Lentomatkustajien määrä jatkoi nousuaan Finavian lentokentillä – moni lentoasema pyörii silti kannattamattomana

HELSINKI

Yli 26 miljoonaa matkustajaa lensi viime vuonna Finavian lentoasemien kautta. Määrä kasvoi edellisestä vuodesta reilulla neljällä prosentilla. Vuonna 2018 syntyi ennätyksiä, kun matkustajamäärä nousi noin kymmenen prosenttia.

–  Tämä on nyt maltillisempaa kasvua, mutta kokonaisuutena ollaan vuoteen 2019 tyytyväisiä, toteaa STT:lle Finavian lentoasemaverkoston johtaja Jani Jolkkonen.

Lentomatkustajien määrä on kasvanut Suomessa viime vuosikymmeninä muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta liki joka vuosi. Edes kiivaana käynyt ilmastokeskustelu ei ole vähentänyt lentomatkustamisen suosiota – ainakaan vielä.

–  Edelleenkään mitään kovin suurta vaikutusta ei näy lentomatkustamisen määrässä. Uskomme, että tulevaisuudessa vastuullisuuden painoarvo vain korostuu, se ei ole mikään ohimenevä ilmiö.

Jolkkonen korostaa vastuullisuuden olevan tärkeä arvo myös Finavialle.

–  Olemme jo vuosia tehneet työtä sen eteen, että toimintamme on mahdollisimman vastuullista ja ympäristöystävällistä, ja vähentäneet omia päästöjämme. Esimerkiksi kaikki Finavian lentoasemat olivat vuonna 2019 hiilineutraaleja.

Thomas Cookin konkurssi näkyi Lapin matkailijamäärissä

Helsinki-Vantaalla matkustajia oli viime vuonna noin 21,9 miljoonaa ja kasvua liki viisi prosenttia. Muilla suuremmilla lentoasemilla matkustajien määrä kasvoi eniten Turussa, reilut 22 prosenttia.

–  Se on eniten Wizz Airin ansiota, joka on siellä voimakkaasti kasvanut ja avannut uusia yhteyksiä.

Kaikkiaan matkustajia oli Turussa viime vuonna yli 450  000, ja eniten matkoja tehtiin Puolan Gdanskiin.

Matkustajien määrä oli hienoisessa nousussa myös Rovaniemellä. Lapin lentoasemien matkustajamäärä oli yhteensä noin 1,5 miljoonaa.

–  Matkailu ja turismi vaikuttavat eniten, siellä on nähty todella hyvää kasvua jo vuosien ajan.

Tilauslennoilla Lappiin matkusti viime vuonna 309  000 matkustajaa. Sekä tilauslentojen että niillä saapuneiden matkustajien määrä kuitenkin väheni. Asiaan vaikutti muun muassa syksyllä tapahtunut Thomas Cookin konkurssi, kun korvaavaa tarjontaa ei ehtinyt syntyä jouluun mennessä.

Edes ennätysvuosi ei piristänyt pienempiä asemia

Monella pienemmällä lentoasemalla kuhinasta ei sen sijaan voi puhua. Hiljaisimpiin lentoasemiin lukeutuivat viime vuonna Savonlinna ja Pori, joista kummallakin kävi alle 15 000 matkustajaa.

–  Edes ennätysvuonna 2018 matkustajamäärät pääsääntöisesti eivät kasvaneet näillä pienemmillä asemilla.

Etenkin Etelä- ja Keski- Suomessa sekä pienemmillä paikkakunnilla lentomatkustaminen näyttääkin Jolkkosen mukaan korvautuneen muilla liikennemuodoilla.

–  Junaliikenne on vahvistunut viimeisten vuosien aikana, myös linja-autoliikenteessä matkustajamäärät ovat lisääntyneet. Esimerkiksi Onnibusin tulo markkinoille on muuttanut varmasti tilannetta.

Finavia ei julkista yksittäisten asemien kannattavuuslukuja, mutta on julkisesti tiedossa, että lentoasemaverkosto kokonaisuudessaan ei ole voitollinen. Jolkkonen ei kommentoi suoraan sitä, onko hiljaisimpien lentoasemien kävijämäärä sellaisella tasolla, että niiden sulkemista harkittaisiin.

–  Meillä on lukuisia kannattamattomia lentoasemia, mutta lentoasemaverkostoa katsotaan paljon muistakin näkökulmista kuin kannattavuuden kannalta. Saavutettavuus on meille hyvin tärkeä arvo. Verkostoa pitää koko ajan tarkastella, mutta kokonaisuutena, ja katsoa sitä suhteessa asiakastarpeisiin.

Osa kaupungeista tukee rahallisesti lentokenttiensä toimintaa. Asiasta on noussut porua esimerkiksi Porissa, jossa Ylen ja Satakunnan Kansan tietojen mukaan kaupunki on luvannut yli 11 miljoonan euron tuen Porin ja Helsingin väliselle lentoyhteydelle. Viime vuonna eniten kuihtui juuri Porin lentokentän matkustajamäärä, yli 18 prosenttia. Vastaava lasku koettiin myös Kokkola-Pietarsaaren lentoasemalla, jossa matkustajien kokonaismäärä oli kuitenkin Poria huomattavasti suurempi, yli 56  000.

Kommentoi











Luetuimmat talousuutiset
  • Päivä
  • Viikko
  • Kuukausi