Tiila Ilkka hämmästytti ilmiömäisellä kyvyllä muistaa lauluja – Näin paikallinen legenda muistetaan Alavudella

Kevään ja kesän taitteessa, helatorstaina ja siitä eteenpäin aina sunnuntaihin, soi Alavudella kansanmusiikki.

Kyse on Tiilan Trokeet -nimisestä, viiden tapahtuman kokonaisuudesta.

Tiila-nimi viittaa Tiila Ilkkaan eli Anna Ottilia Heikintytär Ilkkaan (1875–1963), Alavuden Sapsalammilla varttuneeseen ja asuneeseen, muistin varassa laulaneeseen kansanlaulajaan.

Sattuman hauskaa leikkiä on, että Alavuden Sapsalammilla on 6. elokuuta mutta eri vuosisadoilla syntynyt kaksi musiikillisesti vahvaa naista, jotka molemmat ovat tunnettuja kansanlauluista ja -musiikista.

Toinen heistä on Tiila Ilkka ja toinen mestaripelimanni Airi Hautamäki . Jälkimmäisen syntymävuosi on 1949.

– Alavudella kansanmusiikki on lähes aina yhteydessä näihin kahteen naiseen. Siksi olemme koonneet tämän tapahtuman, ja esiintyjinä ovat alavutelaiset tai alavutelaislähtöiset kansanlaulajat ja pelimannit, selvittää Alavuden kaupungin vapaa-aikasihteeri Anu Katajamäki .

– Tapahtuman nimi, trokeet, tarkoittaa kaksitavuista runojalkaa, joka koostuu pitkästä ja lyhyestä tavusta. Tässä tapahtumassa sen katsotaan tarkoittavan runollista ja musiikillista tavua ja tahtia, ja näin viitataan molempiin tapahtumamme päähenkilöihin.

. Tytölle hankittiin vihreä haitari Tottahan toki Airi Hautamäki, tuolloinen nuori tyttö, tiesi ja tunsi Tiila Ilkan.

– Hän asui aivan minun kotini naapurissa. Hänen tyttärenpoikansa Antero Saarimäki , myös Antti-kutsumanimelläkin tunnettu, puolestaan oli se henkilö, jolta minä sain kipinän kaksiriviseen.

Hautamäki aloitti soitot kuusivuotiaana, ja Saarimäki oli häntä suunnilleen kymmenen vuotta vanhempi.

– Hän kävi kansanmusiikkikilpailuissa, ja hänellä oli sellainen punainen pieni haitari. Sellaisen minäkin halusin, ja haitari minulle hankittiinkin, mutta se oli vihreä.

. Ilkan musiikkiopissa Hautamäki ei käynyt.

– Hänhän nimenomaan lauloi, ja minä halusin ruveta haitaria soittamaan, sen pienen punaisen haitarin innoittamana.

. "Tiila Ilkka hyräili mennessään" Hautamäki muistaa Ilkan myös maatilan emäntänä, jos kohta ikäeron vuoksi kovin paljon kohtaamisia ei sattunutkaan.

– Hänellä oli huivi tai hilkku päässä, ja esiliina oli edessä. Alavuden laulukirjan sivuilla onkin kuva, missä Tiila Ilkka on ruokkimassa vasikoita. En aikoinani tiennytkään, että hän on sellainen henkilö, joka lauleskelee niin paljon.

. Ilkan elämänvuosina ei vielä ennättänyt alkaa Spelit-tapahtumien ketju, pitäjästä pitäjään.

– En osaa sanoa, esiintyikö hän kuinka paljon yleisölle. Kruunuhäitä silloin kyllä järjestettiin, mutta ei hän minusta sellaisissa käynyt esiintymässä, pohtii Hautamäki.

– Hän paremminkin siellä kotioloissaan lauleskeli. Hän hyräili mennessään, kun hän markillansa liikkui, ja aina tuli uusia lauluja.

. Ala-Könni ehti soittotuomariksikin Anu Katajamäki kertaa, kuinka professori Erkki Ala-Könni tallensi kesällä 1950 täysin muistin varassa laulavalta Tiila Ilkalta yli 150 kansanlaulua.

– Myöhempinä vuosina tallennettiin vielä lisää lauluja, ja niitä kertyi lopuksi Alavuden laulukirjaan reilut 200 kappaletta. Kirja on julkaistu vuonna 1978.

. Myös Hautamäki kohtasi Ala-Könnin.

– Siikinniemessä oli kansansoittokilpailut, kun olin juuri täyttänyt seitsemän vuotta. Osallistuin niihin, ja Ala-Könni oli tuomarina siellä. Hän kovasti kehui ja minä sain ensimmäisen palkinnon, pienen lusikan.

– Puoli vuotta minulla oli aikaa harjoitella, kun kuulin että soittokilpailut ovat tulossa. Kaksi kappaletta piti osata kun meni kilpailuun, ja minä treenasin.

. Bill Hotasta kansanlaulukirkkoon Alavuden kaupungin elokuussa 2019 valmistuneessa, vuosien 2019–2025 kulttuuriohjelmassa asetettiin tavoitteeksi järjestää folk-musiikki -tapahtuma, joka toistuisi muutaman vuoden välein.

– Nyt järjestettävän tapahtuman teemme pienimuotoisesti ja ensin kokeiluluontoisesti. Kansanmusiikki taipuu niin monenlaisiin tilanteisiin. Tyyliltään toistensa lähes vastakohtina Bill Hota esiintyy hotellilla lauantai-iltana ja sunnuntai-aamuna jumalanpalvelus soitetaan kirkossa kansanlaulukirkkona, Katajamäki sanoo.

Alavuden seurakunnan kanttori Mari Järvinen kertoo, että kansanlaulukirkossa sävelmät ovat suomalaisia kansanlauluja, mutta sanat ovat Anna-Mari Kaskisen hengellisiä tekstejä.

Täysin uutta ei kansanlaulukirkko ole Alavudella.

– Kansanlaulukirkko oli Töysän kirkossa nyt vapunpäivänä ja myös muutama vuosi sitten, jolloin oli oikein kansanmusiikkiryhmä soittamassa.

Fri, 7/1

Kirjaudu sisään

Fri, 7/1

Tiila Ilkka hämmästytti ilmiömäisellä kyvyllä muistaa lauluja – Näin paikallinen legenda muistetaan Alavudella

Jaa artikkeli

Haluatko lukea artikkelin?

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

Katuosoitteet

Puhelin