Tekijät alkavat loppua kunnista: Pohjanmaalla törmätään vaatimukseen kaksikielisyydestä

SEINÄJOKI, VAASA

. Kuntien työpaikat eivät ole enää eläkevirkoja, joihin riittää pyrkijöitä jonoksi saakka. Kuntien eläkevakuutuksen (Keva) tuoreen kyselyn mukaan erityisen haasteellista on löytää hakijoita Pohjanmaan kuntien avoinna oleviin virkoihin.

. – On syytä katsoa, olemmeko me kilpailukykyisiä palkkapuolella, ja ehkä on mietittävä sitäkin, täytyykö jokaisen ihmisen olla kaksikielinen, sanoo Vaasan kaupunginhallitusta johtava Maria Tolppanen (sd.).

. Tolppaselle Kevan kyselyn lopputulos ei ollut yllätys. Hän sanoo kuulleensa rekrytointiongelmista aiemminkin, ja tuntuu miettineen siihen myös syitä.

. Tolppanen muistuttaa, että Pohjanmaan alueen kunnista 51 prosenttia on ruotsinkielisiä. Niissä suomen kielen osaaminen on aika heikkoa, kun taas Vaasassa suomen kieli on ottanut paikkansa.

. – Meillähän tarvittaisiin virkakielinä suomea, ruotsia ja englantia, vaikka suomi saa valtaa koko ajan lisää, hän toteaa.

. Kielivaatimus lisää Tolppasen mukaan haastetta, etenkin kun ruotsin kieltä taitavien määrä vähenee.

. – Haluaisin, että levitetään sellaista tietoa, että suomen kielellä pärjää Pohjanmaalla, hän toteaa.

. Ei imago-ongelmia . Kevan kyselyyn vastanneista Pohjanmaan alueen kuntapäättäjistä lähes puolet (46 %) kertoi, ettei avoinna oleviin virkoihin ole riittävästi hakijoita. Maakuntavertailussa Pohjanmaa sijoittuu sijalle 13. Erityisen hankalaa on ollut löytää hakijoita sote- ja sivistysalan tehtäviin.

. – Lastentarhanopettajien palkat ovat meillä huonommat kuin muualla. Mennään työehtosopimusten mukaan, Tolppanen toteaa.

. Imagollisesti Vaasalla ei ole Tolppasen mukaan mitään hävittävää. Hän muistuttaa, että kyseessä on maailman onnellisin kaupunki.

. – On kuitenkin täysin epäselvää, mikä on palkkataso meillä verrattuna muihin samankokoisiin kaupunkeihin. Se pitäisi selvittää.

. Kuntien isot haasteet . Jos on Pohjanmaalla hakijoista pulaa, on naapurimaakunnassa Etelä-Pohjanmaalla tilanne täysin toinen. Kevan kuntakyselyyn vastanneista päättäjistä peräti 67 prosenttia kertoo hakijoita avoimiin työpaikkoihin olleen riittävästi. Luku on kolmanneksi korkein koko maassa.

. – Kyllähän kuntien haasteet ovat olleet valtavia, myöntää Pienten kuntien neuvottelukuntaa johtava kunnallisneuvos Esko Ahonen .

. Evijärvellä asuva Ahonen on jäämässä eläkkeelle Lestijärven kunnanjohtajan tehtävistä kesällä, ja rekrytointi hänen seuraajakseen on käynnissä.

. – Kunnan töihin ollaan varovaisempia tulemaan kuin aiemmin. On virkamiesvastuu, ja nousukauden aikana julkinen sektori pesee meidät palkkatasossa mennen tullen, hän sanoo.

. Toimintaa seurataan . Ahonen on myös havainnut, että kuntien virkamiesten toimintaa seurataan huomattavasti aiempaa enemmän.

. – Minusta tuntuu, etteivät päättäjät aina muista Johannes Virolaisen vanhaa sanontaa, jonka mukaan äänestäjät ovat puhuneet, pulinat pois, hän naurahtaa.

. Valitukset ovat arkipäivää, ja sen Ahonen toisaalta myös sekä ymmärtää että hyväksyy.

. – Sen hyväksyn, jos menettelytavasta lähdetään valittamaan, mutta sitä en hyväksy, että valitetaan, mikäli päätös ei ole ollut minun mieleiseni. Sitäkin tapahtuu kuntaelämässä aika paljon, hän huomauttaa.

. Etenkin kuntien korkeimpien virkamiesten jakkarat ovat olleet viime vuosina tuulisia.

. – Joskus tulee mieleen, että jos pääsee kunnanjohtajaksi, olisi parempi, että maksaa siitä itse kuukausittain, Tolppanen hymähtää.

. Pätevyysvaatimukset vaihtelevat . Kuntajohtajan tehtävään ei ole laissa määrättyjä pätevyysvaatimuksia vaan kunnat katsovat itse, millaisilla pätevyyksillä johtajiaan hakevat.

. – Monta kertaa hyvän kokemuksen omaava henkilö on huomattavasti parempi kuin vastikään korkeakoulututkinnon suorittanut hakija, Ahonen huomauttaa.

. Lestijärvelle haettiin kunnanjohtajaa, jolla on korkeakoulututkinto tai muu soveltuva koulutus. Hakijajoukon koulutustausta oli kirjava.

. – Mikäli olisi haettu pelkästään korkeakoulututkinnon suorittanutta, olisi se raakannut pois viisikymppisiä, joilla on kokemusta kuntapuolesta ja yhteisten asioiden hoitamisesta, mutta ei korkeakoulututkintoa, Ahonen toteaa.

. Tolppanen pitää tärkeänä, että rekrytointi on avointa. Hän olisi valmis myös ikä- ja sukupuolineutraaleihin hakemuksiin.

. – Meillä heitetään viisikymppiset romukoppaan. Olisi paljon osaajia, jotka tulisivat, mutta he kokevat, ettei kannata, hän sanoo.

. Yhtä lailla tärkeää Tolppasen mielestä olisi tehdä vastaavuudet aiemman ja nykyisen koulutuksen välille.

. – Mikä vastaavuus on 80-luvun alun koulutuksella tähän päivään. Nimikkeet ovat muuttuneet, mutta koulutuksen sisällöt eivät niinkään, hän huomauttaa.

. Yhteisöllisyys pienen valtti . Mitä suurempi kunta, sitä vähemmän löytyy halukkaita avoimiin tehtäviin. Erityisen vaikeaa se on yli sadantuhannen asukkaan kunnissa, kun taas alle viidentuhannen asukkaan kuntiin hakijoita riittää hyvin.

. – Pienissä kunnissa syntyy yhteisöllisyys. Kaikilla päättäjillä ja viranhaltijoilla on kasvot, pystytään neuvottelemaan asioista ja valmistelemaan asiat paremmin kuin suurissa yhteisöissä, jossa virkamieskoneisto valmistelee, Manner-Suomen toiseksi pienintä kuntaa yhdeksän vuoden ajan johtanut Ahonen tietää.

. Väliportaiden määrä kasvaa isossa kunnassa, mikä tekee Ahosen mukaan päätöksenteosta kankeampaa.

. – Pienen kunnan virkamiesten ja päättäjien välillä on jouhevampi, parempi ja terävämpi vuorovaikutussuhde, hän kiteyttää.

. Marja Tyynismaa

Sat, 11/12

Kirjaudu sisään

Sat, 11/12

Tekijät alkavat loppua kunnista: Pohjanmaalla törmätään vaatimukseen kaksikielisyydestä

Haluatko jatkaa lukemista?

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

Tekijät alkavat loppua kunnista: Pohjanmaalla törmätään vaatimukseen kaksikielisyydestä

Jaa artikkeli

Haluatko jatkaa lukemista?

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje