Teuva ja Kauhajoki tekivät hyvät tilinpäätökset, mutta niiden talousnäkymät ovat aivan erilaiset

Naapurukset Kauhajoki ja Teuva tekivät viime vuonna hyvät tilinpäätökset. Teuva pääsi 2,1 miljoonan euron ylijäämään ja Kauhajoki 1,5 miljoonan.

Kauhajoen kaupunginjohtaja Niku Latva-Pukkila sanoo kaupungin viime vuoden hyvän tuloksen syyksi sen, että verotuloja kertyi ennakoitua enemmän ja myös rahastot tuottivat hyvin. Kaupungin oman toiminnan menot ylittyivät, ja sote-menot ylittyivät 1,8 miljoonalla.

. Teuvan kunnanjohtaja Veli Nummela selittää hyvää tulosta tiukalla talousarviolla ja verotulojen kasvulla.

– Sote-puoleltakaan ei isoja yllätyksiä tullut, vaikka menihän se puolisen miljoonaa yli. Jossakin vaiheessa näytti, että erikoissairaanhoidon menot ylittyvät paljon, Nummela kertoo.

. Teuva vapautumassa kriisikunta-statuksesta Kuntia yhdistävä tekijä on se, että Teuva joutui vuonna 2017 valtion kriisikuntakuntalistalle tarkkailtavaksi, ja päässee sieltä nyt pois. Kauhajoki sen sijaan uhkaa joutua kyseiselle listalle, ellei se saa tänä vuonna katettua taseeseensa syntynyttä alijäämää.

Teuva kuittaa viime vuoden ylijäämillään kokonaan pois lopun 1,55 miljoonan alijäämänsä. Paikallislehti Tejukassa valtionvarainministeriön kriisikuntavirkamies Vesa Lappalainen kertoi mukavia uutisia.

. – Huhtikuun lopussa saamme kuntakonsernin tiedot. Jos luvut näyttävät yhtä hyvältä, voidaan sanoa, että Teuva on karistanut kriisikuntaviitan harteiltaan, Lappalainen totesi.

Kauhajoen 6,6 miljoonan alijäämä sulaa nyt syntyneen 1,5 miljoonan ansiosta hiukan yli viiteen miljoonaan. Jos kriisikuntatarkkailu halutaan välttää, jostakin pitää raapia kokoon viiden miljoonan säästöt heti tai keksiä jotakin muuta – myydä esimerkiksi osakkeita ja sijoittaa rahat uudelleen. Tästä riideltiinkin kaupunginvaltuustossa viimeksi.

. Kuntakonserneissa myös isot velkamäärät Velkaa on Teuvalla nyt noin 14 miljoonaa euroa ja Kauhajoella 66,8 miljoonaa. Kauhajoki investoi viime vuonna 5,15 miljoonalla eurolla, Teuva vain 1,7 miljoonalla.

Kuntakonsernissa eli kuntien omistamissa tytäryhtiöissä tilanne oli viime vuonna se, että Teuvan konsernilla oli lainoja 5 176 euroa per asukas ja konsernitaseen alijäämä 1,4 miljoonaa. Kauhajoella konsernilainoja oli 8 656 euroa per asukas ja tilikauden ylijäämä 1,5 miljoonaa.

– Vesi- ja kaukolämpölaitokseen on tehty viime vuosina isoja investointeja ja se nostaa konsernin lainamäärää, selittää Latva-Pukkila Kauhajoen tilannetta, ja huomauttaa yhtiöiden tekevän hyvää tulosta.

. Kriisikuntatarkastelussa Teuvan pitää vielä kattaa kuntakonsernin 1,4 miljoonan alijäämä, mutta se ei ole Nummelan mukaan mikään ongelma.

– Jos ministeriö haluaa sen takia pitää meidät edelleen tarkkailussa, sekin käy, Nummela sanoo.

. Yllättävät sote-menot sotkeneet taloutta Kauhajoki kuntana painii täysin eri sarjassa kuin Teuva. Kauhajoella on asukkaita liki 13 000, Teuvalla alle 5000. Kauhajoella on omaisuutta, kuten osakkeita, kiinteistöjä ja metsiä huomattavasti enemmän kuin Teuvalla, joka on myynyt melkein kaiken.

Mistä Kauhajoen hankala taloustilanne nyt sitten johtuu?

Latva-Pukkila on ollut virassaan alle vuoden, ja katsoo tilanteen syntyneen pitkän ajan kuluessa.

. – Sote-menot näyttävät nousseen 2010-luvun alkupuolella ja samaan aikaan meillä oli iso Yhteiskoulun investointi. Mutta on säästöjäkin tehty ja täällä oli Eero Laesterä konsultoimassa talousasioissa 2012-2013. Vaikka taseen alijäämä on nyt viisi miljoonaa, niin se on vain yksi mittari. Monella muulla mittarilla katsottuna meillä on hyvä tilanne, ja kaikki onnistumisen edellytykset, Latva-Pukkila sanoo.

. Tilastojen valossa sote-menot ovat sekoittanet kummankin taloutta. Teuvalla nämä menot olivat esimerkiksi vuonna 2014 peräti 22,9 miljoonaa. Vuonna 2017 summa oli laskenut 21,8 miljoonaan ja viime vuonna luku oli 21,9 miljoonaa. Sote-menojen pysyminen ennallaan tai väheneminen on yllättävää kehitystä.

Kauhajoella puolestaan sote-menot olivat 50,4 miljoonaa vuonna 2017 ja viime vuonna jo 56,2 miljoonaa. Nousua siis liki kuusi miljoonaa!

. Teuvalla aikoinaan irtisanottiin väkeä Teuvalla on päästy suosta ylös vuosia kestäneillä rankoilla säästöillä, joihin luottamusmiehet ovat Nummelan mukana hyvin sitoutuneet.

Tosin, jo ennen kriisikunnaksi joutumista, kunta teki useita säästöpaketteja. Esimerkiksi vuonna 2015 väkeä suoraan irtisanottiin ja virkoja jätettiin täyttämättä, niin että parikymmentä henkeä joutui lähtemään. Se oli kymmenen prosenttia kunnan työväestä ja oli rankka paikka eri osapuolille. Kaikki kunnalle tarpeettomat kiinteistöt on myyty, sähköjä ja lämpöjä pantu poikki, töitä ulkoistettu ja niin edelleen.

Kauhajoella kaupunki on aloittanut palveluverkkoselvityksen, jossa esimerkiksi koulujen määrää tarkastellaan. Siitä mahdollisesti saatavat säästöt purevat tosin vasta vuonna 2024. Latva-Pukkilan mukaan säästöjä etsitään koko ajan.

. Uutista on korjattu 29.3. kello 21.45. Korjattu seuraava lause: Kaupungin oman toiminnan menot ylittyivät, ja sote-menot ylittyivät 1,8 miljoonalla.

Tue, 5/24

Kirjaudu sisään

Tue, 5/24

Teuva ja Kauhajoki tekivät hyvät tilinpäätökset, mutta niiden talousnäkymät ovat aivan erilaiset

Jaa artikkeli

Haluatko lukea artikkelin?

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

Katuosoitteet

Puhelin