Koronakevät runteli pahoin öljy-yhtiöitä ja autoteollisuutta – Shellin tappiot nousivat huhti-kesäkuussa 18,1 miljardiin dollariin

HELSINKI

Koronakriisi on runnellut pahasti öljy-yhtiöitä ja autoteollisuutta lentoyhtiöiden ja matkailun lisäksi. Alojen suuryritykset tekivät huhti-kesäkuussa miljarditappioita.

Pahiten siipeensä on saanut öljy-yhtiö Royal Dutch Shell, jonka tappio paisui vuoden toisella neljänneksellä 18,1 miljardiin dollariin (15,3 miljardiin euroon). Vertailun vuoksi, Suomen suurimman yhtiön Nokian koko liikevaihto oli huhti-kesäkuussa 5,1 miljardia euroa eli kolmasosa Shellin pelkästä liiketappiosta.

–  Öljy-yhtiöillä on kysyntämielessä haastava tilanne, arvioi eläkeyhtiö Ilmarisen osakejohtaja Annika Ekman.

Hänen mukaansa öljy-yhtiöiden tulevaisuutta määrittää se, millä vauhdilla valmistava teollisuus ja lentoyhtiöt toipuvat koronakriisistä.

Shellin lisäksi myös BP teki muhkean liiketappion toisella neljänneksellä. BP:n tappio kohosi 16,8 miljardiin dollariin. Tappioita selittävät osin valtavat alaskirjaukset. Shellillä ne olivat 16,8 miljardia euroa, eivätkä BP:n alaskirjaukset ole sen valoisampaa luettavaa.

Jos alaskirjauksia ei oteta huomioon, Shellin tappio olisi ollut 1,5 miljardia euroa. Vuosi sitten huhti-kesäkuussa Shell teki 3,0 miljardia dollaria ja BP 1,8 miljardia dollaria voittoa.

ExxonMobilen tulos ennen veroja painui toisella neljänneksellä 1,6 miljardia dollaria tappiolle. Vuosi sitten voittoa kertyi 4,6 miljardia dollaria. Chevron raportoi puolestaan tappiokseen 8,3 miljardia dollaria. Viime vuonna voitto kohosi 4,3 miljardiin dollariin.

Autoteollisuudessa Volkswagenin tappiot syvimmät

Myös autoteollisuus on sukeltanut syvälle. Suurista yhtiöistä Volkswagen-konsernin operatiivinen liiketulos sukelsi huhti-kesäkuussa 2,4 miljardia euroa tappiolle. Vuosi sitten VW:n voitto oli 5,1 miljardia euroa. Liikevaihto supistui 41 miljardiin euroon 65 miljardista eurosta.

Autokauppa lähes pysähtyi koronakeväänä Suomessa ja muualla maailmassa. Syviä tappioita ovat kärsineet Volkswagenin lisäksi lukuisat muut autovalmistajat.

General Motorsin nettotulos painui huhti-kesäkuussa 0,8 miljardia dollaria tappiolle. Tulos ropisi alas 132 prosenttia ja liikevaihto 53 prosenttia. Fordin vertailukelpoinen tulos ennen rahoituseriä oli 1,9 miljardia dollaria pakkasella. Vuosi sitten voittoa tuli 1,7 miljardia dollaria.

Renault ja Fiat Chrysler putosivat niin ikään miljarditappioille. Renaultin tulosta painoi kuitenkin eniten syvällä kyntävä japanilainen konserniyhtiö Nissan.

Toyota ja ranskalainen PSA olivat ainoat suuret autovalmistajat, jotka pysyivät hienoisesti plussalla koronakeväänä. Toyotan operatiivinen liiketulos putosi kuitenkin 98 prosenttia ja liikevaihto 40 prosenttia. Citroen-, Peugeot- ja Opel -merkkisiä autoja valmistavan PSA:n vertailukelpoinen liiketulos supistui 35 prosenttia.

Koronakriisi ja suuret investoinnit painoivat

Ekmanin mukaan autoteollisuudessa on kuitenkin käynnistynyt suuri muutos jo ennen koronavirusta.

–  Autoteollisuudessa on lähdetty tutkimaan erilaisia teknologioita, ja taustalla on tietysti yhteinen huoli ilmastonmuutoksesta, Ekman sanoo.

Hänen mukaansa sitoutuminen ilmastonmuutoksen hillintään luo erilaisia tavoitteita autoteollisuudelle. Uusien teknologioiden kuten sähkö- ja polttokennoautojen kehittäminen on muhinut jo pitkään. Kysynnän lasku iski samaan aikaan, kun ne investoivat raskaasti uusiin teknologioihin. Lisäksi Yhdysvaltain ja Kiinan kauppasota vaikutti haitallisesti globaaleihin alihankintaketjuihin.

Ekman arvioi, että korona on vaikuttanut kuitenkin lyhyellä aikavälillä niin, että se on jopa lisännyt yksityisautoilun suhteellista merkitystä ainakin kehittyneissä maissa.

–  Yksityisautoilu on saattanut saada pienen piristysruiskeen, hän sanoo.

Lentoyhtiöt kärsineet suhteellisesti raskaimmin

Lentoyhtiöt ovat kärsineet suhteellisesti raskaimmin koronakriisistä. Yhtiö kuin yhtiö on raportoinut matkustajamäärien supistuneen huhti-kesäkuussa reilusti yli 90 prosenttia vuoden takaisesta. Samalla tappiot ovat nousseet miljardiluokkaan.

Ekmanin mukaan kulurakenteeltaan raskaat lentoyhtiöt reagoivat ensin leikkaamalla kulujaan muun muassa lomautuksin. Sen jälkeen on ollut vuorossa pääomittaminen.

Muun muassa saksalainen Lufthansa sai valtiolta yhdeksän miljardin euron tukipaketin. EU-komissio hyväksyi poikkeuksellisesti valtiontuen, mutta asetti sille ehtoja.

Lufthansan vertailukelpoinen liiketulos sukelsi huhti-kesäkuussa 1,7 miljardia euroa tappiolle oltuaan 754 miljoonaa euroa voitollinen vuosi sitten. Liikevaihto supistui 1,9 miljardiin euroon 9,6 miljardista eurosta.

British Airwaysin ja espanjalaisen Iberian emoyhtiön IAG:n operatiivinen liiketulos painui 1,9 miljardia euroa tappiolle. Liikevaihto romahti 91 prosenttia.

American Airlinesin operatiivinen liiketulos putosi 2,5 miljardia dollaria tappiolle. Vuosi sitten voitto oli 1,2 miljardia dollaria. Liikevaihto supistui 1,6 miljardiin dollariin 12 miljardista dollarista.

Lyhyiden reittien halpayhtiöt toipuvat ensin

Lentoyhtiöiden tilanne on kuitenkin lähtenyt paranemaan yhteiskuntien avautuessa hiljalleen koronarajoituksista.

–  Ensimmäisenä lähtivät toipumaan lyhyitä matkoja lentävät halpalentoyhtiöt, Ekman kertoo.

Hänen mukaansa kuva on kuitenkin muuttumaton mannertenvälisiä reittejä lentävillä yhtiöillä. Esimerkiksi Lufthansa ja British Airways kuuluvat tähän kategoriaan.

Koronakriisin aikana on totuttu tekemään etätöitä. Ekman arvioi, että jokin osuus liikematkustamisesta lentäen katoaa, mutta kasvokkain tapaamisilla on edelleen suuri merkitys.

Kommentoi











Luetuimmat talousuutiset
  • Päivä
  • Viikko
  • Kuukausi
Työpaikat Etelä-Pohjanmaa
Työpaikat Pohjanmaa