Tapakouluttaja Kaarina Suonperällä on sanottavaa kättelykulttuurista: "Pidetään helposti toista kättä taskussa ja ehkä vielä nyrkissä"

Tapakouluttaja, kamarineuvos Kaarina Suonperän oli tarkoitus luennoida hyvistä käytöstavoista Kauhavalla 19. toukokuuta.

Hänet kutsui paikalle paikallinen yhteisö Torstaiklubi.

– Olisin tullut ilomielin, mutta pitkään jatkunut selkäkipuni esti sen. Tunteja kestävät junamatkat ovat lääkärin mielestä tällä hetkellä liikaa selälleni. Haluan puhua siellä sitten, kun se on mahdollista, vantaalainen Suonperä sanoo.

Hän ei tiennyt Kauhavan kaupunginjohtajan häirintäkohusta, vaan olisi puhunut yleisölle niin kuin missä tahansa käytöstavoista käsittelevässä tilaisuudessaan.

Suonperä kertoo, mitä hän tapaa esittää hyvien tapojen luennoillaan.

– Yleinen tapa aloittaa tuttavuus on kätteleminen. Siinä hymyillään, katsotaan toista silmiin ja annetaan hänelle lämmin hetki. Kättelyjonossa jos on hyvää sanottavaa, se kannattaa kertoa pian, jottei tulee kiire ja asia jää ajatuksiin.

. Käsivarren voin jättää suoraksi Hän toteaa, että halaaminen tuli suomalaiseen kulttuuriin Ranskasta ja halaaminen ovat kotona opittua.

– Olen syntyperäinen stadin friidu, ja karjalainen äitini kasvatti minut halauskulttuuriin. Minua halattiin lapsena hengästyttävän paljon eikä kielletty näyttämästä tunteita.

Suonperä sai kuitenkin äidiltään neuvoja siihen, ettei vieraiden ihmisten kaulaan kapsahdeta.

– On opeteltava lukemaan vastapuolen eleitä ja ilmeitä ja toimittava niin, ettei tule mahdollisuutta väärinymmärrykselle. Silmiin katsomalla saa hyvän kontaktin aikaan. Halauksen voi korvata kättelyllä ja kauniilla sanoilla.

Toisen osapuolen ei kannata päästää tilannetta niin pitkälle, että se alkaa tuntua ikävältä.

– Aina on oikeus kieltäytyä halauksesta vaikka ilmeellä.

. Suonperä vinkkaa, mitä tehdä, jos ei halua halata.

– Silloin voi pitää käsivarren mitan väliä siihen, jota aikoo kätellä. Jos jättää käsivarren vielä suoraksi, harva pääsee sen ohi halaamaan.

Haastateltava kertoo kokeneensa epäasiallista käytöstä.

– Näytin sen tuimalla ilmeellä ja otin puolittaisen askeleen taaksepäin.

. Helposti käsi taskussa ja vielä nyrkissä Tapakouluttaja sanoo, että pohjimmiltaan suomalaisetkin ovat kosketushaluisia.

– Mutta he eivät ikimaailmassa myönnä sitä. Käteltäessä pidetään helposti toista kättä taskussa ja ehkä vielä nyrkissä, Suonperä lausahtaa hymyillen.

Hän sanoo, ettei itse halaus ole kumminkaan pahaksi.

– Pidän tärkeänä sitä, että sydän pysyy elämisen ja tuntemisen rytmissä. Kukaan meistä ei saa liikaa halauksia. Moni suomalainen olisi onnellinen siitä, että joku halaisi edes joskus.

. Suonperä on kouluttanut lapsia ja nuoria kouluissa Suomessa, Virossa ja Ruotsissa. Aiheina ovat olleet hyvät käytös- ja pöytätavat ja rehellisyys.

– Olen luennoinut myös paremmasta palvelusta, kansainvälisyydestä ja tapakulttuurin eroista yrityksille, järjestöille, urheiluliitoille ja kuntien johtohenkilöille. Joskus eduskunnasta kysytään neuvoa, kuinka tietyssä tilanteessa toimitaan. Uudet kansanedustajat saattavat tiedustella esimerkiksi kutsukortissa mainitusta pukukoodista.

Hän neuvoo, miten on hyvä toimia, jos itseä kohtaan on käyttäydytty epäasiallisesti.

– Voi sanoa sivummalla, että "tässä on hankala puhua, kun on näin paljon väkeä, keskustellaan hetken päästä". Siten kummankaan ei tarvitse nolostua muiden edessä.

Parasta on oikaista asia, pyytää anteeksi ja lyödä kättä päälle.

– Käsitteleminen heti on tarpeellista senkin vuoksi, että seuraavana päivänä asiat voidaan muistaa toisin.

Kirjaudu sisään

Tapakouluttaja Kaarina Suonperällä on sanottavaa kättelykulttuurista: "Pidetään helposti toista kättä taskussa ja ehkä vielä nyrkissä"

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje