Teknologiateollisuuden Helle ennustaa hurjaa pulaa työntekijöistä – Lakkokevättä pitää pohtia pölyn laskeuduttua

Teknologiateollisuuden varatoimitusjohtaja Minna Helle myöntää, että talvi on ollut hankala työmarkkinoiden näkökulmasta.

– Aina sitä toivoo, että työmarkkinoilla neuvottelut menisivät sujuvasti, eikä tarvitsisi jäsenyrityksille sanoa, että taas on edessä erityisen haasteellinen neuvottelukierros. Ikävä kyllä, niin oli taas. Teknologiateollisuudessakin neuvottelut menivät todella pitkiksi. Oli työtaistelu-uhkia ja toteutuneita työtaisteluita.

Viimeisimpinä oli ahtaajien kaksi viikkoa kestänyt lakko. Ennen siirtymistään teknologiateollisuuteen Helle toimi valtakunnansovittelijana.

– Aika paljon keskustelua herättää, minkä takia kierros toisensa jälkeen joudutaan tilanteeseen, missä on työtaistelu-uhkia ja työtaisteluita. Eihän tämä anna hyvää kuvaa Suomen työmarkkinoiden toimivuudesta, Helle toteaa.

Hänen mielestään nyt tärkeintä on, että työehtosopimusten kierros saadaan loppuun ja tilanne on rauhoittumaan päin. Hänen mukaansa kunhan pölyt laskeutuvat, on syytä miettiä, mitä asialle pitää tehdä. Ei ole toivottavaa, että seuraavakin neuvottelukierros on vaikea.

– Semmoiseen ei olisi varaa, Helle sanoo.

. 130 000 työntekijän tarve Helle osallistui Etelä-Pohjanmaan tulevaisuustapahtumaan maanantaina 6. maaliskuuta Seinäjoella.

Pelkästään teknologiateollisuus tulee oman arvionsa mukaan tarvitsemaan seuraavan 10 vuoden aikana 130 000 työntekijää. Puolet työntekijämäärästä korvaa eläkkeelle jääviä ja puolet tulee alan kasvusta.

– Se on iso määrä, kun ajattelee, että toimiala työllistää tällä hetkellä vajaat 340 000 työntekijää, Helle sanoo.

Hänen mukaan työntekijämäärän kasvulle on katetta sillä toimiala on kasvanut ja kasvaa edelleen. Tyhjästä on kuitenkin paha nyhjäistä. Ilmiö on valtakunnallinen.

– Selkeästi iso pullonkaula, mikä meillä on tällä seudulla kuin koko Suomessakin, on osaavan työvoiman saatavuus. Aika monet yritykset tällä seudulla sanovat, että he palkkaisivat heti kymmeniä työntekijöitä lisää, jos heitä olisi vain saatavilla, Helle sanoo.

Hän korostaakin korkeakoulutuksen aloituspaikkojen lisäämistä, maahanmuuton tärkeyttä ja alueellista houkuttelevuutta. Teknologiassa rekrytointipaine kohdistuu erityisesti korkeakoulutettuihin osaajiin. Tällä hetkellä 60 prosenttia työvoimatarpeesta on korkeakoulutuksen vaativaa.

– Ammatillinen koulutus tosi tärkeää ja ei voida sanoa, että siihenkään ei pidä satsata, sillä sielläkin on noin 1 500 henkilön vaje vuosittain. Korkeakoulutettujen osalta tarve on niin iso, että koulutuspaikkoja olisi väistämättä lisättävä tekniikan aloille, jotta yritykset voivat luottaa, että ne voivat investoida.

. Helle näkee, että Suomessa on valtavat mahdollisuudet hyödyntää vihreää teknologiaa ja napata vientimarkkinoista nykyistä suurempi osuus. Kasvupotentiaalin lunastaminen kuitenkin vaatii, että Suomessa huolehditaan sellaisesta toimintaympäristöstä, jossa yritykset uskaltavat investoida.

Vientiteollisuus, eli teknologiateollisuus, kemianteollisuus ja metsäteollisuus, työllistää Etelä-Pohjanmaalla suoraan 18 000 työntekijää ja välillisesti se työllistää vähintään 42 000 työntekijää.

– Se, mikä Etelä-Pohjanmaassa on hyvää, niin paikalliset päättäjät saavat yrityksiltä hyvää palautetta. Tätä alue erottuu edukseen muista, Helle kertoo.

Hän vierastaa eri toimialojen vastakkain asettamista.

– Pitää ymmärtää, että ollaan kaikki samassa veneessä. Teollisuus tarvitsee tehokkaan, tuottavan julkisen sektorin, joka pystyy varmistamaan ne tärkeät palvelut, joita suomalaiset haluavat ylläpitää.

Kirjaudu sisään

Teknologiateollisuuden Helle ennustaa hurjaa pulaa työntekijöistä – Lakkokevättä pitää pohtia pölyn laskeuduttua

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje