Suomen bkt syöksyy 7 prosenttia tänä vuonna, ennustaa Kuntarahoitus – koronakriisistä uusi haaste vaikeuksissa oleville kunnille

HELSINKI

Koronakriisi koettelee ensin kaikkein voimakkaimmin kaupunkeja, ennustaa Kuntarahoitus.

Syynä on niiden palveluvaltaisuus ja rahoituspohjan nojaaminen omiin verotuloihin. Pienempiin kuntiin kriisin vaikutus leviää valtionosuuksien tasausjärjestelmän kautta ensi vuodesta alkaen. Tämä vaikeuttaa entisestään vaikeassa tilanteessa olleiden kuntien taloutta.

Hallitus suuntasi tiistaina julkistetussa lisätalousarviossaan 1,4 miljardin euron suuruisen tukipaketin kuntien ja sairaanhoitopiirien tukemiseen. Kuntarahoituksen toimitusjohtaja Esa Kallio on tyytyväinen tukipakettiin.

–  Jos ennusteet tautiepidemian etenemisestä ja taloudellisista vaikutuksista pitävät paikkaansa, silloin lisäbudjetilla tuodulla rahalla pystytään aika hyvin kompensoimaan negatiivisia vaikutuksia kuntasektorille, Kallio kertoi lehdistötilaisuudessa.

Kallio on myös tyytyväinen isoihin raidehankkeisiin, jotka edistävät työllisyyttä ja ilmastotavoitteita.

Hänen mukaansa kuntatuen toimivuuteen liittyy kuitenkin joitain kysymysmerkkejä. Esimerkiksi kuntien osuutta yhteisöveron tuotosta nostetaan tänä vuonna 10 prosenttiyksiköllä, mistä hallitus on laskenut koituvan 520 miljoonan euron hyödyn kuntataloudelle. Muutoksen vaikutus riippuu kuitenkin siitä, minkä verran yhteisöveroa lopulta kertyy, Kallio huomauttaa.

Rakenteellisia uudistuksia ei saa unohtaa

Kuntien tukipaketti julkistettiin osana ennätyksellisen laajaa 5,5 miljardin euron lisätalousarviota. Suomen valtion arvioidaan velkaantuvan tänä vuonna yhteensä 18,8 miljardilla eurolla.

Kuntarahoituksen huolena on, että taloudessa elvytystuen myötä liikkuva löysä raha vie painetta rakenteellisilta uudistuksilta. Työpaikkojen kohtaanto-ongelma sekä sote-palvelujen tuottamisen tehostaminen ovat edelleen esimerkkejä ratkaistavista haasteista.

–  Julkisen sektorin investoinneilla on keskeinen merkitys lyhyellä aikavälillä. Pidemmällä aikavälillä on kuitenkin luotava edellytykset sille, että yksityinen sektori hoitaa investoinnit ja talouden elpymisen, Kallio sanoo.

–  Kun lähdimme koronakriisiin, taloudessa oli selkeät rakenteelliset heikkoudet ja olisi tärkeää, että niitä ei unohdeta.

Lisätalousarvion yhteydessä hallitus lupautui tarkastelemaan kuntien tehtäviä ja velvoitteita. Kallio toivoo, että tässä yhteydessä kuntien koko tehtäväportfolio käydään läpi. Hän arvioi kuntajohtajien kanssa käymiensä keskustelujen perusteella, että joitain tehtäviä voisi karsia. Hän ei kommentoi tarkemmin mahdollisesti karsittavia tehtäviä.

–  Melko varmasti on tehtäviä, joiden todellinen merkitys ei ole valtavan suuri, mutta saatavat kustannukselliset hyödyt ovat hyvinkin korkeat.

Tehtävien vähentämisen ohella kunnat voisivat tuottaa osan tehtävistään yhteistyönä.

Suomi pärjännyt Euroopassa verrattain hyvin

Kuntarahoituksen ennusteen mukaan Suomen bruttokansantuote (bkt) laskee tänä vuonna seitsemän prosenttia. Ensi vuonna toipuminen jää sen mukaan kolmeen prosenttiin. Finanssikriisin aikana vuonna 2009 Suomen bkt laski noin kahdeksan prosenttia.

Olennaista Suomen toipumiselle Kuntarahoituksen mukaan on, miten rajusti koronakriisi iskee teollisuuteen. Vienti on ennusteen mukaan laskemassa tänä vuonna 14 prosenttia sekä tuonti ja investoinnit molemmat kymmenen prosenttia.

Kuntarahoituksen ennustelaskelma on mallinnettu sen mukaan, että tuotannon pohja ohitettiin huhti–toukokuussa. Olennaista myös on, että uusilta joukkorajoituksilta vältytään mahdollisissa seuraavissa epidemia-aalloissa.

Koronapandemian ensi vaiheen vaikutukset ovat rahoituslaitoksen mukaan Suomessa jäämässä jonkin verran Keski-Eurooppaa pienemmiksi. Syynä ovat Kuntarahoituksen mukaan ennakoivasti toteutetut rajoitustoimet, joiden ansiosta epidemiatilanne pysyi Suomessa verrattain rauhallisena, eikä äärimmäisille sulkutoimille ollut tarvetta.

–  Lomautusjärjestelmä ja etätyösiirtymä ovat toimineet hyvin. Tehdyt työtunnit ovat laskeneet vähemmän kuin monissa useissa maissa, järjestön pääekonomisti Timo Vesala sanoi tiedotustilaisuudessa.

Vesalan mukaan rajoitustoimien purkaminen elvyttää hiljalleen kulutuskysyntää jo toisen vuosineljänneksen lopulla. Epidemian vaikutukset teollisuuteen kuitenkin iskevät toden teolla syksyllä ja levittäytyvät ensi vuoden puolelle.

Kommentoi











Luetuimmat talousuutiset
  • Päivä
  • Viikko
  • Kuukausi