Kesäkuun viimeinen päivä tulee olemaan viimeinen päivä myös Teuvan kahdelle viimeiselle kyläkaupalle Horonkylässä ja Äystönkylässä. Kaupat sulkevat ovensa. Horon kauppiaina ovat toimineet Sari ja Antti Mäntymäki ja Äystöllä Matti ja Ulla Mäntymäki.
Äystönkyläläiset Olavi Rintaluoma ja Anja Käkelä sattuivat maanantaina asioimaan yhtä aikaa Äystön kaupalla, ja harmittelivat palvelun loppumista.
– Sitten sen vasta oikein huomaa, kun ei tätä enää ole, Rintaluoma sanoo.
Äystöllä kauppiaina 30 vuotta toimineet Ulla ja Matti Mäntymäki kertovat, että kyläläiset ovat pitäneet hyvin kauppansa puolta, ja monet perheet ovat keskittäneet sinne lähes kaikki ruokaostoksensa.
Äystö on Teuvan ainoa kylä, joka on viime vuosina kasvanut, ja siellä on muun muassa elinvoimainen yli 40 oppilaan alakoulu ja uudehko päiväkoti.
– Tämä on hyvä kylä toimia kauppiaana, ja kyllä tässä kauppa menisi edelleen. Pitäisin tätä itse, mutta alan lähestyä jo 70 ikävuotta enkä oikein jaksa. Päivät ovat pitkiä, ja vapaapäiviä ei juuri ole, Ulla Mäntymäki sanoo.
Kyläkauppojen määrä Suomessa on jo kauan vähentynyt. Päivittäistavarakauppaliitto tiedotti tämän vuoden kesäkuussa, että jäljellä on vielä 177 kauppaa, kun niitä edellisvuonna oli vielä 191 ja parikymmentä vuotta sitten nelinkertainen määrä.
Asiakasmäärä ei vain riitä
Horonkylässä Sari ja Antti Mäntymäki laskevat aloittaneensa kyläkauppiaina vuonna 1986, kun Antin ja Matin isä Olavi Mäntymäki osti osuuskaupan kiinteistön ja nuoripari aloitti siinä.
Onko haikea tunnelma lopettamisen kynnyksellä?
– Ei sikäli, että arjen pyörittäminen alkaa olla tässä aika vaikeaa. Kun tuoretavaran kanssa toimitaan ja päiväykset pitää olla kunnossa, niin tavarakierto vaatisi suuremman asiakasmäärän, Sari Mäntymäki sanoo.
Horonkylässä on alle 300 asukasta ja ehkä sata taloutta, ja se on liian vähän. Kokeiluluonteisesti 2019 aloitettu kyläkauppatuki vakinaistettiin tänä vuonna, mutta Antti Mäntymäen mukaan tuki ei olisi enää heidän kauppaa pelastanut.
– Suhteessa kylän pienuuteen kyläläiset ovat asioineet täällä hyvin. Eihän täällä muutoin olisi ollut kauppaa enää aikoihin. Viime vuonna sattui vielä niin, että monta meidän kanta-asiakasta kuoli tai muutti palveluasuntoihin kirkolle. Ja kun väki nykyään paljon liikkuu, asioidaan tietysti muuallakin, Sari Mäntymäki tietää.
Kyläkaupan pidossa on kuitenkin omanlaistaan hohtoa, joka on kiehtonut kauppiasparia.
– Tykkäämme olla tekemisissä kyläläisten kanssa. Ja vaikka aina pitää olla paikalla, se sopii hyvin yhteen meidän hevosharrastuksen kanssa, johon myös pitää sitoutua, Sari sanoo.
Kauppa on kohtaamispaikka
Asiakkaiden tunnelmat Horonkylässä eivät luonnollisestikaan olleet häävit.
– Tästä on ollut helppo hakea kaikkea. Aina meiltä on tässä käyty, mitä nyt jonkin verran Kirkonkylässä, kun siellä toimii meidän toinen firma. Kyläkaupassa on myös se sosiaalinen puoli, sillä täällä on tavattu muita kyläläisiä ja vaihdettu kuulumisia, tuumaa Kari Koivisto, joka asioi maanantaina kaupalla isänsä Esko Koiviston kanssa.
Matti Saari muistaa ajan, kun Horossa oli 4-5 kauppaa.
– Ei enää viitsi pelkkää hiivanpalaa kirkolta yksistään hakea, ellei mieti samalla, että pitäisikö käydä ehkä Alkossakin, Saari vitsailee.
Hän itse on tehnyt elämäntyönsä Postissa, mutta hänen vaimonsa piti aikoinaan kauppaa samassa kylässä.
– Kyllä tukkuliikkeetkin saavat katsoa peiliin, sillä ne edellyttävät pieniltä kaupoilta liian suuria hankintamääriä kerralla, ja sitten tavara vanhenee hyllyyn, Saari sanoo.
Äystöltä Kirkonkylään tai Kauhajoelle
Horonkylää lähinnä oleva kauppa on kymmenen kilometrin päässä Närpiön Ylimarkussa, ja siellä jonkin verran kylästä käydään. Asukkaiden puheista päätellen pääsuunta tulee kuitenkin jatkossa olemaan Teuvan Kirkonkylä vajaan parinkymmenen kilometrin päässä.
Äystönkyläläiset miettivät nyt, missä päin alkavat käydä. Kylä on Kauhajoen ja Teuvan rajalla, ja Kauhajoelle sieltä on matkaa 15 kilometriä ja Teuvan Kirkonkylään kymmenen.
– Olen käynyt tällä kaupalla kerran pari viikossa, ellen ole ollut työreissussa. Olen ostanut tästä maidot, perunat, jäätelöt ja murut (karamellit). Nyt ostin makkaraa ja raivaussahaan bensaa. Postihan nyt myös loppuu, ja jatkossa pitää sitten mennä niissä asioissa kirkolle, Rintaluoma sanoo ja muistelee aikoja, jolloin Äystölläkin oli viisi kauppaa ja kolme pankkikonttoria.
Anja Käkelä kertoo, että hänen miehelleen ja pojalleen kaupan loppuminen on varmasti tosi kova paikka, sillä he ovat tavanneet siellä asioida paljon ja tankata esimerkiksi polttoaineita.
– Itse täytyy rehellisesti tunnustaa, että liikaa on tullut käytyä Kirkonkylän ja Kauhajoen kaupoissa, Käkelä sanoo.
Kauppiastyö kulkee suvussa
Mäntymäet ovat kauppiassukua, sillä Antin ja Matin isä Olavi Mäntymäki on edelleen virallisesti kauppiaana rakennustarvikkeita myyvässä Kauhajoen Lustilankylän kaupassa, ja perheen kolmas poika, Kyösti Mäntymäki, pitää kenkäkauppaa Kauhajoen keskustassa. Lustilankaupassa työskentelee nyt jo myös kolmas sukupolvi Mäntymäkiä.
Eikä Sari Mäntymäen lapsuuskodissakaan kaupanteko ollut vierasta.
– Äitini piti Kauhajoen Sahankylässä kauppaa, joten minulla ja Antilla on aina ollut kauppa kotona, Sari Mäntymäki naurahtaa ja tervehtii äitiään ja sisartaan, jotka piipahtivat maanantaina kyläkaupalla ostoksilla ja kyläilemässä.
Kaupan sulkeutumisen myötä Horosta loppuu myös Veikkauksen palvelut ja polttoainemyynti. Posti on lähtenyt jo kuukausi sitten.
Antti Mäntymäki jatkaa rakennustarvikekauppaa kuljettelemalla Lustilankylän kaupalta tavaraa Teuvan suuntaan ja muuallekin. Velimies Matti Mäntymäki Äystön kaupalta jatkaa edelleen muurausalan töitä, sillä kaupanpito on ollut enemmän Ulla-vaimon vastuulla.
Mitään sen suurempia jatkosuunnitelmia pariskunnilla ei toistaiseksi ole. Aivan aluksi pidetään ainakin pois vuosikymmenten aikana pitämättä jääneet lomat.
