Tiia Ketonen pelastaa kukkimisen jälkeen hylättyjä orkideoita – Kertoo, miten kasvi saadaan uuteen kukoistukseensa

– Ihmiset heittävät kukkineen orkideansa herkästi pois. Luullaan, että se oli siinä, kun jäljellä on kuivunut kukkavana, kauhavalainen Tiia Ketonen harmittelee.

Hän on pelastanut parikymmentä raatoa, kuten hän kutsuu kasvimaailman nuuvahtaneita kuningattaria.

. – Minulla on henkilökohtaista kapinaa sen puolesta, etteivät ihmiset pitäisi orkideaa kertakulutustuotteena. Olen joskus huikkinut Facebookissakin, että otan vastaan hukkakukkia sen sijaan, että ne päätyisivät heti ensimmäisen kukintansa jälkeen arvottomina roskiin.

. "Sen hyysää helposti pilalle" Mitä teet pelastettavissa olevalle orkidealle?

– Vaihdan kasvupohjan ja leikkaan huonot osat pois. Jos juurien ympärillä on verkko, irrotan sen, jottei se mädätä juuria. Jos juuret ovat harmaat tai lehdet ruttuiset, kasvi ei ole saanut tarpeeksi vettä. Upotan juuret veteen joskus yönkin yli.

. Hän korostaa, ettei orkideaa tarvitse hoitamalla hoitaa.

– Sen hyysää helposti pilalle. Pidän osaa ikkunalla ja muistan silloin tällöin kastella. Kaadan kahvipannuun jääneet vedet jollekin orkidealle. Käytän akvaarioideni poistovettäkin. Ruukun pohjalla saa olla vähän nestettä.

. Kaikki sai alkunsa lahjaorkideasta Ketonen huomauttaa, että orkidea kyllä kukkii uudelleen, mutta se vaatii malttia ja aikaa.

– Myyntiä varten orkidea saadaan kukkimaan hormonien avulla tai kasvuoloja muokkaamalla. Kestää vuoden, ehkä puolitoistakin ennen kuin se on taas kukassa. Kasvin pitää päästä ensin irti tehdystä manipulaatiosta. Minulla orkideat ovat tottuneet siihen rytmiin, että ne kukkivat kahdesti vuodessa.

. Hän sai ensimmäisen orkideansa kymmenen vuotta sitten lapsensa ristiäisissä.

– Se oli tavallinen, valkoinen perhosorkidea. Se pysyi hengissä ja puhkesi kukkaan seuraavanakin vuonna.

Siitä lähti harrastus lentoon. Ketonen etsi vinhaa kyytiä kaikenlaisia lisätietoja ja selvitti, millaisia lajeja on myynnissä. Jyväskyläläisessä liikkeessä hän näki erikoisuuksia livenä. Netistä löytyi samanhenkisten yhteisöjä.

– Tulisi orpo olo, jos näitä kauniita kukkia ei olisi. Välillä ne saavat olla rauhassa, mutta sitten taas innostun ja suunnittelen tilausta ystäväni kanssa vaikka Hollannista.

Ketonen ei kyttää kukkia, milloin ne tulevat nupulle.

– Yhtäkkiä huomaan, että kukkaa pukkaa. Ennätys on 13 kukkaa perhosorkidean yhdessä kukkavanassa. Kaikkiaan kasvissa oli 21 kukkaa. Iloa tuottavat myös lahjoitettujen raatojen selviytymiset.

. Tulisi orpo olo, jos näitä kauniita kukkia ei olisi. Välillä ne saavat olla rauhassa, mutta sitten taas innostun ja suunnittelen tilausta ystäväni kanssa vaikka Hollannista. Kauhavalainen Tiia Ketonen . Ensimmäinen orkidea on viihtynyt Ketosen hoivissa jo vuosikymmenen. Keittiön ikkunalla koreilee muitakin tärkeitä yksilöitä.

– Niihin liittyy rakkaita muistoja, sillä ne ovat lahjaksi saatuja. Mieluisimpiin kuuluvat juuri kukkiva puikko-orkidea ja 30-vuotispäivänäni kotiutunut perhosorkidea.

Erikoisimmaksi lajikseen Ketonen nimeää vaniljaorkidean.

– OIen kasvattanut sitä pistokkaasta yli kaksi vuotta, muttei vielä ole näkynyt kukkia. Muut orkideat ovat viidakkoni seassa, Ketonen sanoo ja viittaa huoneeseen, joka on täynnä eksoottisten eläinten terraarioita.

. Sinilevätutkimusta ja kylkiluilla puolustautuva lisko Terraarioissa asustelee esimerkiksi punasilmälehtisammakoita, possunpunaisia leopardigekkoja, 70-senttinen sinikieliskinkki ja 40-senttinen kameleontti.

– Kylkiluuvesiliskot ovat siitä erikoisia, että ne voivat työntää kylkiluunsa esiin, jos kokevat itsensä uhatuiksi.

. Matelijoiden ruuaksi Ketonen kasvattaa ainakin torakoita ja kähäräsiipikärpäsiä.

Muualla talossa on akvaarioita. Yhdessä purkissa on sinilevää.

– Minua kiinnostaa tutkia sitä, mikä saa levän rehottamaan akvaariossa ja millä sen saa häviämään.

. Ketonen ottaa hoitamattomien orkideoiden lisäksi hoiviinsa matelijoita, jotka tarvitsevat uuden kodin.

– Minulla on esimerkiksi pian 30 vuotta täyttävä kilpikonna. Kun Lady tuli minulle, se ei osannut uida. Nyt se polskii innoissaan. Voin myös auttaa, jos omistaja etsii matelijalleen uutta kotia muualta.

. Hän opettaa Evijärven keskikoulussa matematiikkaa, kemiaa ja fysiikkaa sekä välillä biologiaa.

– Biologian tunneille olen vienyt hyönteisiä ja kotiloita, kun on opiskeltu niihin liittyviä asioita. Luokassa on nytkin lahottajaeläinten valtakunta siiroineen, matoineen ja hyppyhäntäisineen.

Kodissa on yhteensä jo 80 kasvi- ja eläinlajia.

– Olen kuulunut lapsesta lähtien luontoihmisiin. Minulla oli marsuja, undulaatteja, kaloja ja koira. Kiinnostus matelijoihin alkoi, kun tajusin olevani aikuinen ja voivani itse toteuttaa haaveitani.

Kirjaudu sisään

Tiia Ketonen pelastaa kukkimisen jälkeen hylättyjä orkideoita – Kertoo, miten kasvi saadaan uuteen kukoistukseensa

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje