Tartuntakäyrät jyrkässä nousussa, terveyskeskuksissa enemmän koronapotilaita kuin koskaan aiemmin – pian tarvitaan pysyvää koronaosastoa

Pohjalaissairaalat ja terveyskeskukset ovat koronapandemian takia ylikuormittuneita ja tartuntakäyrät sojottavat yhä jyrkästi ylöspäin. Tilanne näyttää valtakunnallisestikin vaikeammalta kuin kertaakaan aiemmin epidemian aikana.

Etelä-Pohjanmaan keskussairaalan infektioylilääkäri Elina Kärnä pelkää sairaanhoidon ylikuormittumisen seurausten vaarantavan vakavasti terveydenhuollon kantokykyä.

– Olemme tilanteesta huolissamme. Koronapotilaita on sairaalassa edelleen, ja se vaikeuttaa sisätauti- ja keuhkopotilaiden sijoittamista osastoille. Muiden, entisten potilasryhmien lisäksi meillä on jatkuvasti hoidossa lähes osastollinen koronapotilaita, Kärnä summaa.

– Sairaalan pitäisi nyt ratkaista se ongelma, miten kaikki potilasryhmät saadaan joustavasti hoidettua. Huolena on myös se, että koronapotilaiden sairaalahoidon tarve on pitkällistä, eikä se vähene. Parannusta ei ole tapahtunut viikkoihin.

Keskussairaalassa Seinäjoella keuhko- ja infektio-osastolla toimivan koronaosaston sulkeminen ei ole näköpiirissä. Pikemminkin saattaa käydä niin, että koronaosasto perustettiin jäädäkseen.

– Nyt pitäisi miettiä pitkäaikaisia ratkaisuja. Arkea monessa Suomen sairaalassa on nyt se, että meillä on uusi koronapotilaiden ryhmä, eikä se ole mikään hetkellinen.

Maakuntien keskussairaaloita ja terveyskeskuksia kuormittavat edelleen myös hoitohenkilökunnan sairauspoissaolot, joita on nyt runsaasti. Huolenaiheena on myös sote-alan työtaisteluiden ja lakonuhan mahdollinen laajeneminen alueelle.

. Terveyskeskukset täyttyvät koronapotilaista ja sairaalapaikoista alkaa olla pulaa Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä kuormittuneimpia ovat terveyskeskukset, joiden osastoilla on tällä hetkellä 46 koronapotilasta. Erikoissairaanhoidon osastoilla potilaita on 15.

– Sairaalakuormitus on edelleen suurta. Erikoissairaanhoidon puolella kuormitus on ollut aiempiin, hyvin suuriin lukemiin nähden vähän vähäisempää, mutta silti suurta, Kärnä kuvailee tilannetta.

– Terveyskeskusten täyttyminen on maaliskuun aikana näkynyt erikoissairaanhoidossa olevien suuressa määrässä. Potilaita ei ole saatu siirrettyä terveyskeskusten vuodeosastoille jatkohoitoon heti saman tien. Siksi erikoissairaanhoidossa on ollut myös potilaita, joita olisi voinut hoitaa terveyskeskuksissa.

Koronan ilmaantuvuusluku 100 000 asukasta kohden 14 vuorokauden aikana oli Etelä-Pohjanmaalla perjantaina 1259. Uusia tartuntoja tuli tässä ajassa 2431.

– Koronatestejä tehdään suhteessa tilanteeseen melko vähän. Todellinen ilmaantuvuusluku voi olla jopa nelinkertainen, Kärnä toteaa.

Myös Pohjanmaan hyvinvointialueella koronapotilaiden hoito keskittyy terveyskeskuksiin. Perusterveydenhuollon sairaalaosastoilla on tällä hetkellä 30 koronapotilasta ja Vaasan keskussairaalan hoito-osastolla 7.

Pohjanmaalla alueellinen ilmaantuvuusluku on 3083. Vaasassa tehohoidon tarve on vuoden alusta lähtien pysynyt matalana. Tehostetussa hoidossa on yksi koronapotilas.

– Sairaala- ja vuodeosastopaikoista on pulaa, mutta potilaat pystytään hoitamaan, johtajaylilääkäri Peter Nieminen Vaasan keskussairaalasta toteaa.

Koronan seurauksena menehtyneitä on Pohjanmaalla 38 ja Etelä-Pohjanmaalla 76. Menehtyneet ovat pääosin iäkkäitä henkilöitä, joilla on perussairauksia.

. Yli 80-vuotialle jaetaan pian neljänsiä rokotteita Riski sairastua koronaan voi olla suurempi kuin koskaan aiemmin, mutta miten pitkän immuniteettisuojan sairastettu tauti sitten jättää?

– Etelä-Pohjanmaalla koronan useaan otteeseen sairastaneita on lähes 200. Immuniteettisuojan pituus riippuu uusista varianteista ja alavarianteista. Suomessa on omikronin sairastaneita, jotka ovat saaneet sen alavariantin, BA.2:n, Kärnä kertoo.

– Ennen ajateltiin, että sairastetusta koronasta tulee puolen vuoden suoja. Jos varianttitilanne muuttuu, sairastumisia voi tulla tiheämmin.

Koronan sairastaneiden immuniteettisuojan arvioidaan Niemisen mukaan hiipuvan rokotesuojan tavoin kuukausien kuluessa.

– Pelkästään siihen ei pidä luottaa, että on sairastanut koronan. Rokotukset täytyy ottaa. Sairastettu tauti vastaa yhtä rokotusta, Nieminen sanoo.

– Rokotusten ansiosta erikoissairaanhoidon tarve on vähäisempää kuin se ilman rokotuksia olisi. Varsinkin vanhusväestön rokotukset ovat sujuneet hyvin, mutta kyllä sairaalaan joutuu jopa kolmesti rokotettuja siksi, että heillä on vakavia perussairauksia. Silloin lieväkin tauti voi katkaista kamelin selän.

Pohjalaismaakunnissa aloitetaan nyt ajanvarauksella yli 80-vuotiaiden ja hoivakodeissa asuvien neljäs koronarokotuskierros. Neljättä koronarokoteannosta suositellaan myös voimakkaasti immuunipuutteisille yli 12-vuotiaille.

Neljäs koronarokoteannos voidaan antaa, kun kolmannesta rokotteesta on kulunut kolme kuukautta. Neljättä rokotetta ei suositella kolmesti rokotetulle 80 vuotta täyttäneelle koronan jo sairastaneelle.

– Neljäs rokotus pienentää riskiä saada koronatartunta. Sen lisäksi se vähentää entisestään vakavan tautimuodon riskiä, Nieminen mainitsee.

. Paluu rajoituksiin ei ole ratkaisu Pandemian ratkaisu ei korona-asiantuntijoiden mukaan ole paluu koronarajoituksiin, eikä niitä valtakunnallisestikaan ole edes suunnitteilla. Rajoitusten tarvetta vähentävät Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan koronan sairastaneiden immuniteettisuoja ja se, että etenkin riskiryhmissä rokotekattavuus on korkea.

– Helmikuussa rajoitukset olivat kovimmillaan, mutta se ei vaikuttanut tartuntamääriin mitenkään. Paluu ei ole todennäköistä, ellei tule jokin uusi variantti, jonka takia terveydenhuollon kantokyky alkaa olla oikeasti uhattuna, Nieminen sanoo.

Yksittäiset rajoitustoimet eivät enää hillitsisi vallalla olevien, herkästi leviävien virusmuunnosten etenemistä.

– Juuri näin. Asian kanssa on opittava elämään. Jokainen vaikuttaa tilanteeseen omilla ratkaisuillaan. Varmastikaan Suomessa ei enää lähdetä laajamittaisiin rajoitustoimiin. Tämänhetkisessä koronatilanteessa alkaa varmasti näkyä se, että rajoitukset on purettu, Kärnä toteaa.

Tue, 7/5

Kirjaudu sisään

Tue, 7/5

Tartuntakäyrät jyrkässä nousussa, terveyskeskuksissa enemmän koronapotilaita kuin koskaan aiemmin – pian tarvitaan pysyvää koronaosastoa

Jaa artikkeli

Haluatko lukea artikkelin?

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

Katuosoitteet

Puhelin