkeen.

Törnäväntiellä on jo tiivistetty kampusta ja parannettu alueen liikenneturvallisuutta purkamalla huoltoasemarakennus sekä B-rakennus. Ykkösvaihe on niellyt 4,9 miljoonaa euroa.

Törnävä-Sali muutettiin jo ennen pandemiaa sähkö- ja automaatioalan käyttöön kahdella miljoonalla eurolla.

Kirjaudu sisään

Törnävälle irtosi lähes 3 miljoonan lisämääräraha – Kirkkokadulle mielivät sedulaiset joutuvat odottamaan oikeuden päätöstä väistötiloissa

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje