<p>Ensi syksynä koulutaipaleen aloittaa Etelä-Pohjanmaalla 2 030 lasta ja Pohjanmaalla 1 960 lasta. Tieto perustuu Tilastokeskuksen ennakkotietoihin.</p>.<p>Vuonna 2013 koulun aloitti Etelä-Pohjanmaalla 2 257 lasta ja Pohjanmaalla 2 010 lasta. Luvut kertovat jo tutuksi käynyttä mantraa syntyvyyden laskusta: Lapsia syntyy yhä vähemmän, joten myös koulun aloittava ikäluokka pienenee koko ajan.</p>.<p>Koulun aloittavien määrä on laskenut järjestään Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan kunnissa. Poikkeuksia kuitenkin on, kuten Seinäjoki, jossa koulun aloittavien lasten määrä on selvässä kasvussa. Koulun aloittaa ensi syksynä 740 ekaluokkalaista, mikä on useita kymmeniä enemmän kuin vuonna 2013.</p>.<p>Ylistarossa asuva <strong>Elvi Vehkaoja</strong> on heistä yksi, ja hän odottaa jo innolla koulun alkua. Uusi elämänvaihe ei jännitä häntä ollenkaan, sillä samaan kouluun tulee paljon tuttuja kavereita eskarista.</p><p>– Ainakin se on kivaa, että saan kulkea koulumatkat itse kävellen tai pyörällä, hän tuumii lähestyvästä koululaisen arjesta.</p>.<p>Kirja-Matin koulu sijaitsee alle kilometrin päässä perheen kodista, ja koulun läheisyyteen siirtyi vuodenvaihteessa myös eskari, jota Vehkaoja käy. Näin kouluympäristö tulee jo etukäteen tutuksi.</p><p>– Se on kivointa, kun eskarista saa juosta koululle syömään, hän kertoo innoissaan.</p>.<p>Vehkaoja oppi lukemaan jo viime kesänä ennen eskarin alkua. Hän pohtii pitkään kysyttäessä mahdollisia lempiaineita koulussa.</p><p>– Kaikki!</p>.<p>Vehkaoja täyttää toukokuussa seitsemän ja yksi toive syntymäpäivälahjaksi on ylitse muiden.</p><p>– Minulle on luvattu puhelin lahjaksi, ja siellä pitää olla kortti sisällä, että pystyy soittamaan, hän kertoo.</p><p>– Kesällä ennen koulun alkua ehtii hyvin harjoitella puhelimen käyttöä ja ääniviestien lähettämistä, äiti <strong>Eveliina Malmivaara</strong> naurahtaa.</p><p>Myös uusi reppu täytyy hankkia, ennen kuin koulu alkaa.</p><p>– Nyt reppuun mahtuvat vaan kirjat, ei muuta, Vehkaoja jatkaa.</p>.<p>Vehkaoja menee samaan kouluun, jonka hänen vanhempansakin ovat lapsena käyneet.</p><p>– Se on Ylistaron suurin alakoulu. Opettajia ei taida enää olla samoja, kuin meidän aikanamme, Malmivaara arvelee.</p>.<h2>Harva kunta plussalla</h2><p>Plussalla Etelä-Pohjanmaalla ovat Seinäjoen lisäksi Lappajärvi, Soini ja Karijoki, joskin lisäystä niissä on yksittäisiä lapsia. Pohjanmaalla plussalla ovat Närpiö, Maalahti, Luoto, Kristiinankaupunki, Korsnäs ja Kaskinen. Vaasan luku noudattelee yleistä miinusmerkistä suuntausta.</p>.<p>Seinäjoen nousukiitoa selittää kaupungin kasvu. Seinäjoen väkiluku ylitti ensi kertaa viime syksynä 65 000 asukkaan rajapyykin. Samalla perusopetuksessa meni <a href="https://ilkkapohjalainen.fi/uutiset/sein%C3%A4joella-rikottiin-my%C3%B6s-uusi-koululaisenn%C3%A4tys-mietimme-minne-n%C3%A4it%C3%A4-lapsia-laitetaan">7 000 oppilaan raja rikki</a>. Kehitys on valtakunnallisestikin poikkeuksellista: Seinäjoki on ohittanut perusopetuksen oppilaiden määrässä väkiluvultaan isommat verrokkikaupungit Joensuun, Hämeenlinnan ja Kouvolan.</p><p>– Meillä on paljon lapsiperheitä ja vuoden mittaan oppilasmäärä on vielä kasvanut maahanmuuton sekä maan sisäisen muuttoliikkeen myötä. Myös ukrainalaisten tulo näkyy ja maahanmuuttoa on muistakin maista yhä enemmän, vt. perusopetusjohtaja <strong>Marika Ojala</strong> kertoo.</p>.<p>Kaupunki laatii parhaillaan laajaa kouluverkkoselvitystä, jonka tarkoitus on tuottaa tietoa, mitä missäkin tapahtuu. Tilastoja ja ennusteita seurataan tarkoin, jotta muutoksiin osataan reagoida ajoissa. Esimerkiksi se on tärkeä tieto, missäpäin kaupunkia lasten määrä lisääntyy.</p><p>– Ennusteet ovat tärkeitä, jotta pystymme hyvissä ajoin reagoimaan ja suunnittelemaan toimintaa. Monenlaisia projekteja on parhaillaankin menossa; on koulurakentamista, laajentamisia ja peruskorjaamisia. Muun muassa Kärjen uuden koulun rakentaminen on alkamaisillaan Eskoon alueella, Ojala jatkaa.</p>.<p>Syntyvyys on valtakunnallisesti laskussa ja se näkyy myös Seinäjoen ennusteissa, joskaan mitään radikaalia muutosta ei ole näköpiirissä.</p><p>– Seuraamme syntyneiden lasten määrää ja tänne muuttaneita. Tänä vuonna syntyneetkin ovat jo listoilla. Muutaman vuoden sisällä ennusteissa näkyy hienoista laskua, mutta mitään romahdusta ei ole näkyvissä. Kehitys on meillä melko tasaista, Ojala arvioi.</p>.<h2>Koulutulokkaiden määrä laskenut Vaasassa</h2><p>Vaasassa ekaluokkalaisten määrä on hienoisessa laskussa. Koulun aloittaa ensi syksynä 682 lasta, kun vuonna 2013 koulun aloittaneita oli 710. Jo useita vuosia koulun aloittaneita on ollut alle 700.</p><p>– Seuraamme tarkoin vuosiluokkien 1–6 ja 7–9 oppilasmääriä kokonaisuudessaan. Koulutulokkaiden määrä on hieman laskenut viime vuosien aikana Vaasan kaupungin suomenkielisissä kouluissa. Suomenkielisten oppilaiden määrän laskua on kuitenkin kompensoinut vieraskielisten oppilaiden määrän merkittävä kasvu, koulutoimenjohtaja <strong>Kari Nummela</strong> kertoo.</p>.<p>Nummela mainitsee myös Mustasaaren kunnan kanssa tehdyn sopimuksen, jonka myötä Länsiniityn ja Koskisuon alueen lasten lähikoulu on Mustasaaren Keskuskoulu.</p><p>– Siellä vuosittain aloittavan vaasalaisikäluokan koko vaihtelee alle kymmenestä oppilaasta runsaaseen viiteentoista, Nummela jatkaa.</p>.<p>Vaasan kaupungin kasvatus- ja opetuslautakunta hyväksyi vastikään suomenkielisen perusopetuksen palveluverkkoselvityksen, <a href="https://ilkkapohjalainen.fi/arki-ja-hyvinvointi/lakkautusuhka-leijuu-kahden-alakoulun-yll%C3%A4-vaasassa-pari-asiaa-voi-viel%C3%A4-est%C3%A4%C3%A4-tylyn-kohtalon">joka kuvaa tilannetta karuin faktoin</a>. Oppilaspula uhkaa pahimmillaan sulkea kaksi alakoulua Vaasassa, Suvilahden koulun ja Tervajoen koulun.</p><p>Koululaisia on Nummelan mukaan eniten kaupungin pohjoisosassa ja keskustassa.</p><p>– Suuntaus on viime vuosina ollut, että entistä enemmän koululaisia asuu kaupungin keskustassa tai sen tuntumassa. Vähässäkyrössä oppilasmäärät ovat olleet laskusuunnassa jo vuosia. Tämän negatiivisen kehityksen ennustetaan jatkuvan tulevina vuosina, Nummela kertoo.</p>.<h2>Kauhavalla synkät ennusteet</h2><p>Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan oppilastilastoja tarkastellessa selviää, että Kauhavalla koulun aloittavien määrä on pudonnut reippaasti. Kun vielä vuonna 2013 koulutien aloitti 200 oppilasta, tulevana syksynä uusia ekaluokkalaisia on 130. Oppilaiden määrä on laskenut tasaisesti vuosien saatossa.</p><p>– Ikäluokat pienenevät paljon. Kaikkien alakoulujen oppilasmäärä on tänä lukuvuonna tammikuun tietojen mukaan 1 117 ja lukuvuoden 2028–2029 ennuste on 788 oppilasta luokilla 1–6, kaupungin opetuspäällikkö <strong>Atte Hotti</strong> kertoo.</p><p>Yläkouluissa tänä lukuvuonna oppilaita on 573 ja lukuvuoden 2035–2036 ennusteen oppilasmäärä on 304.</p>.<p>Peruskoulun oppilasmäärien kehitystä seurataan Hotin mukaan erittäin tarkkaan Kauhavalla, ja luvut luonnollisesti vaikuttavat koululaisten arkeen ja kouluverkkoon.</p><p>– Kouluverkkoa on karsittu viime vuosien aikana paljon.</p>.<p>Kauhavalla koululaisia on eniten keskustaajamassa sekä alakoulussa että yläkoulussa.</p><p>– Näin se tulee olemaan tulevaisuudessakin, Hotti toteaa.</p>.<p><em>Tilastokeskuksen tämän vuoden luvut ovat ennakkotietoja ja ne perustuvat kyseisen ikäluokan lasten määrään viime vuoden lopussa kunnissa ja maakunnissa. Luvut voivat vielä muuttua.</em></p>