Taimitarhalla pelätään, milloin turpeen käyttö kasvualustana loppuu – Ratkaisu saattaa olla lähempänä kuin luullaan

Mellanå Plantin taimitarhalla Kristiinankaupungin Dagsmarkissa on oltu jo vuosia huolissaan kasvuturpeen käytön mahdollisesta loppumisesta puuntaimien kasvualustana.

. – Kyllähän tutkijat ovat kokeilleet kaikenlaista, mutta ne ovat aika paljon kalliimpia, eikä mitään patenttiratkaisua vielä ole. Odotan hiukan kauhulla sitä päivää, kun turvetta ei enää saa, sillä se on metsäpuuntaimille sopivan hapanta. Tosin juuri nyt näyttää siltä, ettei se ihan vuodessa eikä kahdessa lopu, kertoo toimitusjohtaja Rainer Bodman .

. Yhtiö tuottaa noin kymmenen prosenttia Suomen metsäpuiden taimista, mikä on noin 20 miljoonaa tainta vuodessa. Ne kasvatetaan turvepaakuissa ja myydään metsänhoitoyhdistyksille ja metsäyhtiöille.

Bodman epäilee, että kun ajat tästä normalisoituvat, turpeenkäyttöä ajetaan taas täysillä alas entiseen malliin.

. – Jollakin aikavälillä turpeessa ei varmaan kasvateta mitään, ja kaikista fossiilista polttoaineista ja erilaisesta luonnonkäytöstä pyritään ilmeisesti kokonaan eroon.

. Sekoitus puukuitua ja suobiomassaa Ratkaisu saattaa kuitenkin olla lähempänä kuin luullaan, sillä kasvualustayritys Biolan avasi syksyllä Euraan biokuitutehtaan, jossa valmistetaan turvetta korvaavia eläinkuivikkeita ja kasvualustoja. Raaka-aineina ovat puukuitu ja suobiomassa, joita voidaan sekoittaa keskenään.

Tällä hetkellä tehdas tekee pieniä kaupallisia eriä, mutta esimerkiksi metsätaimitarhat voivat olla sille jatkossa iso asiakas.

– Olisihan se hieno kiertotalousesimerkki, jos suomalaisessa puukuidussa voitaisiin kasvattaa metsiin uusia taimia, kertoo tuotekehitysjohtaja Hannamaija Fontell Biolanilta.

. Puukuidun raaka-aine on mäntyselluhake eli sahan kuoreton sivuvirtahake. Suobiomassa on esimerkiksi ojitetun entisen suon tai huonosti kasvavan suometsän pintakerrosta. Se sisältää sammalet, mutta myös kaikki varvut ja muut.

Suobiomassan keruu on oma juttunsa.

. – Meillä on siihen liittyen menossa EU:n vihreän siirtymän rahoista rahoitettu hanke, jossa kehitämme tapoja kerätä suobiomassaa siten, että keruu tukee uusiutumista mahdollisimman hyvin. Samalla tutkimme rahkasammalien viljelymahdollisuuksia käytöstä poistuvilla turvetuotantoalueilla. Tutkimuspartnerinamme on Itä-Suomen yliopiston suoekologian laitos, Fontell kertoo.

. Meneillään kokeet broilerkuivikkeista Ensimmäiset kokeet metsätaimien kasvualustoista Biolan teki vuosi sitten Luonnonvarakeskuksen (Luke) metsätaimien tutkimustaimitarhalla Suonenjoella. Sen jälkeen testattavana on ollut erilaisia seoksia. Luken metsätaimipuoli on ollut asiassa hyvin aktiivinen.

. Tällä hetkellä Suonenjoella testataan Kauppapuutarhaliiton vetämässä hankkeessa seoksia muista turvetta korvaavista kasvualustamateriaaleista.

– Testejä tehdään esimerkiksi monenlaisilla kasvihuonetuotannon kasveilla, Fontell toteaa.

. Euran laitoksen tavoitteena on nostaa tuotanto muutaman vuoden sisällä samalle tasolle kuin on Biolanin turvetuotanto tällä hetkellä. Määriä nostetaan, kun kuiduille saadaan asiakkaita ja käyttökohteita.

– Olemme jo tänä keväänä tuoneet markkinoille turpeettoman puutarhamullan, jossa käytämme näitä jakeita kompostin mukana. Eläinkuivikekokeita olemme tehneet jo vuodesta 2021. Tällä hetkellä on menossa broilerkuivikekokeita, ja tulokset ovat lupaavia. Eli kasvualustojen lisäksi näyttää siltä, että kuidut soveltuvat monenlaisiin käyttökohteisiin ja seoksiin, Fontell sanoo.

. Kasvuturve kytköksissä polttoturpeeseen Kasvuturpeen saannin ongelma liittyy siihen, että jos energiakäyttöön tarkoitetun polttoturpeen nosto loppuu, loppuu kasvuturvekin.

– Kasvuturvehan on yleensä sitä nevan pintaturvetta, ja polttoturve on syvempänä alla. Jos otetaan vain päältä kasvuturvetta, ei se kannata, koska kasvuturpeen määrä on loppujen lopuksi niin vähäinen, Bodman tietää.

. Mellanån kasvattamista taimista hiukan yli puolet on kuusta, 40 prosenttia mäntyä ja loput koivua ja lehtikuusta.

– Männyn ja koivun kysyntä kasvaa, ja kuusi hiukan hiipuu etenkin etelässä. Kirjanpainajatuhot on yksi syy. Kuusi on myös puu, joka kärsii eniten siitä, kun maa ei enää jäädy ja tuulet lisääntyy. Se kaatuu helpommin, Bodman sanoo.

Kirjaudu sisään

Taimitarhalla pelätään, milloin turpeen käyttö kasvualustana loppuu – Ratkaisu saattaa olla lähempänä kuin luullaan

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje