Minimiverokanta hillitsisi suuryritysten verosuunnittelua, uskovat suomalaisprofessori ja EK:n verojohtaja – Suomi voi hyötyä G7-maiden esityksestä

HELSINKI, LONTOO, BERLIINI

Suomi voi hyötyä tuoreesta ehdotuksesta minimiyritysveroksi, mutta Suomen kannattaa selvittää asia itse, eikä nojata vain kansainvälisiin arvioihin.

Näin arvioi Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) verojohtaja Anita Isomaa sen jälkeen, kun G7-maiden valtiovarainministerit ilmoittivat tänään päässeensä sopuun maailmanlaajuisesta yritysverominimistä. Ehdotuksen mukaan maat sitoutuisivat vähintään 15 prosentin yritysveroon.

–  Tämä minimivero on oikeastaan viimeinen osa jo vuodesta 2013 jatkunutta kansainvälistä veroyhteistyötä, jonka tavoitteena on ollut estää voitonsiirto matalan verotuksen valtioihin, Isomaa sanoo STT:lle.

Maailmanlaajuinen yritysverosopimus tarkoittaisi myös sitä, että maailman suurimpia yrityksiä voitaisiin verottaa sen mukaan, missä maassa ne ovat liikevaihtonsa tehneet, eikä vain sen mukaan, missä ne ovat kirjoilla. Toimien taustalla on Isomaan mukaan ollut valtioiden halu vastata aggressiiviseen verosuunnitteluun. Sen puitteissa on parannettu veroviranomaisten tiedonvaihtoa.

Minimiverokannan taustalla olisi Isomaan mukaan yhteistyöjärjestö OECD:n valmistelema mekanismi, jonka käyttöönotosta ja verokannasta poliitikot ovat voineet päättää.

–  Jos yritys maksaa jossain toimintavaltiossa vähemmän veroa kuin kotimaassaan, yrityksen kotivaltio saa verottaa miniveron ja matalan veron välisen erotuksen, Isomaa sanoo.

Keskimäärin maailman yritysverot ovat merkittävästi pienentyneet edellisten vuosikymmenten aikana. Washingtonissa toimiva ajatushautomo Tax Foundationin mukaan maailman keskimääräinen yritysverokanta oli vuonna noin 24 prosenttia, kun vuonna 1980 se oli 40 prosenttia.

Ehdotus vaatii laajan hyväksynnän

Vaasan yliopiston yritysverotuksen professori Juha Lindgren näkee G7-maiden sovun minimiverosta ensimmäisenä askeleena kohti sitä, että niin sanottua valtioiden välistä verokilpailua, eli race to the bottom -ilmiötä saadaan kahlittua. Ilmiöllä tarkoitetaan sitä, että valtiot houkuttelevat yrityksiä esimerkiksi muita valtioita matalammalla veroasteella, jolloin kaikki valtiot häviävät. Kohteena ovat kansainväliset suuryritykset.

–  Kun veronkiertoon on pyritty puuttumaan, nämä yhtiöt pyrkivät toisinaan aika aggressiivisestikin hyödyntämään veroasteeltaan matalampia maita. Kyllä minun mielestäni tässä on kysymys race to the bottomin kahlitsemisesta. Jos lyödään pohja viiteentoista, ei ole nollaan menemistä, Lindgren sanoo.

Minimiverokannan asettaminen ei ole kuitenkaan Lindgrenin mukaan läpihuutojuttu, sillä tavoitteen saavuttaminen vaatii G20-maiden hyväksynnän. Ryhmään kuuluu maailman 19 rikkainta maata ja EU, jonka mailla on verosuvereniteetti, eli miniverokannan luominen vaatii kaikkien EU-maiden hyväksynnän.

EU:n sisällä 15 prosentin vero voi herättää myös vastustusta, sillä EU-maista esimerkiksi Irlanti ja Kypros ovat houkutelleet yrityksiä tätä matalammalla yritysverotuksella. Esimerkiksi Irlannin yritysverokanta on tällä hetkellä 12,5 prosenttia. Alhainen yritysvero on tuonut saarelle suurten it-jättien pääkonttoreita.

Kysymysmerkki on myös se, miten esimerkiksi G7-foorumin ulkopuoliset Venäjä ja Kiina suhtautuvat ajatukseen.

–  Nämä ovat hyvin monimutkaisia kysymyksiä, eikä vielä voi sanoa varmaksi sitä, että vero saadaan aikaiseksi.

Globaali vaikutus kymmeniä miljardeja

Isomaan mukaan OECD on arvioinut, että minimiverokanta voi lisätä yhteisöveron tuottoa globaalisti 50–80 miljardin dollarin edestä. Hänen mukaansa on kuitenkin äärimmäisen tärkeää, että Suomi laatii omat kansalliset laskelmat eikä nojaa vain ulkopuolisiin arvioihin.

–  Suomi on vientiin nojaava pieni talous, ja monesti kansainvälisiä verotuksen uudistuksia tehdään isojen, väkirikkaiden valtioiden näkökulmasta, Isomaa perustelee.

Valtiovarainministeriö on laskenut OECD:n oman työkalun perusteella, että pelkkä siirtyminen 15 prosentin globaaliin minimiverotukseen tarkoittaisi Suomen kassaan suoraan vähintään 113 miljoonan euron lisätuloja.

Isomaan mukaan vaikutukset Suomeen eivät välttämättä ole suuria, sillä Suomi ei ole ollut aggressiivinen verokilpailija.

–  Tämä ei välttämättä lisää merkittävästi verotuottoja lyhyellä aikavälillä, ja mahdollisia heijastusvaikutuksia on vaikea arvioida. Voiko tämä lisätä Suomen houkuttelevuutta investointipaikkana vai investoivatko suuret yritykset vastedes mieluummin omaan valtioonsa? Isomaa pohtii.

Suomalaiset yritykset eivät ole juuri olleet hänen tietojensa mukaan asiasta huolestuneita. Ennen kaikkea yritykset ovat pohtineet, lisääkö uudistus jotenkin hallinnollista taakkaa tai voiko se johtaa veroriitoihin.

Yritysveroa kutsutaan Suomessa yhteisöveroksi. Se on osakeyhtiöiden ja muiden yhteisöjen maksama tulovero, jonka määrä on Suomessa 20 prosenttia yhteisön verotettavasta tulosta.

Saarikko: Vielä ei voi sanoa, mikä verotuottovaikutus olisi Suomelle

Valtiovarainministeri Annika Saarikon (kesk.) mukaan vielä ei voida sanoa, mikä maailmanlaajuisen yritysverominimin verotuottovaikutus olisi Suomelle. Hänen mukaansa Suomen verotuottojen kannalta lopputulos riippuu kokonaisuudesta.

–  Minimiverokanta sinällään voisi maltillisesti lisätä verotuloja, mutta kokonaisuus sisältää myös osia, jotka tehtyjen arvioiden mukaan vähentävät Suomen verotuottoja, Saarikko kommentoi lauantaina STT:lle tekstiviestitse.

–  Meille on ollut tärkeää huolehtia myös pienen avotalouden kilpailukyvystä ja mahdollisuudesta toimia houkuttelevana toimintaympäristönä, kun näitä ratkaisuja tehdään, hän jatkoi.

G7-maiden saavuttama sopu liittyy Saarikon mukaan laajaan yritysverotuksen uudistamishankkeeseen, jossa on minimiverotason lisäksi muitakin kysymyksiä. Suomi on kannattanut kansainvälisen ratkaisun löytymistä OECD-tasolla.

–  On siis hyvä, että G7-maat ovat löytäneet tältä osin ratkaisun.

"Huono uutinen veroparatiiseille"

Britannian valtiovarainministeri Rishi Sunak hehkutti tuoreeltaan sopimusta historialliseksi.

Saksan valtiovarainministerin Olaf Scholzin mukaan kyseessä on hyvä uutinen oikeudenmukaisuudelle ja huono uutinen veroparatiiseille.

–  Yritykset eivät voi enää vältellä verovelvollisuuksiaan siirtämällä ovelasti voittonsa vaikeaselkoisten verorakenteiden maihin, Scholz sanoi.

Rikkaiden G7-teollisuusmaiden valtiovarainministerien kaksipäiväinen tapaaminen Britanniassa päättyy tänään. Ensi viikolla Britanniassa tapaavat G7-maiden johtajat.

Ranskan, Saksan, Italian ja Espanjan valtiovarainministerit sanoivat perjantaina Guardianissa ennen neuvotteluiden alkua julkaistussa kirjeessä, että sopimus minimiveroprosentista on saavutettavissa.

–  Tämän oikeudenmukaisemman ja tehokkaamman kansainvälisen verojärjestelmän käyttöönotto oli tärkeää jo ennen tämänhetkistä talouskriisiä, ja se on vielä tärkeämpää, kun siitä tullaan ulos, ministerit kirjoittivat.

Ranskan, Saksan ja Italian lisäksi G7-maihin kuuluvat Yhdysvallat, Britannia, Kanada ja Japani. Guardianissa julkaistussa kirjeessä mukana ollut Espanja sen sijaan ei kuulu G7-maihin.

Lähteenä myös uutistoimisto AFP.

Kommentoi










Luetuimmat talousuutiset
  • Päivä
  • Viikko
  • Kuukausi
Työpaikat Etelä-Pohjanmaa
Työpaikat Pohjanmaa








  • Uutiset
  • Urheilu