Tarhaajat kyseenalaistavat rajut turkiseläinkuvat ja pohjalaisen alkuperän – ”Jos toinen on kuollut, kyllä ne sitä nakertavat”

Turkiseläinkasvattajat kyseenalaistavat, ovatko aiemmin julkaistut rajut kuvat väitetyiltä pohjalaistarhoilta ja onko eläinten tilanne huono.

– Pennuissa näkyi kannibalismia. Se näyttää rajulta, mutta se on luontoa. Jos toinen on kuollut, kyllä ne sitä nakertavat, sanoi neuvontaeläinlääkäri Johanna Korpela Suomen turkiseläintenkasvattajain liitto Fifurista.

Oikeutta eläimille -järjestö julkaisi turkistarhoilta salaa otettua kuvamateriaalia viime viikolla, kertoi Ilkka-Pohjalainen 19. tammikuuta .

Järjestön mukaan kuvat on otettu kuudelta eri tarhalta pohjalaismaakunnista. Kuvissa eläimet kärsivät muun muassa silmätulehduksista, korvavammoista sekä vertavuotavista hännistä. Eräässä kuvassa ketunpoikanen syö toisen ketunpoikasen irtopäätä.

Turkiseläinkasvattajien ja eläinoikeusjärjestön näkemykset ovat ristiriitaisia.

– Kun kuvia tulee, otamme tiloihin yhteyttä välittömästi. Käymme kuvat tuottajien kanssa läpi, jotta tunnistamme tilan ympäristöä ja häkkien rakenteita. Sillä varmistetaan, onko eläin väitetyltä tilalta, kertoi Fifurin toiminnanjohtaja Marja Tiura .

Tiloista yksi tunnistettiin eli tarha, josta oli hopeaketun kuva.

– Jos tuottajat eivät tunnista eläimiä tai tilaansa, kuvien alkuperää ei tiedetä, Tiura sanoi.

. Kun Fifur saa tietää kuvauspaikat, liiton edustajat menevät tilalle, kertoi Fifurin eläinlääkäri Korpela. Jos tuottaja tunnistaa eläimiään, hänen kanssaan käydään läpi esimerkiksi sairauden hoitamista tai eläimen lopettamista.

– Kun sieltä tunnistetaan vain yksi eläin, herää kysymys, ovatko kuvat oikeasti näiltä tiloilta. Ovatko ne edes Suomesta? kysyi Korpela.

Hän on käynyt tiloilla eikä ole tunnistanut kuvissa olleita eläimiä. Hän on nähnyt yksittäisiä silmätulehduksia.

Suomen turkiseläintenkasvattajain liitto Fifur järjesti maanantaina Vaasassa seminaarin.

. "Eläimiä ei voi tunnistaa tuhansien joukosta" Kampanjavastaava Kristo Muurimaa Oikeutta eläimille -järjestöstä sanoi, että kuvissa on saatavilla paikan osoittavaa GPS-dataa. Järjestöllä on myös muita kuvia, joissa näkyy tilojen rakenteita.

Muurimaa sanoi, etteivät tarhaajat voikaan tunnistaa eläimiä. Tarhalla on satoja tai tuhansia eläimiä, jotka on jalostettu tuottamaan samanlaisia turkkeja.

– Ei ole kyse siitä, että ihmisellä on muutama koira. Tuottajalla on tuhansia samannäköisiä eläimiä, joiden ohi hän ajaa trukilla pari kertaa päivässä. Koko ajatus on aivan älytön, Muurimaa sanoi.

Suurin kiista on käyty lapualaisesta tarhasta. Fifurin englanninkielisessä tiedotteessa tarhaaja oli pöyristynyt väitteestä, että kuvat olisivat hänen tarhaltaan.

– Tarhalta on saatavissa GPS-dataa ja dronella kuvattua ilmakuvaa. Sieltä on julkaistu vastaavia kuvia aikaisemminkin. Kuvissa näkyi jo silloin valtavia jättikettuja, Muurimaa sanoi.

Järjestö uhkaa tarhaa rikosilmoituksella.

. Osapuolet syyttävät toisiaan koronahygieniasta Korona voi levitä turkiseläimiin, minkä vuoksi tarhoilla on edelleen tiukat hygieniaohjeet ja vierailusäännöt.

– Tautiriski on erittäin iso asia. Senkään takia en hyväksy missään nimessä yöllisiä hiippareita. Miksi he eivät soita minulle tai eläinlääkärille? En näe kovin paljon eläinsuojelullista näkökulmaa, Tiura sanoi.

Muurimaan mukaan kuvaajat ovat käyttäneet kertakäyttöisiä kenkäsuojia, kertakäyttöisiä haalareita ja maskeja.

– Lisäksi kuvissa esiintyy hopeakettuja ja naaleja, jotka ovat vähemmän alttiita koronavirukselle kuin minkit ja supikoirat. Korkean riskin kohteisiin ei menty, Muurimaa sanoi.

Hän kertoi, että järjestöllä on piilokameramateriaalia, jossa tarhaajat eivät käyttäneet hengityssuojaimia koronan ollessa pahimmillaan.

Kirjaudu sisään

Tarhaajat kyseenalaistavat rajut turkiseläinkuvat ja pohjalaisen alkuperän – ”Jos toinen on kuollut, kyllä ne sitä nakertavat”

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje