Kiinan talous ajoi päin seinää – odotettua rajumpi äkkipysähdys voi antaa myös Suomelle viitteitä siitä, miten rumaa jälkeä koronavirus saa taloudessa aikaan

HELSINKI

Samaan aikaan kun Suomessa seurattiin silmä kovana, suljetaanko koulut ja meneekö koko maa kiinni koronaviruksen edetessä, Kiinasta saatiin lukuja, jotka nostivat ekonomistien hiuksia pystyyn.

Odotukset Kiinan tammi-helmikuun talouskehityksestä olivat valmiiksi matalalla, mutta maan tilastoviranomaisen maanantaina julkaisemat luvut näyttivät paljon pelättyä pahemmilta. Tammi-helmikuun vähittäismyynti romahti noin viidenneksen edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta. Teollisuustuotanto putosi yli 13 prosenttia ja kiinteät investoinnit lähes neljänneksen. Isku olisi vielä rajumpi, jos katsottaisiin vain helmikuun kehitystä. Vielä tammikuussa Kiinan talous toimi verrattain normaalisti, sillä laajat karanteenit otettiin käyttöön vasta tammikuun lopulla.

–  Kyllähän ne ovat hirveitä ne luvut. Isku on ollut paljon isompi kuin kukaan osasi ajatella. Voi melkein sanoa, että se on totaalipysähdys, kuvaa Nordean pääekonomisti Tuuli Koivu.

Koivun mukaan Kiinan kokemuksia voidaan käyttää apuna, kun arvioidaan koronaviruksen vaikutuksia talouteen maailmalla. Myös Suomen Pankki kertoi käyttäneensä tällä viikolla julkaistun Suomen talousennusteen tukena Kiinan alkuvuoden kehitystä kuvaavia tilastoja. Muita taloustilastoja, joissa koronaviruksen vaikutus näkyisi, ei yksinkertaisesti ole vielä juuri saatavilla.

Koronavirus on levinnyt maailmalla niin nopeasti, että kaikkiin ennusteisiin liittyy nyt huomattava määrä epävarmuutta.

–  Omatkin arviot vielä viikon takaa tuntuvat nyt suoraan sanoen naurettavilta, Koivu sanoo viitaten Kiinan talouden kehittymiseen.

Suomessa hallitus kertoo tänään taloustoimista, joilla pyritään pehmentämään koronaviruksen aiheuttamaa shokkia yrityksille. Tässäkin länsimaat seuraavat Kiinan jalanjälkiä.

–  Kiina on ilman muuta näyttänyt suuntaa sille, että pienyrittäjiltä loppuu heti rahat. Kiinankin politiikkatoimet ovat keskittyneet hoitamaan sitä rahoituspuolta, kuten meillä länsimaissa.

Yksityinen kulutus on ollut Kiinan talouskasvun veturi

Kiinan talousjärjestelmä eroaa monin tavoin länsimaista, mutta Euroopassa ja Yhdysvalloissa on otettu käyttöön samankaltaisia eristystoimia, joihin Kiina ryhtyi koronaviruksen torjumiseksi.

Lännessä iskua voi pehmentää se, että meillä vastatoimet eivät ole olleet aivan niin voimakkaita, arvioi vanhempi ekonomisti Riikka Nuutilainen Suomen Pankin siirtymätalouksien tutkimuslaitoksesta.

Toisaalta Kiinan rahoitusmarkkinoilla ei ole nähty vastaavaa turbulenssia kuin euroalueella ja Yhdysvalloissa, koska valtion rooli on Kiinassa suurempi ja se rauhoittaa markkinoiden liikkeitä.

Nuutilainen sanoo yllättyneensä itse siitä, miten pahasti Kiinan vähittäiskauppa romahti alkuvuonna. Tällä on iso merkitys, sillä yksityisen kulutuksen kasvua on pidetty Kiinan talouskasvun veturina.

Kiinassa karanteeneja on alettu vähitellen purkaa, kun uusien koronavirustartuntojen määrä on maassa hiipunut. Ihmisiä on palannut töihin ja tehtaat alkaneet pyöriä, mutta kulutus on pysynyt matalalla. Ostoskeskuksia ja matkustamista vältetään edelleen.

Nordean Koivu sanoo olleensa vielä jokin aika sitten optimistinen siitä, että suurin osa Kiinan talouden sektoreista elpyy nopeasti, kun ihmiset alkavat taas kuluttaa säästöjään.

–  Nyt siellä on merkkejä, että esimerkiksi verkko-ostoksetkaan eivät lisäänny vaan supistuivat tammi-helmikuussa. Olisin kuvitellut, että Kiinassa (aiempi) vahva talouskehitys olisi kannustanut ihmisiä tilaamaan tavaraa verkkokaupoista, kun on linnoittauduttu kotiin.

Nettiostosten tyssääminen saattoi osin johtua tuotanto- tai kuljetusongelmista. Mukana voi kuitenkin olla myös pelkoa ja varautumista, joka viittaisi siihen, että luottamuksen palautuminen vie pidempään.

Kiinan toipumista hidastaa osaltaan se, että ulkoinen kysyntä on nyt hyytynyt, kun koronavirus on levinnyt Kiinan ulkopuolelle.

Kiinan talous voi painua jopa taantumaan tänä vuonna

Kiinan julkaisemien talouslukujen luotettavuuteen liittyy aina epävarmuutta. Ekonomistit yllättyivät siitä, että Kiinan tilastoviranomainen uskalsi ylipäätään julkaista maanantaina niin rumia lukuja.

–  Siinä voi olla taustalla se, että kun näyttää ensin hurjat luvut, sitten nousukin näyttää hienommalle. Toisaalta kaikki ovat nähneet pysähdyksen ympärillään ja olisi ollut kerrassaan naiivia, jos nyt olisi väitetty, että ei tämä missään tunnu, Koivu sanoo.

Toistaiseksi on vaikea arvioida, millaisen jäljen koronavirus jättää Kiinan koko vuoden bruttokansantuotteeseen. Alkuvuoden talouskehityksestä on julkaistu vasta sektorikohtaisia lukuja. Bruttokansantuotteen kehitys on Kiinalle astetta poliittisempi mittari, sillä vahvan kasvun ylläpitäminen on maan johdolle keskeinen tavoite.

Koivu arvioi, että tammi-maaliskuussa Kiinan talous supistuu jopa 15 prosenttia edellisestä vuosineljänneksestä. Koko vuoden talouskasvu voi jäädä nollaan. Pudotus on raju, sillä vielä ennen koronavirusta puhuttiin noin kuuden prosentin kasvuluvuista.

Suomen Pankin Nuutilainen pitää todennäköisenä, että Kiinan talous voi painua jopa taantumaan tänä vuonna.

–  Kiinan paino maailman bruttokansantuotteessa on tällä hetkellä noin yksi viidesosa ja Kiinan talous on viime vuosina kasvanut paljon nopeammin kuin muun maailman. Jos sanotaan, että Kiinan kasvu tippuu kuudesta prosentista negatiiviseksi, sillä on todella iso vaikutus koko maailmantalouden kasvuun.

Vaikutukset tuntuvat lopulta myös Suomessa, mutta koronaviruksen aiheuttama välitön shokki on suomalaisille paljon akuutimpi huolenaihe.

–  Totta kai Kiinasta tulee negatiivisia heijastusvaikutuksia, mutta olen koko ajan sanonut, että jos se tauti tulee tänne, ne vaikutukset mitä Kiinasta tulee, voi kertoa kymmenellä, Koivu summaa.

Kommentoi











Luetuimmat talousuutiset
  • Päivä
  • Viikko
  • Kuukausi